Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

15-18v poikien äidit! Puhutteko paljon poikienne kanssa?

Vierailija
30.09.2017 |

Minulla kaksi tuon ikäistä poikaa ja kysyvät aina luvan, jos suunnitelmissa on jotain erikoisempaa, esim. lähtö lähipaikkakunnalle leffaan tms.
En oikein tiedä edes, miksi kysyvät, ehkä se on jäänyt tavaksi lapsuudesta. Yleensä minulle käy ja toki olen iloinen että tiedän missä menevät ja kenen kanssa. Pojilla on hyviä kavereita jotka myös minä tunnen.
Välit poikiin ovat muutenkin läheiset, pojat kun tulevat menoistaan, tulevat ensimmäisenä halaamaan ja todennäköisesti jäävät juttelemaan ja kertomaan tapahtumista jne. Muutenkin jos vaikka katson telkkaria, niin tulevat siihen seuraksi jne.
Mietin monesti, kun teinit kuvataan sellaisiksi, jotka ei juuri puhu mitään, menevät kotiin tullessa suoraan huoneeseensa sanomatta sanaakaan ja mietin, onko sellaisia oikeasti. Toki on joskus omillakin pojilla ollut sellaista, silloin yleensä tietää että on ollut riitaa tyttöystävän kanssa tms, mutta aika pian ne sieltä kuitenkin tulee puhumaan murheistaan tai muuten vaan hakemaan halausta. Välillä me myös riidellään ja ovet paukkuu. Mutta riidat unohdetaan pian ja niistä ollaan pahoillaan. Monesti pojat pyytävät myös kuulustelemaan kokeeseen ja muutenkin koen että olen paljon heidän elämässään mukana. Isän kanssa suhteet on taas paljon viileämmät vaikka asutaan samassa taloudessa. Se voi tietty johtua siitäkin, että olen ollut 7v kotiäitinä kun pojat olivat pieniä.
Miten teillä?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
30.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnea! Olet onnistunut kasvattamaan fiksuja ja ajattelevia poikia.

Itse kysyin luvan aina menoihin, kunnes täytin 18v. Tämän jälkeen en kysynyt lupaa, mutta kerroin aina, mihin olin menossa, kenen kanssa ja koska tulen takaisin. Mielestäni ihan fiksua, että vanhemmat tietävät, missä jälkikasvu on.

Vierailija
2/6 |
30.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhun kyllä. Olen ainut vanhempi, isänsä on kuollut. Meillä on ollut aina hyvät puhevälit, onpa millaisia tahansa kriisejä ollut menossa. Nyt 18-vuotias asuu opiskelee toisella paikkakunnalla, mutta tapaamme kuitenkin usein ja nyt täytyy yrittää silloin puhua kaikki mahdollinen. Toki myös soitetaan ja varsinkin laitetaan viestejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
30.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun pitää vielä täysi-ikäisenäkin kysyä lupa menoihin....

Vierailija
4/6 |
30.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei meillä halailla kuin pidemmän eron jälkeen. Jos pojat tulisivat jokaisen ulkona käymisen jälkeen halaamaan, tietäisin, että jotain on pahasti vialla.

Vierailija
5/6 |
30.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla 16 ja 18v pojat ja kyllä juttelevat kaikennäköistä. Tiedän tarkkaan mitä kukakin kaveri on tehnyt ja kuka kokeillut alaikäisenä,tupakkaa tms. paheita. Omat pojat kysyneet aina luvan kaikkeen, vaikkei tarvitsisi. Jopa 18v kysyy voiko ostaa omillaan pari kaljaa. Harvoinpa mitään juo edes kaveriporukassa, mutta näemmä kysyy lupaa siihenkin.

TV:tä eivät katso kanssani, mutta välillä tekevät ruokaa ja auttavat siivoamisessa ja pesevät pyykkiä lähes päivittäin. Kyllä silti tulee joskus teiniyhteenottoja ja sana lentää. Pääsääntöisesti ovat rauhallisia.

Minä myös mietin, että mistä se teiniangstailu olettama mukamas tulee.

Vierailija
6/6 |
30.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei juurikaan jutella.