Mikä olisi sellainen työ, jossa olisi hyvät lomat eikä tarvitsisi kuulua työyhteisön ”kerhoon”
Olen kateellinen meidän siivoojalle, kun sen ei tarvitse tehdä juuri mitään yhteistyötä meidän kanssa. Voi siis jutella niitä näitä ohi mennessä, mutta ei tarvitse jutella työasioista eikä tarvitse hitsautua porukkaan.
Minua välillä rasittaa tämä porukka, jossa minä olen uusin. Ei kukaan edes huomaisi minua jos työni ei vaatisi jatkuvaa yhdessäoloa muiden kanssa. Kaikki kyllä ovat ystävällisiä ja kivoja, mutta aistin sellaista että olen ulkopuolinen. Todennäköisesti tahattomasti, mutta olenpahan silti.
Olen täällä vielä erään henkilön tilalla vuoden loppuun asti. Sitten pääsen täältä! Mutta pitäisi kehitellä senkin jälkeen jotain työpaikkaa. Onko ideoita? Se mainittu siivoojan työ sopisi minulle muuten hyvin, mutta palkka ei ehkä riittäisi. Eri asia, jos joskus löydön rikkaan puolison, mutta sen varaan ei kannata tulevaisuutta rakentaa. Saatteko kiinni millaista työtä tarkoitan? Sellaista, johon voisi työaikana keskittyä täysillä eikä tarvitsis seurustella työkavereiden kanssa, eikä työt seuraisi kotiin. Tavallinen 8h työaika on siinä rajoissa jaksanko sellaista jatkuvasti, mutta kai sitä on nykyään pakko oppia sietämään? Eikös se mene vähän niin, että jos työajasta voi joustaa jatkuvasti, niin sitten töillä on taipumus tulla kotiin.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Mikä tahansa valtion virasto
No sellaisessa juuri olen nyt!
Ihailen esim. opettajien työaikoja. Kesällä voi hurvitella vaikka koko maailman ympäri, ja syksyn, talven ja kevään aikana on välillä myöhäisempiä aamuja ja aikaisempia töistä lähtöjä.
Mutta siinä on sitten se kotona työskentely, ja lisäksi koulutustaso on sellainen, jonne en ulotu.
Joo, näissä toiveissa näkyy jonkinlainen ristiriita, tiedän :)
Ap jatkaa vielä edellistä viestiä
Mutta älkää ymmärtäkö väärin, kovin isoa palkkaa en tavoittele. Olen tulevaisuudessakin lapseton, ja jos kumppani tulee niin sehän on taloudellisestikin vain plussaa!
Tämä. Oon lähtenyt muuten hyvästä työpaikasta, koska olisi pitänyt hitsautua. Omalla ajalla, tieysti.
Kullankaivaja Lapissa. Ei tarvi lätistä turhia ja lomaa voi pitää kun tahtoo.
Opettaminen tuli mieleen, kunhan on oma luokka. Sinne voi vetäytyä suojaan paskanjauhannalta, ja kesäisin yleensä reissaan pari kuukautta. Hyvin itsenäinen ja luova työ.
Minä en kertakaikkiaan tajua, miksi työporukan pitäsi jotenkin hitsautua yhteen, viettää tauot yhdessä jutustellen ja yleensäkin käyttää koko työpäivä jauhaen jotain muka-hauskaa?
Työporukkaan kun voi kuulua ja usein kuuluukin ihmisiä joilla on erilainen huumorintaju, kiinnostuksen kohteet, jne.
Joo työasioista pitäisi puhua ja ehkä jotain muutakin pientä siinä sivussa, mutta että suunnilleen koko työpäivä höpötetään? Ei, se on stressaavampaa kun se työ itse, jos haluaisit tehdä työsi ilman jutustelua, niin ihmetellään että mikä on vialla. Ei mikään, haluaisin vain tehdä työn josta minulle maksetaan, en seurustella työporukan kanssa. Kun ei meillä ole oikein mitään yhteistä, muuta kun se työ.
Vierailija kirjoitti:
Opettaminen tuli mieleen, kunhan on oma luokka. Sinne voi vetäytyä suojaan paskanjauhannalta, ja kesäisin yleensä reissaan pari kuukautta. Hyvin itsenäinen ja luova työ.
Huhhei. Eipä taida onnistua opettajan työssä suojaan vetäytyminen. Lapset, vanhemmat, työtoverit vaativat opesta ison palan. Pienellä paikkakunnalla pienessä luokassa pienessä koulussa mahdollisesti noinkin.
Olen opettajan työstä eläkkeellä. Väsyneimpinä hetkinä haaveilin siivoojan työstä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kertakaikkiaan tajua, miksi työporukan pitäsi jotenkin hitsautua yhteen, viettää tauot yhdessä jutustellen ja yleensäkin käyttää koko työpäivä jauhaen jotain muka-hauskaa?
Työporukkaan kun voi kuulua ja usein kuuluukin ihmisiä joilla on erilainen huumorintaju, kiinnostuksen kohteet, jne.
Joo työasioista pitäisi puhua ja ehkä jotain muutakin pientä siinä sivussa, mutta että suunnilleen koko työpäivä höpötetään? Ei, se on stressaavampaa kun se työ itse, jos haluaisit tehdä työsi ilman jutustelua, niin ihmetellään että mikä on vialla. Ei mikään, haluaisin vain tehdä työn josta minulle maksetaan, en seurustella työporukan kanssa. Kun ei meillä ole oikein mitään yhteistä, muuta kun se työ.
Se on sattumaa onko työpaikalla ihmisiä joiden kanssa on yhteistä. Minulla on kerran ollut tälläinen työ, mutta se on käsittääkseni todella harvinaista.
Itse koen rasittavana, että muutenkin sosiaalisesti kuormittavassa työssä täytyisi omat tauot käyttää työasioista puhumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihailen esim. opettajien työaikoja. Kesällä voi hurvitella vaikka koko maailman ympäri, ja syksyn, talven ja kevään aikana on välillä myöhäisempiä aamuja ja aikaisempia töistä lähtöjä.
Mutta siinä on sitten se kotona työskentely, ja lisäksi koulutustaso on sellainen, jonne en ulotu.
Joo, näissä toiveissa näkyy jonkinlainen ristiriita, tiedän :)
Opettaja ei voi poistua esim. kesällä maasta. Opettajilla ei siis ole lomia, vaan opetuksestonta aikaa.
Aina Suomessa. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailen esim. opettajien työaikoja. Kesällä voi hurvitella vaikka koko maailman ympäri, ja syksyn, talven ja kevään aikana on välillä myöhäisempiä aamuja ja aikaisempia töistä lähtöjä.
Mutta siinä on sitten se kotona työskentely, ja lisäksi koulutustaso on sellainen, jonne en ulotu.
Joo, näissä toiveissa näkyy jonkinlainen ristiriita, tiedän :)
Opettaja ei voi poistua esim. kesällä maasta. Opettajilla ei siis ole lomia, vaan opetuksestonta aikaa.
Aivan, se on eräänlainen päivystys. Harva ymmärtää, useat kadehtii=/
Opettaja ei ikinä. Olin aikoinaan pienen hetken kouluavustajana ja se opettajienhuone oli samalaista teinisekoilua kuin käytävällä yläasteelaisten keskuudessa. Opettajilla on omat ryhmät, suositut, urheilijat, nörtit, kiusatut... Huh sanon minä!
Veikkaan, että firmojen IT-tuki tekee aika itsenäistä työtä luurit päässä. Toki se homma pitää osata eli olla jonkinlainen syntymänörtti.
Mikä tahansa valtion virasto