Ahdistaa tuleva joulu
Olen kasvanut Jehovan todistaja -perheessä. Minulla ei siis ole ainuttakaan joulu- tai syntympäivämuistoa lapsuudesta. Joulu on ollut minulle aina päivä muiden päivien joukossa. Käsitykseni joulusta olen muodostanut pitkälti koulukavereiden juttujen ja amerikkalaisten elokuvien perusteella. En osaa valmistaa jouluruokia tai laulaa joululauluja. Erosin aikuisiällä kyseisestä liikkeestä ja nyt elän avoliitossa ikäiseni miehen kanssa.
Viime vuonna vietin elämäni ensimmäisen joulun avopuolisoni perheen kanssa. Kokemus oli kaikinpuolin omituinen ja ahdistava. En ymmärrä joulua. Haluaisin nauttia ruuasta, yhdessä olemisesta, saunomisesta, lahjojen antamisesta ja kuusen koristelusta, mutta en osaa. Minulla on vain todella orpo olo, sillä en saa mitään kosketuspintaa perheen jouluperinteisiin. En rehellisyyden nimissä edes tiennyt, syödäänkö jouluateria aattona vai joulupäivänä. Avopuolisoni perhe on ottanut minut hyvin vastaan, ja he ovat kaikki todella lämpimiä ihmisiä. Osallistuminen tuntuu toisinaan jopa halventavalta. Tänä vuonna haluaisin vain jäädä kotiin, mutta tiedän, että avopuolisoni pahoittaisi siitä mielensä. Oloni on ristiriitainen. En haluaisi tuottaa avopuolisolleni pahaa mieltä, mutta toisaalta keinotekoinen joulun juhliminenkaan ei tunnu hyvältä.
Mitä teen?
Kommentit (18)
Oletko kertonut miehellesi aiemmista jouluistasi? Tietääkö miehesi ja perheensä ettet osaa nauttia joulusta koska et ole niitä viettänyt?
Haluatko oppia nauttimaan joulutunnelmasta? Kerro miehelle ja perheelle, olen varma että haluavat auttaa.
Tiedätkö mistä mikäkin perinne tulee? Sen selvittäminen auttanee.
Ota se vain mukavana yhdessäolona. Ei se kaikille muillekaan enempää merkitse. Jouluun kuuluu paljon tapoja, jotka suoritetaan läpi: ruoka, lahjat, haudalla käynti jne. Itse voit luoda puolisosi kanssa omat tapanne, niinkuin itse haluat.
Olen toki kertonut avoimesti kaikille taustastani. Olen myös sanonut, etten taustastani johtuen ymmärrä kaikkea jouluun liittyvää.
Kävin kirjastosta lainaamassa jonkinlaisen perinnekirjan ja olen sen avulla yrittänyt "opiskella" suomalaista joulua. Jotenkin se kaikki - kuusi, kinkku, laatikot, tekemällä tehty "joulumieli" ja manteli puurossa - tuntuu feikiltä. Ehkä siihen liittyy sekin puoli, ettei minulla ole samalla tavalla lapsuudenperhettä kuin avopuolisollani on. Oma perheeni ei päätökseni takia halua (voi) olla kanssani missään tekemisissä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ota se vain mukavana yhdessäolona. Ei se kaikille muillekaan enempää merkitse. Jouluun kuuluu paljon tapoja, jotka suoritetaan läpi: ruoka, lahjat, haudalla käynti jne. Itse voit luoda puolisosi kanssa omat tapanne, niinkuin itse haluat.
Avopuolisoni haluaa nimenomaan säilyttää lapsuutensa jouluperinteet. Ja viettää joulunsa myös siellä. Se on hänelle tärkeää.
Ap
Totta kai se tuntuu susta feikiltä, kun et ole siihen kasvanut ja sulla ei ole lapsuuden muistoja, jotka monesti tuovat sen joulun tunnelman. Mulla ainakin, kun joulu lähestyy, niin siinä on jotain taianomaista, sillä omat lapsuuden joulut olivat aivan ihania. Ahdistaahan joulu niitäkin ihmisiä, joille se merkitsee ikäviä muistoja.
Mun mielestä sulla on kaksi vaihtoehtoa: joko et mene joulunviettoon ja yrität saada avopuolisosi ymmärtämään asian tai sitten menet ja otat jokaisen tulevan joulun kokemuksena, jotka rikastuttavat sun muistojasi. Ehkä jonakin jouluna osaat nauttia tunnelmasta aidosti. Jos hankitte lapsia, voi siitä olla hyötyä joulutunnelman luomisessa sitten aikanaan teidän yhteiseen kotiin...
Sinuna menisin joulunviettoon, mutta en yrittäisi liikoja. Sinulla saa olla juuri sellainen olo kuin on. Toki pitää ystävällinen olla, mutta ei mitään joulumieltä voi pakottaa. Ota joulu rentona yhdessäolona, sellaisena kuin se tulee vastaan.
No on sulla ongelma. Pari kuukautta etukäteen jo ahdistaa kun pääset viettämään pari päivää miehesi mukavan perheen seurassa.
Suurin osa tuossa tilanteessa yrittäisi ottaa sen positiivisena/rikstuttavana kokemuksena, mutta ainahan voi negailla.
Vierailija kirjoitti:
No on sulla ongelma. Pari kuukautta etukäteen jo ahdistaa kun pääset viettämään pari päivää miehesi mukavan perheen seurassa.
Suurin osa tuossa tilanteessa yrittäisi ottaa sen positiivisena/rikstuttavana kokemuksena, mutta ainahan voi negailla.
Niin, minulla on ongelma. Ikävä, että näet sen "negailuna". Avopuolison perhe on mukava. Eikä minulla itselläni ole mitään joulua vastaan. Yritin kerran käydä kirkossa ihan vain siksi, että tietäisin, mitä siellä tapahtuu. En ole eläissäni käynyt kirkossa. Oli pakko lähteä pois, koska läsnäoloni tuntui halventavalta. En usko Jumalaan. Minulla on samanlainen olo, kun olen jouluna avopuolisoni perheen luona. Ihan kuin halventaisin heille tärkeää juhlaa, koska sillä ei ole minulle samanlaista merkitystä kuin heille.
Mielestäni sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko jättäydyt joulun vietosta ja annat puolisosi viettää joulua tai menet mukaan ja yrität pikkuhiljaa opetella tykkäämään joulun vietosta. Ajattelen, että olet nyt astumassa kokonaan uuteen ja vieraaseen kulttuuriin. Tuli mieleen omat muistoni au pair-ajoilta, jolloin moni asia oli uutta. Kiitospäivästä en tiennyt kuin kalkkunan paiston, jouluna kaikki oli erilaista kuin Suomessa jne. Mielenkiintoisia kokemuksia! Olin vieras tavallaan vieraassa perheessä ja erilaisessa, vaikkakin ihan länsimaisessa kulttuurissa, mutta minut otettiin hienosti vastaan ja ymmärrrettiin myös se, etten kaikkea osannut tehdä "oikein" ja että välillä tuli ikävä omia perinteitä. Haluatko jäädä vanhaan kulttuurisi (josta olet tosin eronnut) ja jättäytyä pois uuden kulttuurin tavoista? Vai haluatko opetella uudet tavat?
Minusta joulu oli juhlana erityinen lapsena ja nuorena (vielä parikymppisenä). Myöhemmin aikuisena se ei enää ole tuntunut yhtä ihmeelliseltä. Ainoastaan jotkut tietyt perinteet ja tuoksut yms. tuovat nostalgian kautta joulun fiiliksiä nykyään.
Minusta on ihan ymmärrettävää, että ihminen joka ei ole lapsuudessa viettänyt joulua, ei ala kokea sitä erityiseksi aikuisena.
Kuulosti siltä kuin pitäisit ap. joulun viettämistä suorituksena. Eihän siinä mitään pahaa ole, vaikket ymmärtäisi joulua ja et kokisi siinä mitään erityistä. Avopuolisosi perheellekin on varmaan ihan riittävää, että liityt seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sulla on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko jättäydyt joulun vietosta ja annat puolisosi viettää joulua tai menet mukaan ja yrität pikkuhiljaa opetella tykkäämään joulun vietosta. Ajattelen, että olet nyt astumassa kokonaan uuteen ja vieraaseen kulttuuriin. Tuli mieleen omat muistoni au pair-ajoilta, jolloin moni asia oli uutta. Kiitospäivästä en tiennyt kuin kalkkunan paiston, jouluna kaikki oli erilaista kuin Suomessa jne. Mielenkiintoisia kokemuksia! Olin vieras tavallaan vieraassa perheessä ja erilaisessa, vaikkakin ihan länsimaisessa kulttuurissa, mutta minut otettiin hienosti vastaan ja ymmärrrettiin myös se, etten kaikkea osannut tehdä "oikein" ja että välillä tuli ikävä omia perinteitä. Haluatko jäädä vanhaan kulttuurisi (josta olet tosin eronnut) ja jättäytyä pois uuden kulttuurin tavoista? Vai haluatko opetella uudet tavat?
Olet varmasti oikeassa. Kaikista mieluiten jäisin yksin kotiin, ikään suin sulattelemaan joulua tai jouluttomuutta. Erosin kyseisestä uskonnosta kaksi vuotta sitten, joten kaikessa on minulle vielä vähän opeteltavaa. Toki haluaisin ymmärtää ja olen yrittänytkin parhaani mukaan. Valitettavasti avopuolisoni ei halua lähteä kotiinsa yksin enkä toisaalta halua häntä tuomita tänne "jouluttomaan maailmaan". Luultavasti lähden joulua viettämään, vaikka se hieman hankalalta sydämessä tuntuukin. Perhe tosiaan on ihana eikä heidän kanssaan oleminen ole ongelmallista.
Hei ap, älä vaadi itseltäsi liikaa. Ei siinä joulun vietossa ole mitään "ymärtämistä" välttämättä. Olet vaan mukana ja menet miehesi perheen tahdissa, hyvästä ruuasta ja tunnelmasta nauttien. Oma mieheni on ulkomaalainen ja uskonnottomassa perheessä kasvanut, hänellä ei ollut mitään käsitystä suomalaisesta joulunvietosta kun tapasimme 15 vuotta sitten. Hän ottaa joulun ihan vaan mun ja lasten juhlana, jossa on mukana lahjoja antamassa ja saamassa ja nautiskelemassa herkuista. Luen lapsille jouluevankeliumin ja senkin hän kuuntelee ihan rauhallisin mielin.
Joulua ei tarvitse suorittaa. riittää, että nautit vapaapäivistä ja olet rauhassa :)
Kuvitelkaapa vastaajat itse joutuvanne johonkin täysin outoon kulttuuripiiriin ja siellä vietettävään tärkeään perinnejuhlaan, josta te ette tiedä juuri mitään. Miltä tuntuisi? Jotenkin tuntuu, että aika moni ei osaa asettua ap:n asemaan. Surullista.
Oletko ap muuten luopunut myös uskostasi, vai vain uskonnollisen yhteisösi jäsenyydestä? Jos sinulla on edelleen usko tallella, niin sieltä löydät joulun syvemmän merkityksen, Vapahtajan syntymäjuhlan, johon sitten on ajan myötä liitetty monenlaisia perinteitä. Toivottavasti löysit kirjastosta jonkun asiallisen joulua käsittelevän opuksen. Niitäkin on niin monenlaisia, monet täynnä hömppää.
Suosittelen katsomaan suomalaisen Joulutarina-elokuvan, ehkä se saa sinut hieman paremmin ymmärtämään joulun taianomaisuutta.
En kyllä aikuistuttuani ole kokenut Joulua mitenkään ihmeelliseksi ja minimaalisesti sitä vietetäänkin. Hössötys kaukana. Hyvällä tuurilla kolme lomapäivää.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitelkaapa vastaajat itse joutuvanne johonkin täysin outoon kulttuuripiiriin ja siellä vietettävään tärkeään perinnejuhlaan, josta te ette tiedä juuri mitään. Miltä tuntuisi? Jotenkin tuntuu, että aika moni ei osaa asettua ap:n asemaan. Surullista.
Oletko ap muuten luopunut myös uskostasi, vai vain uskonnollisen yhteisösi jäsenyydestä? Jos sinulla on edelleen usko tallella, niin sieltä löydät joulun syvemmän merkityksen, Vapahtajan syntymäjuhlan, johon sitten on ajan myötä liitetty monenlaisia perinteitä. Toivottavasti löysit kirjastosta jonkun asiallisen joulua käsittelevän opuksen. Niitäkin on niin monenlaisia, monet täynnä hömppää.
Miksi ihmeessä oletat, että muut eivät ole olleet juhlissa toisessa kulttuurissa tai osallistuneet itselle vieraisiin perinteisiin? Varmasti aika moni on. Itse olen osallistunut monenlaisiin, sellaisiinkin mistä en ole aiemmin kuullutkaan. En jaa ollenkaan aloittajan tunnetta ahdistuksesta ja suorittamisesta.
Ei kukaan odota, että tradition ulkopuolinen kokisi syviä tunteita osallistuessaan toisten juhlaan. Kunnioitus, uteliaisuus ja hyväntahtoisuus riittävät mainiosti.
Helposti ulkopuolisen silmin perhetraditiot ja seremoniat vaikuttavat feikeiltä. Osallistujille niillä sen sijaan voi olla suuri merkitys: ne yhdistävät nykyhetken omaan lapsuuteen, omiin juuriin, menneeseen ja tulevaan. Näitä tunteita ei kukaan odota ulkopuoliselta.
Mene mukaan, ole avoin, katsele ja kuuntele. Ei sinun tarvitse uhkua joulumieltä tai viihdyttää muita. Voit ihan hyvin vetäytyä vaikka lepäilemään ja lueskelemaan, jos seurustelu tuntuu liian tiiviiltä. Osallistu sen verran kun hyvältä tuntuu.
En oikein pysty samaistumaan. Olen itsekin viettänyt esim. Yhdysvalloissa 4th of July:ta, vaikka päivällä ei ole itselleni mitään merkitystä. Älä yritä etsiä mitään syvempiä merkityksiä, äläkä ainakaan ota paineita. Mene syömään ja viettämään aikaa mukavien ihmisten kanssa.
Mene viettämään joulua