Miksi jotkut kokevat, että parisuhteessa oleminen vähentää omaa vapautta?
Minusta parisuhteessa oleminen lisää vapauttani tehdä juuri niitä asioita, joita haluan tehdän. Sinkkuna en ole vapaa suutelemaan ja harrastamaan seksiä, olemaan toisen kainalossa, saamaan päivällisseuraa oletuksena, saamaan emotionaalista tukea ja niin edelleen. Tietty jos haluaisin harrastaa seksiä monien eri ihmisten kanssa tai olisin altis painostukselle, voisin kokea toisin.
Missä se vapauden menetys sinusta tuntuu, parisuhteilija?
Kommentit (96)
Paskassa parisuhteessa oleminen vähentää omaa vapautta. Läheisriippuvainen tai mustasukkainen puoliso vähentää omaa vapautta. Eihän hyvässä suhteessa olevat valita.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Vierailija kirjoitti:
Paskassa parisuhteessa oleminen vähentää omaa vapautta. Läheisriippuvainen tai mustasukkainen puoliso vähentää omaa vapautta. Eihän hyvässä suhteessa olevat valita.
Hyvin sanottu. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Enemmän se on sellaista: "Ajattelin alkaa katsoa Broadchurchia, kiinnostaako sua?" ja "Ajattelin, että voitais viikonloppuna grillailla. Onnistuuko?" -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Enemmän se on sellaista: "Ajattelin alkaa katsoa Broadchurchia, kiinnostaako sua?" ja "Ajattelin, että voitais viikonloppuna grillailla. Onnistuuko?" -ap
Ja tuoko ei ole sinusta mielipiteen kysymistä? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Enemmän se on sellaista: "Ajattelin alkaa katsoa Broadchurchia, kiinnostaako sua?" ja "Ajattelin, että voitais viikonloppuna grillailla. Onnistuuko?" -ap
Ja tuoko ei ole sinusta mielipiteen kysymistä? :D
Semantiikasta on turha kiistellä. Selitä mieluummin, miten tuo mielestäsi kaventaa vapauttani? MItä se estää minua tekemästä? -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Enemmän se on sellaista: "Ajattelin alkaa katsoa Broadchurchia, kiinnostaako sua?" ja "Ajattelin, että voitais viikonloppuna grillailla. Onnistuuko?" -ap
Entä, kun miehesi vastaa: "Ei, ei kiinnosta, haluan katsoa urheilua" ja "Ei onnistu, koska Jarppa ja Repa on tulossa viikonloppuna saunomaan, pelaamaan pokeria ja juomaan olutta. Kai sä voit mennä jonnekin ystävättärellesi viikonlopuksi, ei oikein kaivattaisi hameväkeä täällä?" ?
Sinkkuna ei tarvitse sovitella omia menoja kenenkään kanssa eikä huomioida ketään. Ei tarvitse ilmoitella, missä olen ja mitä teen jne. Enkä tarkoita tällä mitään raportointia vaan ihan yleisesti sellaista, että parisuhteessa on normaalia ilmoitella itsestään eikä vain kadota vaikkapa viikoksi. Nyt voin vaan olla ja mennä eikä tarvitse kertoa kenellekään.
Ei myöskään tarvitse harrastaa seksiä kenenkään mieliksi, vaan vain silloin kun haluan. Ei ole pakko ylläpitää yhtäkään ihmissuhdetta ja antaa sitä seksiä ja viettää parisuhdeaikaa, vaikkei itseä huvittaisi. Voin iltaisin vain olla hiljaa ja tehdä mitä haluan, ei tarvitse jutella miehelle ja huomioida häntä.
Rahankäytössä, kodin sisustuksessa, lomailussa, juhlapyhissä jne ei tarvitse huomioida kuin omat mieltymykset.
Vaikka kuinka sanoo, että ei suhteessa tarvii mitään kysellä, niin kyllä hyvässä suhteessa pitää silti toinen huomioida. Ei voi elää vain itseään ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Enemmän se on sellaista: "Ajattelin alkaa katsoa Broadchurchia, kiinnostaako sua?" ja "Ajattelin, että voitais viikonloppuna grillailla. Onnistuuko?" -ap
Ja tuoko ei ole sinusta mielipiteen kysymistä? :D
Semantiikasta on turha kiistellä. Selitä mieluummin, miten tuo mielestäsi kaventaa vapauttani? MItä se estää minua tekemästä? -ap
No siten, että aina et voi tehdä juuri sitä, mitä itse nimenomaan haluaisit tehdä. Jos aidosti miehellä on oikeus vastata, että nyt hän ei halua katsoa Broadchurchia, niin eikö se rajoita vapauttasi katsoa sitä? Halusit tehdä jotain, mitä et sitten teekään. Tai jos teet, et huomioinutkaan sitä toisen mielipidettä, jolloin hänellä ei ollut vapautta katsoa jotain muuta ohjelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
En ole koskaan ollut suhteessa, jossa pitäisi kysyä toisen mielipidettä jokaisesta pienemmästäkin asiasta. Kuulostaa tosi kuluttavalta. -ap
No sinähän varsinainen pirttihirmu olet. Koskaan et ole kysynyt puolisoltasi mitään noista, mitä mainitsin? Voi reppanaa.
Enemmän se on sellaista: "Ajattelin alkaa katsoa Broadchurchia, kiinnostaako sua?" ja "Ajattelin, että voitais viikonloppuna grillailla. Onnistuuko?" -ap
Entä, kun miehesi vastaa: "Ei, ei kiinnosta, haluan katsoa urheilua" ja "Ei onnistu, koska Jarppa ja Repa on tulossa viikonloppuna saunomaan, pelaamaan pokeria ja juomaan olutta. Kai sä voit mennä jonnekin ystävättärellesi viikonlopuksi, ei oikein kaivattaisi hameväkeä täällä?" ?
Ei ole miestä, kun olen hetero. Mutta ei minun tarvitse parisuhteessa katsoa kaikkia samoja ohjelmia tai viettää kaikkia viikonloppuja yhdessä. Osaan tehdä asioita yksinkin, eikä ole mitään sarjaa jäänyt katsomatta siksi, ettei kumppani ole siitä kiinnostunut.
Yllättäen sitä kuitenkin jakaa aika pitkälti toisen makumieltymykset ja haluaa viettää aikaa toisen kanssa, kun yhteensopivan ja rakkaan ihmisen kerran kanssa on. -ap
Käsittääkseni parisuhteessa olevilla on tapana kertoa toisilleen suunnitelmistaan vaikkapa matkustelun, tai ihan vain seuraavan päivän ohjelman suhteen. Ei kiinnosta sellainen, haluan päättää vaikka juuri nyt että lähden tästä mökille.
Kai niitäkin parisuhteita on joissa voisi näin itsekkäästi käyttäytyä, mutta useimmat käsittääkseni toivoisivat jonkinlaista etukäteiskeskutelua.
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni parisuhteessa olevilla on tapana kertoa toisilleen suunnitelmistaan vaikkapa matkustelun, tai ihan vain seuraavan päivän ohjelman suhteen. Ei kiinnosta sellainen, haluan päättää vaikka juuri nyt että lähden tästä mökille.
Jos sovit kaverisi kanssa, että näet hänet huomenna kahvilla kello 12, rajoittaako ystäväsi sinun vapauttasi? -ap
No joo niinpä tietysti. Kaikkihan sen tietää, että hyvässä parisuhteessa ollaan aina kaikesta vaan samaa mieltä ja kompromissit eivät kuulu kunnon parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni parisuhteessa olevilla on tapana kertoa toisilleen suunnitelmistaan vaikkapa matkustelun, tai ihan vain seuraavan päivän ohjelman suhteen. Ei kiinnosta sellainen, haluan päättää vaikka juuri nyt että lähden tästä mökille.
Jos sovit kaverisi kanssa, että näet hänet huomenna kahvilla kello 12, rajoittaako ystäväsi sinun vapauttasi? -ap
Vertaat ihan tosissasi satunnaista kahvillakäyntiä yhteiseloon, jossa jaetaan arki, ehkä myös asunto, perhe, omaisuus jne? Minä ymmärrän parisuhteella nyt jotain muuta kuin satunnaisen tapailun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni parisuhteessa olevilla on tapana kertoa toisilleen suunnitelmistaan vaikkapa matkustelun, tai ihan vain seuraavan päivän ohjelman suhteen. Ei kiinnosta sellainen, haluan päättää vaikka juuri nyt että lähden tästä mökille.
Jos sovit kaverisi kanssa, että näet hänet huomenna kahvilla kello 12, rajoittaako ystäväsi sinun vapauttasi? -ap
Vertaat ihan tosissasi satunnaista kahvillakäyntiä yhteiseloon, jossa jaetaan arki, ehkä myös asunto, perhe, omaisuus jne? Minä ymmärrän parisuhteella nyt jotain muuta kuin satunnaisen tapailun.
Samasta periaatteesta on kyse. Minun vapauttani ei rajoita se, että olen sopinut viettäväni illan kumppanini kanssa, yhtään sen enempää kuin se, että olen sopinut viettäväni sen kaverini kanssa. Kummassakin on kysymys vapauden harjoittamisesta: siitä, että teen jotakin, mitä haluan tehdä. -ap
Aloituksessa puhuit vapaudesta mennä ulos syömään milloin haluat. Jos ajatellaan tuota kahvilavertausta, niin eikö siinä tapauksessa, että pyydät kaveriasi kahville ja hänelle ei sovikaan, hänhän rajoittaa vapauttasi lähteä hänen kanssaan kahville. Nyt voit valita, kumpi oli oikea mielipiteesi asiasta:
a) kahville lähtö ei sinänsä ole vapaus, jonka ystävyys/parisuhde automaattisesti tuottaa
b) ehdotuksesta kieltäytyminen rajoittaa vapauttasi lähteä ystävän/kumppanin kanssa kahville
Et voi puhua toisessa yhteydessä vapaudesta ja toisessa yhteydessä sanoa, että mikään ei tätä vapautta rajoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni parisuhteessa olevilla on tapana kertoa toisilleen suunnitelmistaan vaikkapa matkustelun, tai ihan vain seuraavan päivän ohjelman suhteen. Ei kiinnosta sellainen, haluan päättää vaikka juuri nyt että lähden tästä mökille.
Jos sovit kaverisi kanssa, että näet hänet huomenna kahvilla kello 12, rajoittaako ystäväsi sinun vapauttasi? -ap
Vertaat ihan tosissasi satunnaista kahvillakäyntiä yhteiseloon, jossa jaetaan arki, ehkä myös asunto, perhe, omaisuus jne? Minä ymmärrän parisuhteella nyt jotain muuta kuin satunnaisen tapailun.
Samasta periaatteesta on kyse. Minun vapauttani ei rajoita se, että olen sopinut viettäväni illan kumppanini kanssa, yhtään sen enempää kuin se, että olen sopinut viettäväni sen kaverini kanssa. Kummassakin on kysymys vapauden harjoittamisesta: siitä, että teen jotakin, mitä haluan tehdä. -ap
Niin, jos se on juuri sitä, mitä haluat tehdä, niin ei tietenkään rajoita vapauttasi. Mutta jos olisitkin mieluummin halunnut tehdä jotain muuta, niin silloin se rajoittaa vapauttasi tehdä sitä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa puhuit vapaudesta mennä ulos syömään milloin haluat. Jos ajatellaan tuota kahvilavertausta, niin eikö siinä tapauksessa, että pyydät kaveriasi kahville ja hänelle ei sovikaan, hänhän rajoittaa vapauttasi lähteä hänen kanssaan kahville. Nyt voit valita, kumpi oli oikea mielipiteesi asiasta:
a) kahville lähtö ei sinänsä ole vapaus, jonka ystävyys/parisuhde automaattisesti tuottaa
b) ehdotuksesta kieltäytyminen rajoittaa vapauttasi lähteä ystävän/kumppanin kanssa kahville
Et voi puhua toisessa yhteydessä vapaudesta ja toisessa yhteydessä sanoa, että mikään ei tätä vapautta rajoita.
Tarkoitin aloituksessa sitä, että mieluiten syön yhdessä jonkun kanssa. Kun olen sinkku, minulla ei välttämättä ole tätä vapautta. Kyse on ns. positiivisesta vapaudesta, vapautta johonkin.
Samanlainen positiivinen vapaus on esimerksi minkkiturkin ostaminen. Rikkaalla on tämä vapaus ja köyhällä ei, vaikka kumpaakaan ei sinänsä estetä tai rajoiteta ostosta tekemästä.
Parisuhteessa minulla on selvästi enemmän itselleni tärkeitä positiivisia vapauksia kuin sinkkuna. -ap
Itse olen sinkku ja kyllä minä koen oloni vapaammaksi, kun ei tarvitse kysyä jatkuvasti toisen mielipidettä pienimpäänkin asiaan. Mitä tänään tehdään, mitä tänään syödään, mitä tehdään lomalla, mitä kanavaa katsotaan telkkarista, millainen sohva ostetaan, saanko heittää tämän ruman esineen pois jne.
Jos oletat saavasi automaattisesti noita mainitsemiasi juttuja parisuhteessa, miten voit sanoa, että puolisosi on vapaa? Jos puolisosi ei halua seksiä tai lähteä ulos syömään, niin ethän sinä voi häntä pakottaa.