Rv 25 enkä uskalla kertoa raskaudesta sukulaisille
Kyseessä kuitenkin ihan lähipiirin sukulaisia joita ei nyt vaan oo tullu tavattua kunnolla vähään aikaan mahan alettua kasvamaan kunnolla. Sen verran lähipiiriä on ihmiset kuitenki että hautajaisista kuulisi ja olisi varmasti kutsuttukkin jos ikävästi kävisi. En vaan tiedä mitä tässä panttaan! Oon nuori ja isän kanssa oltu yhessä reilu vuos vasta ja pelkään vissiin sitä että mut tuomitaan, mikä nyt ei oo loogista millään tasolla ku kyllähän ne nyt vauvan tulee näkemään synnyttyään ja olemaan hänen elemässään mukana!!
Lapsen isä on aika kypsänä siihen etten oo kertonu esim lapsen isoisoäidille jota tapaan kuitenki tyyliin kerran kuussa normaalisti kun hän ite on kertonu kaikille tutuilleen ja tuttujen tutuillekkin jo viikkoja sitten.
Oonko ihan pimahtanu vai ymmärtäkö joku mun huolen :/
Kommentit (14)
Ja en nyt kuitenkaan ole mikään 15v äiti vaikka isoäitiänikin usein tapaan. Olen läheisissä väleissä äitini ja nuoremman pikkuveljeni kanssa, jota kautta tulee pidettyä yhteyttä (:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla todella nuori. Isoisoäiti...
Miehen puolelta tulee lapsella olemaan isänäidinäidinäiti ja mies on jo yli 20. Joissain suvuissa hommat hoidetaan vaan nuorina.
Ap
No oot pimahtanut. Vauva sylissäkö meet vasta kertomaan muille? Siinä sitä vasta ihmeteltäisiinkin, että mikset kertonut aiemmin.
Joo Älä kerro, tuskin ne mitään tulee huomaamaan
Olet outo! Eiköhän nuo kohta huomaa muutenkin...
Itseäkin jännitti ekasta raskaudesta kertominen vaikka olin 23v. Kaikki meni kuitenkin hyvin kun viimein kerroin joskus raskauden puolivälissä.
Ymmärrän että asut Porvoossa.
Näitä pitkiä sepustuksia nyt riittää. Ne tunnistaa samanlaisesta, hieman jäykästä ja lapsekkaasta kielestä.
Kaipa joku niistä huvinsa saa.
Miksi pitäisi kertoa?
Itse en ainakaan kertoisi varsinkaan jos olisi harvoin yhteyksissä.
Oma on asiani ,ei sukulaisten
Ei kaikki kerro. Yhdessäkin perheessä meni ihan loppumetreille, että saivat kerrottua vauvasta miehen äidille, vaikka olivat jatkuvasti tekemisissä. Tuntui, että mitä pitemmälle kertomisen siirsi, niin sitä vaikeammaksi kertominen tuli.
Mitä jos kerrot asiasta heti seuraavalla tapaamiskerralla, niin kertomattomuus ei enää vaivaa. Tai jos kertominen on hankalaa, niin laita viesti tavalla tai toisella.
Itsellä esikoista odottaessa 18-vuotiaana oli vähän samankaltainen tilanne. Suurelle osalle sukulaisista raskaus paljastuikin yo-juhlissani kuukautta ennen laskettua (viikko ennen synnytystä). Ei vaan tuntunut helpolle kertoa sukulaisille ja muille perhetutuille raskaudesta, vaikka poikaystävän kanssa siitä iloittiinkin.
Jos sulla on paljon sukulaisia esim. fb:ssa, voisit julkaista jonkun kuvan, joka ei liity itsessään raskauteen mutta jossa vatsa kuitenkin näkyisi? :) Ja jos ei muuten, niin kutsut sitten ristiäisiin.
Oletko kertonut vanhemmillesi kumminkin? Voivathan hekin lähipiiriä valistaa, jos itse et uskalla. Kannustan kyllä ottamaan asian rohkeasti puheeksi, parempi kertoa nyt kuin synnytyksen jälkeen.
Kyse ei ollu siis millään tavalla provosta vaikka aika lapsellisesti ja jäykästi kirjotinki tossa päivällä.
Teiniäidiksihän sitä tälläkin iällä vielä pääsee. Tosi onnellinen yllätyshän tää oli ja sen takia ehkä vielä enemmän tätä "salailen" Niin onnellinen että hirvittää.
Toiseen puoleen sukua on menny välit jo aikoja sitten, joten senkin takia halutaan kyllä kaikki mahdolliset jäljellä olevat sukulaiset mukaan lapsen elämään. Lapsen isän puolella on onneksi paljon superihania ihmisiä ja he ovat muakin tässä raskaudessa tukeneet kuin omaa lastaan.
Tarkoituksena on ollut jo monta kertaa kertoa mutta jäihin meen heti alkutekijöissä. Tajuan että mikäli mä tän haluan ilmoittaa ennen synnärille menoa ja ristiäisiä loppuu aika pian kesken ja on tulevalle mummillekkin mukavaa pystyä keskustelemaan omien lähisukulaistensa kanssa stressaamatta lipsautuksia.
Kiitos kaikille jotka kommentoi kivasti
Ap
Taidat olla todella nuori. Isoisoäiti...