Muita, jotka eivät haluaa matkustella?

Kyllä ainakin sanoisin suoraan, jos en tykkäisi matkustelusta. Miksi sitä pitäisi hävetä?

Tykkään kyllä jonkin verran matkustaa, mutta lyhyet viikonloppureissut koen enemmän stressaavina kuin rentouttavina.

Onpas aika mutkat suoriksi ajatusmaailma, jos lomasuunnitelmien kysyminen tarkoittaa jonkun mielestä vain matkasuunnitelmia. Mulle on sama, jos joku viettää lomansa kaappeja siivoten, ruusupuskassa tai sohvalla maaten, kysyn lomasuunnitelmia siksi, että onpahan nyt jotain puhuttavaa. Onko loman viettosi jotenkin kipeä tai vaikea asia, kun sinua niin vaivaa tapa jolla lomaasi vietät?

Itse kun matkailen, niin matkaan yleensä kauas ja pitkäksi aikaa (väh. 3 viikkoa). En myöskään useimmiten elä tuota aikaa hotellissa, vaan paikallisten ystävien ja kavereiden kanssa tai luona, joten en joudu kohtaamaan "hotellielämää". Toimii minulle. Hotellit ovat ihan kivoja viikonloppulomien ajaksi, mutta eivät kovinkaan paljoa pidemmäksi aikaa.

Ruoan hinta on se mikä ratkaisee paljon. Yleensä matkailen sellaisissa maissa, missä ulkoa löytää katukeittiöistä tai ravintoloista ruokaa halvemmalla kuin mitä itse Suomessa pystyisin kotona tekemään.

Minä oon samanlainen. Haluan omaan kotiin nukkumaan yöksi. En osaa nukkua muualla ja matkustellessa olen vain todella väsynyt ja toivon pääseväni kotin nukkumaan. Lisäksi ulkomaanmatkoilla vatsataudit ei houkuttele. Lentokoneessakaan ei koskaan kovin rauhallisin mielin istu, ku tietää että jos se tippuisi, niin ei olisi mitän mahdollisuuksia pelastua.

Täällä myös samanlainen. Nuorempana kyllä matkustelin, mutta nykyisin (53) mukavuudenhalu on vienyt voiton. T. Kotihiiri.

Minä olen kauhea stressaamaan ja mietin ihan liikaa kaikkea, mitä voi sattua. Silti matkustelemme paljon, pari krt vuodessa ja olen tehnyt elämäni aikana kymmeniä ulkomaanmatkoja.

Nyt vanhetessa tuo on vaan pahentunut eivätkä terveysongelmat ole ainakaan lientäneet pelkoja. Mutta muu perhe haluaa ulkomaanlomalle, joten kärsin hiljaa itsekseni. Nytkin ollaan Portugalissa mun lomani toiseksi viimeinen viikko ja nämä edeltävät kolme ovat menneet lisääntyvän sisäisen paniikin tilassa....

Itse elän matkustamiselle, mutta ei se mua hetkauta mihinkään suuntaan, etteivät kaikki jaa tätä intohimoa. Mitä ihmeellistä siinä nyt on?

Kyllä lomamatka aina kotiolot voittaa.

Nim. välillä koirankusetukseen kyllästynyt. Just jaksaa sanoi hei, moi, pihalla tuleville. Toivoo aina, ettei tuu ketään vastaan. 11.7. alkaen viikko lämpimässä maassa all inclusive. Enkä muuten kävele maisemia tsiikaamassa tai kauppoja koluamassa.

En tykkää itsekään matkustamisesta, siis nimenomaan siitä siirtymisestä paikasta A paikkaan B ja samoin kaikki pakkaaminen ja huolehtiminen tavaroista jne. stressaa. Perillä oleminen saattaa olla ihan kivaa, jos on hyvä sää ja hyvä hotelli. Joku reppureissaaminen ei minulle sopisi ollenkaan. En varsinaisesti pelkää lentämistä mutta pidän lentokoneita kuitenkin aika epämiellyttävinä, varsinkin jos lentokone on pienehkö. Samoin jossain lentokentällä odottelu on rasittavaa.

Pidän oikeastaan siitä että on tietyt samat rutiinit päivittäin ja että voin nukkua riittävästi, joten kotona oleminen sopii siinä mielessä hyvin.

Tuntuu kyllä että ihmiset matkustavat nykyisin ihan hirveästi, lisääntyy vain koko ajan.....

Minä en ole kotihiiri, mutta en ole saanut itseäni innostumaan. Joku muu saisi innostaa. Kulttuurikohteet, tylsiä. Helle, ei kiinnosta, inhoan kuumutta. Mere rannalla uiminen, mulla on yleinen uimaranta merenrannalla kivenheiton päässä, kaksikin, ei kiinnosta edes siellä, joten miksi muuallakaan? Mulle pitää olla joku tapahtuma, jonka takia voisin lähteä. Vieraita kulttuurejakin näkee täällä. Lisäksi olen paranoidinen kaikkien ötököiden suhteen. Eikä matkustusintoa lisää ne tiedot, että jotkut tutut on saaneet tuliaiksi jotain bakteereja, ainakin Thaimaasta ja Kroatiasta. Ristely voisi kiinnosta, mutta kun sitäkään ei tiedä, sattuuko hyvät ilmat. Pelkään erikoisia eläimiä ja ötököitä. 

Lappiin mennään joka kesä ja sillä hinnalla varmaan saisi jonkun matkan, mutta kun ei jaksa löytää mitään, mistä innostuisi. Olen käynyt kyllä muutaman päiväreissun Tukholmaan ja Tallinnaan ja NL:n aikaiseen Leningradiin muutaman päivän sekä piipahtanut Pajalassa ja Haaparannassa. 

Matkustaminen on kyllä ihan kauheaa: pelkään lentämistä, stressaan koko ajan kaikesta, en saa nukuttua, kärsin koti-ikävästä, olen liian mukavuudenhaluinen ym. Kahden viikon lomasta suostuisin korkeintaan viikon reissuun, koska se toinen viikko menisi siitä toipumiseen. En ymmärrä ihmisiä, jotka menevät töihin tyyliin suoraan lentokentältä, ihan painajaismainen ajatus. Olen siis kotihiiri, joka kyllä on matkustellut kohtuullisesti, koska maailmassa on paljon mielenkiintoisia paikkoja. Ja vieläkin välillä tekisi mieli lähteä, tälläkin hetkellä mietin varaisinko äkkilähdön jonnekin. Mutta sitten taas toisaalta...🤔ehkä pysynkin kotona.😉