Jos rakkaanne kaipapsikin jotakuta toista, niin eikö se teistä olisi maailmanloppu

Minä itse olen tilanteessa, jossa kaipaan jotakutakuta toista, mutta olen suhteessa toisen kanssa. Olen kylläkin kertonut miehelleni siitä. Minusta oli lisää turn off, kun se ei vaikuttanut olevan hänelle maailmanloppu. Siis tavallaan tietenkin hyvä, mutta ihmettelen, miksi hän sitten on minun kanssani? Mitä hän siitä saa, jos olen hänelle noin vähän tärkeä.

ap

Ennemminkin voisi kysyä, että mitä minä teen miehen kanssa, jolle ei ollut maailmanloppu se, että mä kaipaan jotakuta toista. Eihän se siis mua rakasta.

ap

Kaipaan sellaista suhdetta, jossa se olisi maailmanloppu, jos mä kaipaan jotakuta toista. En tietenkään siinä maailmanlopussaan minuun ripustautuvaa ja minua kuormittavaa henkilöä, vaan jotakuta, joka osaisi käsitellä ongelman yksin tai kenen kanssa saakaan apua, mutta silloin tietäisi, että olin tärkeä.

ap

Moni mies kaipaa varmasti Nais ystäväänsä, mutta ei halua myöntää tätä taikka paljastaa omaa haavoittuvuuttaan. Käpertyy mieluummin itseensä ja kestää kivun. Tilanne voisi olla toinen jos kyseessä olisi pitempiaikainen vakiintunut suhde. 

Vierailija kirjoitti:

Moni mies kaipaa varmasti Nais ystäväänsä, mutta ei halua myöntää tätä taikka paljastaa omaa haavoittuvuuttaan. Käpertyy mieluummin itseensä ja kestää kivun. Tilanne voisi olla toinen jos kyseessä olisi pitempiaikainen vakiintunut suhde. 

Sekin on surullista, jos ainoa ja paras suhde johonkuhun, jonka saa, on sellainen, että oman kumppanin kaipaaminen on sille kaipaamisen kohteelle vastenmielistä (koska sen paljastamisesta kaipaaja haavoittuisi). Jos siis ymmärsin kommenttisi oikein.

ap

Miten oman kumppanin kaipaaminen voi olla sille omalle kumppanille, jota kaivataan, vastenmielistä? Eihän silloin pidä esittää sille toiselle olevansa tämän kanssa, koska siinä olemisessa onkin jotain vastenmielisyyttä.

ap

Mun äiti sanoi aina, että sellaiset jotka miettii liikaa tulee hulluksi. Olen huomannut asian pitävän paikkansa.

Kertoo huonosta itsetunnosta ja oman itsensä alempiarvoisena pitämisestä. Välttämättä mies ei edes vaivaudu kilpailemaan Naisen huomiosta vaan tyytyy kohtaloonsa. Joku omantasoinen löytyy tulevaisuudessa toivon mukaan vielä.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti sanoi aina, että sellaiset jotka miettii liikaa tulee hulluksi. Olen huomannut asian pitävän paikkansa.

Mä taas en voisi elää niin, etten ymmärtäisi, miksi jonkun mielestä on ok, että jos hän kaipaa jotakuta toista, niin sen toisen sydän pitääkin särkeä että tämä olisi vapaa. Vapaa, särjetty ja elämä pilattu. Siis tunteitaan ei voi pakottaa, kaipaamista muualle tulee ja eroja niistä, mutta tarkoitan tilannetta jossa joku voihkii kaipaavansa toista, jota ei vaikkapa saa, ja on suhteessa jonkun kanssa, niin jengin mielestä siksi, että sä itse et enää rakasta sitä toista niin sun pitäis jättää se, että sillä, kenet sä hylkäät, ois hyvä olla. Ajatuskulku tuossa on minusta jokseenkin järjetön.

ap

Aitoa rakkautta ei ole olemassakaan. Tervetuloa todellisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo huonosta itsetunnosta ja oman itsensä alempiarvoisena pitämisestä. Välttämättä mies ei edes vaivaudu kilpailemaan Naisen huomiosta vaan tyytyy kohtaloonsa. Joku omantasoinen löytyy tulevaisuudessa toivon mukaan vielä.

Siis mikä kertoo?

Janne Kataja hölisi jotain tällaista siis MN-haastattelussa, että jos ei enää rakasta toista se pitää vapauttaa. Ei tainnut vittu yhtään ajatella siinä ketään muuta kuin sitä jättäjää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Aitoa rakkautta ei ole olemassakaan. Tervetuloa todellisuuteen.

Ihmeellinen asenne. Kyyninen ja kylmä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Minä itse olen tilanteessa, jossa kaipaan jotakutakuta toista, mutta olen suhteessa toisen kanssa. Olen kylläkin kertonut miehelleni siitä. Minusta oli lisää turn off, kun se ei vaikuttanut olevan hänelle maailmanloppu. Siis tavallaan tietenkin hyvä, mutta ihmettelen, miksi hän sitten on minun kanssani? Mitä hän siitä saa, jos olen hänelle noin vähän tärkeä.

ap

Näytätte sitten olevanne toisillenne yhtä tärkeitä, joten win-win.

Mitä sinä saat miehesi kanssa olosta jos kaipaat koko ajan toista? Samaa voit kysyä itseltäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti sanoi aina, että sellaiset jotka miettii liikaa tulee hulluksi. Olen huomannut asian pitävän paikkansa.

Mä taas en voisi elää niin, etten ymmärtäisi, miksi jonkun mielestä on ok, että jos hän kaipaa jotakuta toista, niin sen toisen sydän pitääkin särkeä että tämä olisi vapaa. Vapaa, särjetty ja elämä pilattu. Siis tunteitaan ei voi pakottaa, kaipaamista muualle tulee ja eroja niistä, mutta tarkoitan tilannetta jossa joku voihkii kaipaavansa toista, jota ei vaikkapa saa, ja on suhteessa jonkun kanssa, niin jengin mielestä siksi, että sä itse et enää rakasta sitä toista niin sun pitäis jättää se, että sillä, kenet sä hylkäät, ois hyvä olla. Ajatuskulku tuossa on minusta jokseenkin järjetön.

ap

Joo tiedätkö. Emme taida kukaan olla psykiatreja, joten tuskin voimme auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä itse olen tilanteessa, jossa kaipaan jotakutakuta toista, mutta olen suhteessa toisen kanssa. Olen kylläkin kertonut miehelleni siitä. Minusta oli lisää turn off, kun se ei vaikuttanut olevan hänelle maailmanloppu. Siis tavallaan tietenkin hyvä, mutta ihmettelen, miksi hän sitten on minun kanssani? Mitä hän siitä saa, jos olen hänelle noin vähän tärkeä.

ap

Näytätte sitten olevanne toisillenne yhtä tärkeitä, joten win-win.

Mitä sinä saat miehesi kanssa olosta jos kaipaat koko ajan toista? Samaa voit kysyä itseltäsi.

Sain tiettyyn pisteeseen asti, mutta kai se sitten väheni tuon myötä, etten saanut tai se mitä koin, ei enää tullut samanlaisena.

ap

Äitihullun tunnistaa jaarittelutyylistä. Ja itsekkyydestä

En minäkään ymmärrä miten mies sinua sietää. Onneksi olet muuttanut pois ja antanut perheelle rauhan.

Ole huoleti. Et löydä ikinä ketään joka sietää sinua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti sanoi aina, että sellaiset jotka miettii liikaa tulee hulluksi. Olen huomannut asian pitävän paikkansa.

Mä taas en voisi elää niin, etten ymmärtäisi, miksi jonkun mielestä on ok, että jos hän kaipaa jotakuta toista, niin sen toisen sydän pitääkin särkeä että tämä olisi vapaa. Vapaa, särjetty ja elämä pilattu. Siis tunteitaan ei voi pakottaa, kaipaamista muualle tulee ja eroja niistä, mutta tarkoitan tilannetta jossa joku voihkii kaipaavansa toista, jota ei vaikkapa saa, ja on suhteessa jonkun kanssa, niin jengin mielestä siksi, että sä itse et enää rakasta sitä toista niin sun pitäis jättää se, että sillä, kenet sä hylkäät, ois hyvä olla. Ajatuskulku tuossa on minusta jokseenkin järjetön.

ap

Joo tiedätkö. Emme taida kukaan olla psykiatreja, joten tuskin voimme auttaa.

Ei tässä minusta mikään psykiatri tarvitse olla. Osalla on omia elämänkokemuksia, joilla ottaa kantaa aiheeseen.

ap

Et sinä tiedä rakkaudesta mitään

Etkä tule tietämään

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Vierailija kirjoitti:

Et sinä tiedä rakkaudesta mitään

Etkä tule tietämään

No voisitko kertoa mulle perustellun, eriävän näkökannan aloitukseen? Et. Mitä sä rakkaudesta tiedät. Koskaan sä sitä oo kokenutkaan. En itsekään jonkun kanssa , mutta sä et edes itsessäsi.

ap