Minna Marshin uraputki oli tukossa kolmekymppisenä – ”Lähetin varmaan sata hakemusta, mutta minua ei kutsuttu yhteenkään haastatteluun”...
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut rajusti. Satoja palkanneen Jari Sarasvuon mielestä riistäjiä kannattaa sietää vain sen verran kuin työkokemuksen karttumiseksi on välttämätöntä.
Minna Marshin uraputki oli tukossa kolmekymppisenä – ”Lähetin varmaan sata hakemusta, mutta minua ei kutsuttu yhteenkään haastatteluun”
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvanut rajusti. Satoja palkanneen Jari Sarasvuon mielestä riistäjiä kannattaa sietää vain sen verran kuin työkokemuksen karttumiseksi on välttämätöntä.
Minna Marsh: Hankalatkin kokemukset ja ihmiset palvelevat kasvua
MIKÄ MINUSSA on vikana? Kysymys vaati vastausta Minna Marshin päässä. Valmistumisesta oli jo vuosi, mutta hän oli edelleen työtön.
Marsh sai maisterin paperit Jyväskylän yliopistosta 1990-luvun lopussa. Pääaine oli englanti. Koska lukion jälkeen viisi vuotta oli vierähtänyt Yhdysvalloissa, tuore filosofian maisteri oli kolmekymppinen.
Marsh muutti toiveikkaana Tampereelle ja halusi päästä kiinni työelämään. Muttei päässyt.
”Lähetin sen vuoden aikana varmaan sata hakemusta, mutta minua ei kutsuttu yhteenkään haastatteluun.”
Marsh oli juuri saanut kohteliaan hylkäyskirjeen paikasta, jonne oli hakenut assistentiksi. Marsh soitti lähettäjälle. Puhelimessa nainen kertoi ystävällisesti, mikä Marshissa oli vikana.
”Sain kuulla olevani ylikoulutettu, eikä minun uskottu viihtyvän työssä pitkään. Ja toiseksi minulta puuttui työkokemus.”
Vastaus teki yhtä kipeää kuin oli ristiriitainen: hän oli ammattitaidoton ylikoulutettu. Marsh halusi kuitenkin ajatella, että tilanteesta olisi tie ulos.
Kolmekymppisiä työttömiä maistereita on tänäkin päivänä – ja paljon enemmän kuin vuosituhannen taitteessa Marshin tuskaillessa Tampereella.
Korkeakoulutettujen työllistyminen on yhä parempaa kuin työnhakijoiden keskimäärin, mutta silti akateeminen työttömyys kasvaa.
Akavan tilastojen mukaan korkeakoulutettuja työttömiä oli kesäkuun lopussa yhteensä 55 141. Tästä määrästä hiukan enemmän kuin puolet on alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kun työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä Suomessa oli kaikkiaan 345 173, oli korkeakoulutettujen osuus liki 16 prosenttia.
Akateeminen työttömyys on jatkunut kauan, ja se on laaja ilmiö. Vuosina 2008–2015 korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvoi 2,5-kertaisesti.
Taantuman jatkumisesta seurannut pitkäaikaistyöttömyys on Akavan mielestä vakava ongelma, ja se koskee myös korkeakoulutettuja. Tämän vuoden huhtikuun lopussa kaikista työttömistä korkeakoulutetuista 35 prosenttia oli ollut työttömänä jo vähintään vuoden.
Kommentit (18)
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Palstamammoja älykkäämpi mies kirjoitti:
Mikä tämän aloituksen pointti oli, ap? Et laittanut aloitusviestiin mitään omaa, kopioit ainoastaan toisten kirjoittamaa tekstiä.
Pointti oli se että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvussa. Tällä palstallakin neuvotaan työttömiä että oma syy kun et opiskellut tai kehotetaan opiskelemaan. Ei opiskelu nykyään automaattisesti takaa työpaikkaa. Pitää olla parikymppinen vastavalmistunut ja omata runsaasti omam alan työkokemusta jos haluaa töihin.
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Oman kokemuksen mukaan näin ei ole. Ne hyvät duunit menevät parikymppisille parempien perheiden lapsille tai erityislahjakkuuksille.
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Oman kokemuksen mukaan näin ei ole. Ne hyvät duunit menevät parikymppisille parempien perheiden lapsille tai erityislahjakkuuksille.
Erikoinen kokemus. Parikymppinen on nuuri valmistunut ja siis ihan osaamaton. Kolmekymppinen alkaa olla mahdollista päällikkötasoa jos lahjat ja asenne riittävät.
Siinä se vika onkin kun kuvitellaan, että heti vaan papereilla päästään johtoryhmään. Sit nillitetään kun ei saa töitä. Työnhaku ei ole haulikolla mapumista, pitää tehdä täsmäiskuja ja perustella hyvin miksi juuri minä saisin paikan.
Akateeminen työttömyys yleistyy sitä mukaa kun opiskellaan kaikenmaailman perhosten seksielämää ja muuta naistutkimusta, tai esim tässä kieltä. Ei riitä pelkkänkielitaito muuta osaamista tai kunnon työkokemusta ole. Kolmekymppinen on jo aika vanha ekaan duuniin, pitäis olla jo kokemusta vaikka kuinka.
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Oman kokemuksen mukaan näin ei ole. Ne hyvät duunit menevät parikymppisille parempien perheiden lapsille tai erityislahjakkuuksille.
Erikoinen kokemus. Parikymppinen on nuuri valmistunut ja siis ihan osaamaton. Kolmekymppinen alkaa olla mahdollista päällikkötasoa jos lahjat ja asenne riittävät.
Siinä se vika onkin kun kuvitellaan, että heti vaan papereilla päästään johtoryhmään. Sit nillitetään kun ei saa töitä. Työnhaku ei ole haulikolla mapumista, pitää tehdä täsmäiskuja ja perustella hyvin miksi juuri minä saisin paikan.
Akateeminen työttömyys yleistyy sitä mukaa kun opiskellaan kaikenmaailman perhosten seksielämää ja muuta naistutkimusta, tai esim tässä kieltä. Ei riitä pelkkänkielitaito muuta osaamista tai kunnon työkokemusta ole. Kolmekymppinen on jo aika vanha ekaan duuniin, pitäis olla jo kokemusta vaikka kuinka.
Tiedän parikymppisiä jotka ovat heti päässeet päällikkötason töihin tai muihin hyviin duuneihin jo opiskeluaikana. Toisaalta osa (usein parempien perheiden lapset) hankkii jo opiskeluaikana työkokemusta vanhempien avustuksella, esimerkiksi työharjoittelu suoritetaan ministeriössä tai kansainvälisesti tunnetussa yrityksessä.
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Oman kokemuksen mukaan näin ei ole. Ne hyvät duunit menevät parikymppisille parempien perheiden lapsille tai erityislahjakkuuksille.
Erikoinen kokemus. Parikymppinen on nuuri valmistunut ja siis ihan osaamaton. Kolmekymppinen alkaa olla mahdollista päällikkötasoa jos lahjat ja asenne riittävät.
Siinä se vika onkin kun kuvitellaan, että heti vaan papereilla päästään johtoryhmään. Sit nillitetään kun ei saa töitä. Työnhaku ei ole haulikolla mapumista, pitää tehdä täsmäiskuja ja perustella hyvin miksi juuri minä saisin paikan.
Akateeminen työttömyys yleistyy sitä mukaa kun opiskellaan kaikenmaailman perhosten seksielämää ja muuta naistutkimusta, tai esim tässä kieltä. Ei riitä pelkkänkielitaito muuta osaamista tai kunnon työkokemusta ole. Kolmekymppinen on jo aika vanha ekaan duuniin, pitäis olla jo kokemusta vaikka kuinka.
Huonompi juttu alanvaihtajalle, työkokemusta voi olla jo taustalla mutta edellytetään että kolmekymppisellä on jo kymmenen vuotta alan kokemusta. Nuorempi saa anteeksi kokemattomuutensa ikänsä vuoksi.
En ole korkeasti koulutettu, mutta olen huomannut ettei haastatteluun todellakaan pääse. Ja olen "vasta" 22v
”Lähetin sen vuoden aikana varmaan sata hakemusta, mutta minua ei kutsuttu yhteenkään haastatteluun.”
Sori. Tuota ei lasketa.
Uusliberalistisen näkemyksen mukaan sinä olet sohvalla makoileva työnvieroksuja. Mutta älä huoli; Sipilä kyllä purkaa kannustinloukun sinunkin kohdaltasi mm. leikkaamalla ansioturvaa, että saa sinutkin aktivoitua työnhakuun.
Ihan oikeasti. Nyky-yhteiskunnassa kaikkien ei enää ole mitenkään mahdollista työllistyä. Olennaista on olla huolehtimasta asiasta liikaa, koska se johtaa vain masennukseen. Kannattaa sen sijaan olla iloinen siitä, että ei tarvitse käydä töissä ja yhteiskunta pitää huolen tulonsiirtojen kautta. Nettoveronmaksajat ovat etuoikeutettuja, koska voivat tuntea ylemmyyttä rahoittaessaan työelämästä syrjäytettyjen elämää.
Nykyisin tärkein taito työelämässä on osata myydä. Myydä itseään ja osaamistaan, oli sitä miten paljon tahansa tai ei ollenkaan. Valitettavasti hyvät myyjät eivät kuitenkaan ole yhtä kuin hyvät kyseisen työn tekijät. Eikä huono myyjä ole yhtä kuin huono työntekijä.
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Oman kokemuksen mukaan näin ei ole. Ne hyvät duunit menevät parikymppisille parempien perheiden lapsille tai erityislahjakkuuksille.
Erikoinen kokemus. Parikymppinen on nuuri valmistunut ja siis ihan osaamaton. Kolmekymppinen alkaa olla mahdollista päällikkötasoa jos lahjat ja asenne riittävät.
Siinä se vika onkin kun kuvitellaan, että heti vaan papereilla päästään johtoryhmään. Sit nillitetään kun ei saa töitä. Työnhaku ei ole haulikolla mapumista, pitää tehdä täsmäiskuja ja perustella hyvin miksi juuri minä saisin paikan.
Akateeminen työttömyys yleistyy sitä mukaa kun opiskellaan kaikenmaailman perhosten seksielämää ja muuta naistutkimusta, tai esim tässä kieltä. Ei riitä pelkkänkielitaito muuta osaamista tai kunnon työkokemusta ole. Kolmekymppinen on jo aika vanha ekaan duuniin, pitäis olla jo kokemusta vaikka kuinka.Tiedän parikymppisiä jotka ovat heti päässeet päällikkötason töihin tai muihin hyviin duuneihin jo opiskeluaikana. Toisaalta osa (usein parempien perheiden lapset) hankkii jo opiskeluaikana työkokemusta vanhempien avustuksella, esimerkiksi työharjoittelu suoritetaan ministeriössä tai kansainvälisesti tunnetussa yrityksessä.
Onpa vanhanaikaisia ajatuksia. Yhteiskuntatieteellisessä ja valtiotieteellisessä opiskellessa ministeriöön ja suurlähetystöön pääsee harjoitteluun pelkällä yliopiston apurahalla ja hyvällä hakemuksella. Ei tarvitse olla mikään paremman perheen lapsi tai käyttää suhteita. Omaa kokemusta on. Nyt 26v. ja 27v. ollaan kavereiden kanssa asiantuntija-titteleillä työelämässä ja siinä taustalla on vuosien työkokemusta, ulkomailla opiskelua ja itse kartoitettuja meriittejä. Siinä rinnalla 30v. vasta valmistunut ja kokematon ei valitettavasti tee vaikutusta.
Kohta ollaan tilanteessa jossa jopa puolet korkeasti koulutetuista on työttömiä. Hyvin huomaa kuinka koulutus ei todellakaan takaa yhtään mitään nykyaikana.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kannattaa opiskella joku taito sen kielitaidon lisäksi.
Yli kolmekymppisenä ikä alkaa olla este, palkataan mieluummin nuorempi. Minna Marsh hankki työkekokemusta kirjoittamalla freelancerina lehtiin ja työllistyi lopulta sitä kautta.
Kolmekymppisenä? Höpö. Tuossa iässähän vasta alkaa hyviä duuneja saamaan, sitä ennen on harjoittelija.
Oman kokemuksen mukaan näin ei ole. Ne hyvät duunit menevät parikymppisille parempien perheiden lapsille tai erityislahjakkuuksille.
Erikoinen kokemus. Parikymppinen on nuuri valmistunut ja siis ihan osaamaton. Kolmekymppinen alkaa olla mahdollista päällikkötasoa jos lahjat ja asenne riittävät.
Siinä se vika onkin kun kuvitellaan, että heti vaan papereilla päästään johtoryhmään. Sit nillitetään kun ei saa töitä. Työnhaku ei ole haulikolla mapumista, pitää tehdä täsmäiskuja ja perustella hyvin miksi juuri minä saisin paikan.
Akateeminen työttömyys yleistyy sitä mukaa kun opiskellaan kaikenmaailman perhosten seksielämää ja muuta naistutkimusta, tai esim tässä kieltä. Ei riitä pelkkänkielitaito muuta osaamista tai kunnon työkokemusta ole. Kolmekymppinen on jo aika vanha ekaan duuniin, pitäis olla jo kokemusta vaikka kuinka.Tiedän parikymppisiä jotka ovat heti päässeet päällikkötason töihin tai muihin hyviin duuneihin jo opiskeluaikana. Toisaalta osa (usein parempien perheiden lapset) hankkii jo opiskeluaikana työkokemusta vanhempien avustuksella, esimerkiksi työharjoittelu suoritetaan ministeriössä tai kansainvälisesti tunnetussa yrityksessä.
Onpa vanhanaikaisia ajatuksia. Yhteiskuntatieteellisessä ja valtiotieteellisessä opiskellessa ministeriöön ja suurlähetystöön pääsee harjoitteluun pelkällä yliopiston apurahalla ja hyvällä hakemuksella. Ei tarvitse olla mikään paremman perheen lapsi tai käyttää suhteita. Omaa kokemusta on. Nyt 26v. ja 27v. ollaan kavereiden kanssa asiantuntija-titteleillä työelämässä ja siinä taustalla on vuosien työkokemusta, ulkomailla opiskelua ja itse kartoitettuja meriittejä. Siinä rinnalla 30v. vasta valmistunut ja kokematon ei valitettavasti tee vaikutusta.
Tuntemani suurlähetystöharjoittelijat eivät ole opiskelleet yhteiskuntatieteellisessä tai valtiotieteellisessä. Harjoittelija maksaa asumisensa harjoittelun ajalta itse ja joissakin maissa asuminen maksaa 1000-2000 euroa kuukaudessa. Moni suurlähetystö ottaa ainoastaan harjoittelijoita jotka ovat valmiita sitoutumaan 6 kk harjoitteluun.
Valtsikassa työharjoittelupaikkoja on tarjolla lähes kaikissa ministeriöissä ja niiden hallinnonalalla suurlähetystöstä suojelupoliisiin. Mitä tulee itse uutiseen, yli puolet työttömistä korkeakoulutetuista on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Koska lastentarhanopettajien ja farmaseuttien työllisyys on hyvä, se tarkoittaa ammattikorkeasta valmistuneita.
Sama ongelma kolmekymppisenä dippainssinä. Taitaa kaikki duunit mennä suhteilla. Lisäksi ovat nämä irtisanotut, joilla on kymmeniä vuosia työkokemusta. Yritä siinä sitten kilpailla
Vierailija kirjoitti:
Valtsikassa työharjoittelupaikkoja on tarjolla lähes kaikissa ministeriöissä ja niiden hallinnonalalla suurlähetystöstä suojelupoliisiin. Mitä tulee itse uutiseen, yli puolet työttömistä korkeakoulutetuista on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Koska lastentarhanopettajien ja farmaseuttien työllisyys on hyvä, se tarkoittaa ammattikorkeasta valmistuneita.
Pelkästään työttömiä insinöörejä ja tradenomeja on Suomessa yli 11 000.
https://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtsikassa työharjoittelupaikkoja on tarjolla lähes kaikissa ministeriöissä ja niiden hallinnonalalla suurlähetystöstä suojelupoliisiin. Mitä tulee itse uutiseen, yli puolet työttömistä korkeakoulutetuista on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Koska lastentarhanopettajien ja farmaseuttien työllisyys on hyvä, se tarkoittaa ammattikorkeasta valmistuneita.
Pelkästään työttömiä insinöörejä ja tradenomeja on Suomessa yli 11 000.
https://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus…
Kuitenkaan Suomessa ei ole tarvittavaa it-alan osaamista.
Mikä tämän aloituksen pointti oli, ap? Et laittanut aloitusviestiin mitään omaa, kopioit ainoastaan toisten kirjoittamaa tekstiä.