Jos rakkaanne kaipapsikin jotakuta toista, niin eikö se teistä olisi maailmanloppu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai joku, jota rakastatte, mutta jota ette ole vielä saaneet? Miten niin jos joku rakastaa minua, ja minä kaipaan jotakuta toista on mukamas ystävällistä erota ja vapauttaa toinen? Typerämpää hevonpaskaa en ole kuullut. Jos se toinen rakastaa minua, niin miksi se haluaisi minusta eoon, ja jos haluaisi, niin miksi helvetissä se ei ole hänen vastuullaan tehdä se päätös?

Älkää tulko sössöttämään mulle miten se ihminen toipuu menetyksestä, kun hänen rakastamansa ihminen halusikin jonkun toisen ja siitä ihmisestä itsestään tuli "vapaa". VMP Sydänsuruinen siitä tuli, joka ei toivu koskaan, eikä rakasta enää koskaan. Jos suhteita joitain, vaikka aika yhdentekeviä, onkin.

Ei se mikään maailmanloppu ois, koska vain todella heikko  ihminen rakentaa oman elämänsä toisen ihmisen varaan. Omilla jaloilla pitää aina seistä. Jos sinä olet suhteessa johonkuhun jota et rakasta, olet suhteessa väärästä syystä  ja silloin reiluinta ois olla rehellinen sille toiselle ja kertoa ettet pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa.  Kyllä siitä  toipuu paitsi  jos on  kokee turvallisemmaksi todellisuuspaon menneisyydessä roikkumalla ja sitä  märehtimällä. Ilmeisesti kuvailemasi ihminen on tällainen.

Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin ja olen lopettanutkin koska sellaisessa suhteessa roikkumalla alennan vain itseni.

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset haluavat uhriutua loppuelämän ja toiset toipuvat ja menevät eteenpäin. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

"Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin"

Tämähän on eri asia, ei aloitus ollut siitä! Totta kai se osapuoli sen voi lopettaa, jota ei kaivata enää!

Mutta ihmettelen neuvoja, joissa sitä, joka kaipaa syyllistetään, että hänen pitäisi lopettaa suhde. Eiköhän se ole juuri nimenomaan sen osapuolen tehtävä, jota ei enää kaivata. Jos siis häntä ajatellaan. Ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Jos se, jota ei enää kaivata on onnellisempi silti suhteessa, eikä kaipaajakaannsaa sitä, ketä kaipaa, niin miksi kaipaajan pitäisi erota sen toisen vuoksi? Aivan idioottia ajattelua.

ap

Jospa jatkossa sitten jäsentelisit kirjoituksesi  selkeämmin jotta ajatuksesi ovat paremmin  ymmärrettäviä. Luetun  ymmärtämistäkin voisi lukea koska sopivasti ohitit kirjoituksen pointin mikä oli se että jos kaipaa jotakuta jonka kanssa ei ole suhteessa mutta haluaisi olla, olisi  reilua kertoa ettei ole nykysuhteessa kaikillla valoilla mukana. Ihan vaan siksi että se toinen (jota ei siis kaipailla)  kyllä  vaistoaa sen. Siinä antaa sille toiselle mahdollisuuden päättää haluaako  jatkaa ihmisen kanssa joka kaipaa   jotakuta toista, vai lopettaako suhteen ja etsii ihmisen jolle on juuri se jonka kanssa tämä  haluaa olla.

Kyllä mä  pitäisin nöyryyttävänä itseäni kohtaan jos roikkuisin väkisin ihmisessä joka oikeasti haluaiskin olla jonkun toisen kanssa enkä  todellakaan olisi onnellinen vaan kärsisin. Sellainen ihminen on läheisriippuvainen eikä  arvosta itseään pätkääkään.

Nyt on väännetty ratakiskosta eikä  mua huvita pelata shakkia pulun kanssa joten poistun ketjusta

No jos olisit itse lukenut hiukan aloitusta pitemmälle, niin mainitsin kyllä itse kertoneeni tilanteesta kumppanille! Mutta ethän sä mitään lukenut, etkä halua keskustella, vaan paastata omaa paskaasi korvat täyteen mulle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Ei mua voi kohdella huonosti, en mä ole mikään vetoketjusuu, joka ei sano, jos loukataan!

ap

Olethan. Työkaverillesikaan et saanut mitään sanottua, vaikka sen käytös otti päähän, koska pelkäsit menettäväsi itsekontrollin täysin.

Se on eri asia. Tilanne ei ole erityisesti jäänyt vaivaamaan minua, eikä työkaverini ole kumppanini, jolla olisi varsinaisesti mitään vastuuta mun mielialoistani.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Ei mua voi kohdella huonosti, en mä ole mikään vetoketjusuu, joka ei sano, jos loukataan!

ap

Olethan. Työkaverillesikaan et saanut mitään sanottua, vaikka sen käytös otti päähän, koska pelkäsit menettäväsi itsekontrollin täysin.

Mutta jos työkaveri toimii uudelleen vastaavalla tavalla, olen varustautuneempi. Aion ohjata hänet vastaamaan itse töistään. Ekalla kerralla jäin vain niin haavi auki, enkä keksinyt miten ohjaan eksyneen lampaan takaisin omalle niitylleen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Ei mua voi kohdella huonosti, en mä ole mikään vetoketjusuu, joka ei sano, jos loukataan!

ap

Olethan. Työkaverillesikaan et saanut mitään sanottua, vaikka sen käytös otti päähän, koska pelkäsit menettäväsi itsekontrollin täysin.

Mutta jos työkaveri toimii uudelleen vastaavalla tavalla, olen varustautuneempi. Aion ohjata hänet vastaamaan itse töistään. Ekalla kerralla jäin vain niin haavi auki, enkä keksinyt miten ohjaan eksyneen lampaan takaisin omalle niitylleen.

ap

...vaan meinasi tulla iso paha susi raivostuu ja syö lampaan -efekti.

ap

Joo... Yksi mies pyysi seurustelemaan ja kun kieltäydyin niin sanoi, että ihan sama, voi olla minun kanssa yhtä lailla kun jonkun muun kanssa.. No en todellakaan menettänyt mitään :D

Jokaisessa pitkässä parisuhteessa tulee aikoja, jolloin kaipaa jotakuta toista. Ei todellakaan ole mikään maailmanloppu. En kertoisi miehelleni enkä oleta hänen kertovan, jos noin joskus käy. Teot ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Ei mua voi kohdella huonosti, en mä ole mikään vetoketjusuu, joka ei sano, jos loukataan!

ap

Olethan. Työkaverillesikaan et saanut mitään sanottua, vaikka sen käytös otti päähän, koska pelkäsit menettäväsi itsekontrollin täysin.

Mutta jos työkaveri toimii uudelleen vastaavalla tavalla, olen varustautuneempi. Aion ohjata hänet vastaamaan itse töistään. Ekalla kerralla jäin vain niin haavi auki, enkä keksinyt miten ohjaan eksyneen lampaan takaisin omalle niitylleen.

ap

Tätä peräänkuulutan. Ihmisillä on vastuu itsestään. Jos lammas meinaa syödä sun niityltä, turha kiukutella, vaan opettele laittamaan lammas omalle puolelleen. Siinä voi toimia täysin ystävällisesti, silti, ilman mitän uhriutumista. Näin minua kohtaan ei toimita juuri koskaan. Se vituttaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa pitkässä parisuhteessa tulee aikoja, jolloin kaipaa jotakuta toista. Ei todellakaan ole mikään maailmanloppu. En kertoisi miehelleni enkä oleta hänen kertovan, jos noin joskus käy. Teot ratkaisee.

Mä kerroin, koska se tunne oli niin valtava. Ei sitä ole oikein minusta pitää vain itsellään, jos sillä on oikeasti merkitystä. En tajua, miten joku edes noteeraa niin pienet kaipaukset miksikään, jouta ei tarvitse kertoa. Mä oikeasti mietin lähtöä, mutta siis siksi, jos mies ois halunnut. Mutta ei se halunnut, mutta ei sitä tuntunut surettavankaan tilanne. Minusta se oli huono asia. En olekaan sille tärkeä. Koska mua kyllä surettais, jos mun rakas kaipaisi toista.

ap

Sinulle rakkaus on jotain itsekästä. Otat. Haluat että kaikki pyörii sinun ympärilläsi. Laitat omat ajatukseni ja tunteesi toisen vastuulle. Et anna mitään.

Ei sellaista rakkautta ole.

Miksi miehesi rakastaisi sinua? Sinussa ei ole mitään rakastamisen arvoista

Vierailija kirjoitti:

Sinulle rakkaus on jotain itsekästä. Otat. Haluat että kaikki pyörii sinun ympärilläsi. Laitat omat ajatukseni ja tunteesi toisen vastuulle. Et anna mitään.

Ei sellaista rakkautta ole.

Ei ole näin. Sinä se sellainen olet, kuin muissa näet.

ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehesi rakastaisi sinua? Sinussa ei ole mitään rakastamisen arvoista

Koska on valinnut elää minun kanssani ja tehdä lapsia.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa pitkässä parisuhteessa tulee aikoja, jolloin kaipaa jotakuta toista. Ei todellakaan ole mikään maailmanloppu. En kertoisi miehelleni enkä oleta hänen kertovan, jos noin joskus käy. Teot ratkaisee.

Mä kerroin, koska se tunne oli niin valtava. Ei sitä ole oikein minusta pitää vain itsellään, jos sillä on oikeasti merkitystä. En tajua, miten joku edes noteeraa niin pienet kaipaukset miksikään, jouta ei tarvitse kertoa. Mä oikeasti mietin lähtöä, mutta siis siksi, jos mies ois halunnut. Mutta ei se halunnut, mutta ei sitä tuntunut surettavankaan tilanne. Minusta se oli huono asia. En olekaan sille tärkeä. Koska mua kyllä surettais, jos mun rakas kaipaisi toista.

ap

Tai olen mä hänelle sen verran tärkeä, ettei halunnut minun lähtevän, vaikka kaipasinkin toista, mutta ei se oikein riittänyt minulle. En tuntnut saavani siitä enää mitään muuta.

ap

Ihmisen tulee aina, aina ensi kädessä olla vastuullinen itselleen ja rakastaa itseään. Kuvailemassasi skenariossa rakkauden kohde asetetaan ylempään asemaan kuin itse, jolloin pelkkä rakkauden kohteen läsnäolo kumppanina (jopa ilman rakkautta) on tärkeämpää kuin itsekunnioitus. Yhdyn aiemman vastaajan sanoihin: tuo on läheisriippuvaisuutta. Jos luet läheisriippuvaisuudesta tarkemmin, huomaat, että se ei itse asiassa ole rakkautta lainkaan, vain kietoutuneisuutta.

Vain kaksi kokonaista ihmistä voivat rakastaa toisiaan ilman, että rakkaus muuttuu tarvitsevaksi. Heti kun tarvitsevuus astuu kuvaan, astuu myös hyväksikäyttö, itsekkyys ja manipulaatio - rakkauden vastakohdat. Rakastaja alkaa rakkauden kohteessa rakastaa tältä saamiaan asioita, ei rakkauden kohdetta itseään.

Kun kaksi kokonaista, kypsää ihmistä rakastaa toisiaan, tarvitsematta toisiltaan mitään, _se_ on oikeaa rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehesi rakastaisi sinua? Sinussa ei ole mitään rakastamisen arvoista

Koska on valinnut elää minun kanssani ja tehdä lapsia.

ap

Ei hän rakasta sinua yhtään enempää kuin sinä rakastat häntä. Saman valinnan olet sinäkin tehnyt. Molemmat ilman rakkautta

Kun jonkun mielestähän toinen voi heti lähteä, jos kaipaa jotakuta toista, eli ei ole enää oletettavissa saamista itselle päin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen tulee aina, aina ensi kädessä olla vastuullinen itselleen ja rakastaa itseään. Kuvailemassasi skenariossa rakkauden kohde asetetaan ylempään asemaan kuin itse, jolloin pelkkä rakkauden kohteen läsnäolo kumppanina (jopa ilman rakkautta) on tärkeämpää kuin itsekunnioitus. Yhdyn aiemman vastaajan sanoihin: tuo on läheisriippuvaisuutta. Jos luet läheisriippuvaisuudesta tarkemmin, huomaat, että se ei itse asiassa ole rakkautta lainkaan, vain kietoutuneisuutta.

Vain kaksi kokonaista ihmistä voivat rakastaa toisiaan ilman, että rakkaus muuttuu tarvitsevaksi. Heti kun tarvitsevuus astuu kuvaan, astuu myös hyväksikäyttö, itsekkyys ja manipulaatio - rakkauden vastakohdat. Rakastaja alkaa rakkauden kohteessa rakastaa tältä saamiaan asioita, ei rakkauden kohdetta itseään.

Kun kaksi kokonaista, kypsää ihmistä rakastaa toisiaan, tarvitsematta toisiltaan mitään, _se_ on oikeaa rakkautta.

Harva suhde nyt vaan varmaan on tällainen. Varsinkin se, ettei tarttis toiselta mitään raivostuttaa jo ajatuksenakin mua.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehesi rakastaisi sinua? Sinussa ei ole mitään rakastamisen arvoista

Koska on valinnut elää minun kanssani ja tehdä lapsia.

ap

Ei hän rakasta sinua yhtään enempää kuin sinä rakastat häntä. Saman valinnan olet sinäkin tehnyt. Molemmat ilman rakkautta

Ainoa ero on että mies rakastaa lapsia. Sinä et siihenkään kykene

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehesi rakastaisi sinua? Sinussa ei ole mitään rakastamisen arvoista

Koska on valinnut elää minun kanssani ja tehdä lapsia.

ap

Ei hän rakasta sinua yhtään enempää kuin sinä rakastat häntä. Saman valinnan olet sinäkin tehnyt. Molemmat ilman rakkautta

Niin no se on totta, mutta olin siitä avoin. Mies esitti jotain enemmän, minusta. Hyvä, jos nyt alkaa selvitä, että ei silläkään ollut, niin morjens sitten vaan tosiaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehesi rakastaisi sinua? Sinussa ei ole mitään rakastamisen arvoista

Koska on valinnut elää minun kanssani ja tehdä lapsia.

ap

Ei hän rakasta sinua yhtään enempää kuin sinä rakastat häntä. Saman valinnan olet sinäkin tehnyt. Molemmat ilman rakkautta

Ainoa ero on että mies rakastaa lapsia. Sinä et siihenkään kykene

Kyllä minäkin heistä välitän.

ap