Jos rakkaanne kaipapsikin jotakuta toista, niin eikö se teistä olisi maailmanloppu

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ei tässä syyllistä etsitä, ihme vauhkoontuminen välittömästi, että iiiik iiiik, en halua olla syypääää!!!! En mä siitä mitään puhunut. Eihän tunteille mitään voi, siis sille, jos kaipaa jotakuta toista.

ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

"vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi", tämänkin lauseen voisi kääntää muotoon: "vaikka ei haikale palavaa rakkautta(si)". Eipä sitä sitten kyllä saakaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Tai joku, jota rakastatte, mutta jota ette ole vielä saaneet? Miten niin jos joku rakastaa minua, ja minä kaipaan jotakuta toista on mukamas ystävällistä erota ja vapauttaa toinen? Typerämpää hevonpaskaa en ole kuullut. Jos se toinen rakastaa minua, niin miksi se haluaisi minusta eoon, ja jos haluaisi, niin miksi helvetissä se ei ole hänen vastuullaan tehdä se päätös?

Älkää tulko sössöttämään mulle miten se ihminen toipuu menetyksestä, kun hänen rakastamansa ihminen halusikin jonkun toisen ja siitä ihmisestä itsestään tuli "vapaa". VMP Sydänsuruinen siitä tuli, joka ei toivu koskaan, eikä rakasta enää koskaan. Jos suhteita joitain, vaikka aika yhdentekeviä, onkin.

Ei se mikään maailmanloppu ois, koska vain todella heikko  ihminen rakentaa oman elämänsä toisen ihmisen varaan. Omilla jaloilla pitää aina seistä. Jos sinä olet suhteessa johonkuhun jota et rakasta, olet suhteessa väärästä syystä  ja silloin reiluinta ois olla rehellinen sille toiselle ja kertoa ettet pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa.  Kyllä siitä  toipuu paitsi  jos on  kokee turvallisemmaksi todellisuuspaon menneisyydessä roikkumalla ja sitä  märehtimällä. Ilmeisesti kuvailemasi ihminen on tällainen.

Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin ja olen lopettanutkin koska sellaisessa suhteessa roikkumalla alennan vain itseni.

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset haluavat uhriutua loppuelämän ja toiset toipuvat ja menevät eteenpäin. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä tiedä rakkaudesta mitään

Etkä tule tietämään

No voisitko kertoa mulle perustellun, eriävän näkökannan aloitukseen? Et. Mitä sä rakkaudesta tiedät. Koskaan sä sitä oo kokenutkaan. En itsekään jonkun kanssa , mutta sä et edes itsessäsi.

ap

Aloitus on niin sekava ettei siihen ole mahdollista vastata. Siinä on samaa itsekästä jankkausta kuin sinun aloituksissa aina. Siinä on virhe. Sinä luulet että maailma pyörii sinun ympärilläsi.

Itse nään aloituksen niin että mies on heikkolahjaisempi vaisumpi osapuoli ja nainen parempi puolisko. Miksi muuten nainen olisi miestä vaihtamassa? Tämän takia mies ei ota asiaa liian raskaasti. Kun juttu ei ole edennyt alkua pidemmälle, voi se silti vähän kirpaista hetken aikaa, mutta aika parantaa haavat. En nää varsinaista syytä sille miksi pitäisi kilpailla, nainen on ihminen siinä missä muutkin ja osaa ajatella ihan itse ja tekee päätöksen. Mies voi olla ja elää ihan normaalisti ja myöhemmin tulee varmasti joku omantasoinen naikkonen vastaan millä kemiat kohtaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai joku, jota rakastatte, mutta jota ette ole vielä saaneet? Miten niin jos joku rakastaa minua, ja minä kaipaan jotakuta toista on mukamas ystävällistä erota ja vapauttaa toinen? Typerämpää hevonpaskaa en ole kuullut. Jos se toinen rakastaa minua, niin miksi se haluaisi minusta eoon, ja jos haluaisi, niin miksi helvetissä se ei ole hänen vastuullaan tehdä se päätös?

Älkää tulko sössöttämään mulle miten se ihminen toipuu menetyksestä, kun hänen rakastamansa ihminen halusikin jonkun toisen ja siitä ihmisestä itsestään tuli "vapaa". VMP Sydänsuruinen siitä tuli, joka ei toivu koskaan, eikä rakasta enää koskaan. Jos suhteita joitain, vaikka aika yhdentekeviä, onkin.

Ei se mikään maailmanloppu ois, koska vain todella heikko  ihminen rakentaa oman elämänsä toisen ihmisen varaan. Omilla jaloilla pitää aina seistä. Jos sinä olet suhteessa johonkuhun jota et rakasta, olet suhteessa väärästä syystä  ja silloin reiluinta ois olla rehellinen sille toiselle ja kertoa ettet pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa.  Kyllä siitä  toipuu paitsi  jos on  kokee turvallisemmaksi todellisuuspaon menneisyydessä roikkumalla ja sitä  märehtimällä. Ilmeisesti kuvailemasi ihminen on tällainen.

Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin ja olen lopettanutkin koska sellaisessa suhteessa roikkumalla alennan vain itseni.

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset haluavat uhriutua loppuelämän ja toiset toipuvat ja menevät eteenpäin. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

"Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin"

Tämähän on eri asia, ei aloitus ollut siitä! Totta kai se osapuoli sen voi lopettaa, jota ei kaivata enää!

Mutta ihmettelen neuvoja, joissa sitä, joka kaipaa syyllistetään, että hänen pitäisi lopettaa suhde. Eiköhän se ole juuri nimenomaan sen osapuolen tehtävä, jota ei enää kaivata. Jos siis häntä ajatellaan. Ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Jos se, jota ei enää kaivata on onnellisempi silti suhteessa, eikä kaipaajakaannsaa sitä, ketä kaipaa, niin miksi kaipaajan pitäisi erota sen toisen vuoksi? Aivan idioottia ajattelua.

ap

Toiset ihmiset tekevät oikein. Ja ajattelevat myös muita. Osaavat asettua toisen asemaan. Osaavat rakastaa

Toiset ajattelevat vain itseään. Ainoa kokemus "rakkaudesta" on kuvitelmaa. Itsekästä ottamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä tiedä rakkaudesta mitään

Etkä tule tietämään

No voisitko kertoa mulle perustellun, eriävän näkökannan aloitukseen? Et. Mitä sä rakkaudesta tiedät. Koskaan sä sitä oo kokenutkaan. En itsekään jonkun kanssa , mutta sä et edes itsessäsi.

ap

Minä  väitän että lainaamasi kirjoittaja on oikeassa. Inttämisesi  vahvistaa mielikuvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai joku, jota rakastatte, mutta jota ette ole vielä saaneet? Miten niin jos joku rakastaa minua, ja minä kaipaan jotakuta toista on mukamas ystävällistä erota ja vapauttaa toinen? Typerämpää hevonpaskaa en ole kuullut. Jos se toinen rakastaa minua, niin miksi se haluaisi minusta eoon, ja jos haluaisi, niin miksi helvetissä se ei ole hänen vastuullaan tehdä se päätös?

Älkää tulko sössöttämään mulle miten se ihminen toipuu menetyksestä, kun hänen rakastamansa ihminen halusikin jonkun toisen ja siitä ihmisestä itsestään tuli "vapaa". VMP Sydänsuruinen siitä tuli, joka ei toivu koskaan, eikä rakasta enää koskaan. Jos suhteita joitain, vaikka aika yhdentekeviä, onkin.

Ei se mikään maailmanloppu ois, koska vain todella heikko  ihminen rakentaa oman elämänsä toisen ihmisen varaan. Omilla jaloilla pitää aina seistä. Jos sinä olet suhteessa johonkuhun jota et rakasta, olet suhteessa väärästä syystä  ja silloin reiluinta ois olla rehellinen sille toiselle ja kertoa ettet pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa.  Kyllä siitä  toipuu paitsi  jos on  kokee turvallisemmaksi todellisuuspaon menneisyydessä roikkumalla ja sitä  märehtimällä. Ilmeisesti kuvailemasi ihminen on tällainen.

Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin ja olen lopettanutkin koska sellaisessa suhteessa roikkumalla alennan vain itseni.

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset haluavat uhriutua loppuelämän ja toiset toipuvat ja menevät eteenpäin. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

Lisäksi sinä et ilmeisesti kanna vastuutasi kanssaihmisistäsi, etkä todellakaan tiedä mitään siitä, miksi joku on niin heikko, että hänelle toisen ihmisen menettäminen olisi maailmanloppu!!!!! Sinunlaistesi ihmisten takia maailmassa on sydänsuruja!!!!!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Ei mua voi kohdella huonosti, en mä ole mikään vetoketjusuu, joka ei sano, jos loukataan!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä tiedä rakkaudesta mitään

Etkä tule tietämään

No voisitko kertoa mulle perustellun, eriävän näkökannan aloitukseen? Et. Mitä sä rakkaudesta tiedät. Koskaan sä sitä oo kokenutkaan. En itsekään jonkun kanssa , mutta sä et edes itsessäsi.

ap

Minä  väitän että lainaamasi kirjoittaja on oikeassa. Inttämisesi  vahvistaa mielikuvan.

No olet vapaa kertomaan minulle oikeista asioista! Joista et tiedä mitään, mutta kuvittelet tietäväsi kyllä! Ja hankeseleitäsi paukuttelet mulle! Sano jokin peruste, ei tuo muuten ole kuinnpaskaa sanahelinää, joka ei perustu millekään. Miksi mä uskoisin SUN tietävän rakkaudesta pihaustakaan? Ei sulla ole ollut antaa siitä mitään argumentteja.

ap

Asia on kunnossa. Olet jo muuttanut yksiöösi. Jättänyt miehen ja lapset. Et tapaa lapsiasi. Et ole enää äiti.

Voit haaveilla mt potilastoveristasi yksiön yksiössäsi lopun ikääsi. Ja kannata palstalla heppalehdistä ja muista neljänkymmenen vuoden takaisista suurista draamoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Outoa että se kaipaaja voisi nyt niin kauhean huonosti, onhan hänkin aikuisena ihan täysivaltainen ihminen, että voi lähteä, jos haluaa niin. Mutta sen hän tekisi kyllä ihan itsensä takia, erittäin naurettavaa valkopestä se sen jätetyn takia toimituksi!

ap

Toivottavasti mies löytää vielä terveen naisen. Näkevät lapsesikin ettei kaikki naiset ole persoonallisuushäiriöisiä. Voivat elää normaalissa perheessä. Äiti jää yksin yksiöönsä (sinä et löydä ketään)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai joku, jota rakastatte, mutta jota ette ole vielä saaneet? Miten niin jos joku rakastaa minua, ja minä kaipaan jotakuta toista on mukamas ystävällistä erota ja vapauttaa toinen? Typerämpää hevonpaskaa en ole kuullut. Jos se toinen rakastaa minua, niin miksi se haluaisi minusta eoon, ja jos haluaisi, niin miksi helvetissä se ei ole hänen vastuullaan tehdä se päätös?

Älkää tulko sössöttämään mulle miten se ihminen toipuu menetyksestä, kun hänen rakastamansa ihminen halusikin jonkun toisen ja siitä ihmisestä itsestään tuli "vapaa". VMP Sydänsuruinen siitä tuli, joka ei toivu koskaan, eikä rakasta enää koskaan. Jos suhteita joitain, vaikka aika yhdentekeviä, onkin.

Ei se mikään maailmanloppu ois, koska vain todella heikko  ihminen rakentaa oman elämänsä toisen ihmisen varaan. Omilla jaloilla pitää aina seistä. Jos sinä olet suhteessa johonkuhun jota et rakasta, olet suhteessa väärästä syystä  ja silloin reiluinta ois olla rehellinen sille toiselle ja kertoa ettet pysty vastaamaan hänen tunteisiinsa.  Kyllä siitä  toipuu paitsi  jos on  kokee turvallisemmaksi todellisuuspaon menneisyydessä roikkumalla ja sitä  märehtimällä. Ilmeisesti kuvailemasi ihminen on tällainen.

Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin ja olen lopettanutkin koska sellaisessa suhteessa roikkumalla alennan vain itseni.

Ihmiset ovat erilaisia. Toiset haluavat uhriutua loppuelämän ja toiset toipuvat ja menevät eteenpäin. Kumpaan joukkoon sinä kuulut?

"Itse en todellakaan haluaisi olla suhteessa jossa toinen kaipailee jotakuta toista. Kyllä minä suhteen lopettaisin"

Tämähän on eri asia, ei aloitus ollut siitä! Totta kai se osapuoli sen voi lopettaa, jota ei kaivata enää!

Mutta ihmettelen neuvoja, joissa sitä, joka kaipaa syyllistetään, että hänen pitäisi lopettaa suhde. Eiköhän se ole juuri nimenomaan sen osapuolen tehtävä, jota ei enää kaivata. Jos siis häntä ajatellaan. Ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Jos se, jota ei enää kaivata on onnellisempi silti suhteessa, eikä kaipaajakaannsaa sitä, ketä kaipaa, niin miksi kaipaajan pitäisi erota sen toisen vuoksi? Aivan idioottia ajattelua.

ap

Jospa jatkossa sitten jäsentelisit kirjoituksesi  selkeämmin jotta ajatuksesi ovat paremmin  ymmärrettäviä. Luetun  ymmärtämistäkin voisi lukea koska sopivasti ohitit kirjoituksen pointin mikä oli se että jos kaipaa jotakuta jonka kanssa ei ole suhteessa mutta haluaisi olla, olisi  reilua kertoa ettei ole nykysuhteessa kaikillla valoilla mukana. Ihan vaan siksi että se toinen (jota ei siis kaipailla)  kyllä  vaistoaa sen. Siinä antaa sille toiselle mahdollisuuden päättää haluaako  jatkaa ihmisen kanssa joka kaipaa   jotakuta toista, vai lopettaako suhteen ja etsii ihmisen jolle on juuri se jonka kanssa tämä  haluaa olla.

Kyllä mä  pitäisin nöyryyttävänä itseäni kohtaan jos roikkuisin väkisin ihmisessä joka oikeasti haluaiskin olla jonkun toisen kanssa enkä  todellakaan olisi onnellinen vaan kärsisin. Sellainen ihminen on läheisriippuvainen eikä  arvosta itseään pätkääkään.

Nyt on väännetty ratakiskosta eikä  mua huvita pelata shakkia pulun kanssa joten poistun ketjusta

Parempihan se on jäädä, jos se oma kaipaus ei johda mihinkään, ja jos lähtemisestä seuraisi vain toiselle sydänsuruja.

ap

Voi sitä raukkaa jota äitihullu kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se toisia haikaileva voisi lähteä nostelemaan, eli sinä kun et ole tyytyväinen nykyiseen. Miehesi on selkeästi tyytyväinen nykymenoon vaikka ei palavasti haikaile rakkauttasi. Älä yritä saada miestäsi syylliseksi eroonne.

Ja siis jos joku, jota mä rakastan, kaipaisi jotakuta toista, niin en mä ainakaan haluaisi, että se lähtisi nostelemaan! Minusta ois kivempaa, jos se lopettaisi sen kaipaamisen.

ap

Pointtihan on kuitenkin tässä se että vaikka se susta ois kivempaan, niin ei  tapahtu. Se ihminen voisi huonosti seurassasi  ja kohtelisi sinua sen mukaan. Ja sinä katkeroituisit kuitenkin, mutta toisesta syystä.Se toinen olisi luonasi vaan ei  henkisesti läsnä koska sinä et olisi  se jota hän kaipaa. Ei kannattaisi.

Ei mua voi kohdella huonosti, en mä ole mikään vetoketjusuu, joka ei sano, jos loukataan!

ap

Olethan. Työkaverillesikaan et saanut mitään sanottua, vaikka sen käytös otti päähän, koska pelkäsit menettäväsi itsekontrollin täysin.