Lue keskustelun säännöt.
Valitin vuosi sitten palstalla, että en aio enää tehdä kotitöitä. Nyt on erottu. Päivitystä!
27.06.2017 |
Vuosi sitten kirjoitin täällä, miten päätin lopettaa mieheni passaamisen ja kotitöiden tekemisen. Erohan siitä tuli, mutta pakko oli tulla avautumaan nyt.
Olemme asuneet erillämme nyt muutaman kuukauden, ja olen hämmentynyt siitä, miten mies ei ole ottanut itseään niskasta kiinni. Säälittää todella.
Kävin entisessä kodissamme hakemassa tavaroita (olemme hyvissä väleissä), ja entinen koti haisi ihan kamalalle. Mies ei ole ostanut mitään sisustusta, paitsi perseelle haisevan käytetyn sohvan ja maton.
Joka paikassa on jotain koneöljypulloja ja pensseleitä, meisseleitä ja muovipusseja. Kämppä näyttää ihan verstaalta ja haisee öljylle.
Lakanoita ei ole vaihtanut kertaakaan muuttoni jälkeen. Tiedän sen siitä, kun mies lupasi antaa kyseisen pussilakanasetin mulle seuraavan pesukerran yhteysessä (olen saanut lakanat äidiltäni).
Sänky oli petaamatta ja haisi pahalle. Pyyhkeitä ei oltu vaihdettu kertaakaan.
Pakastimessa oli pitsoja, mustikat joita jätin, oli syömättä. Jääkaapissa oli homeista ruokaa ja eineksiä, muuten tyhjä.
Joka paikassa tyhjiä kaljatölkkejä ja pulloja. Kaikki oli järjestelmättä ja lapsen huone joka tyhjeni, oli siinä kunnossa mihin jätin sen muuttaessani pois. Matto oli rullalla yhä ja pölyä oli kaikkialla. Nurkassa oli sama roskapussi, joka oli poismuuttaessani.
Tuli jotenkin hemmetin paha mieli, mutta samalla mielihyvä siitä, että tein oikean ratkaisun. Olin siis tunteeni kanssa ihan oikeassa, että teen yksin kaikki kotityöt. Kohtahan sillä asuu siellä uusi nainen varmaan, joka uhriutuu seuraavat seitsemän vuotta. Onneksi mun ei tarvitse enää.
Kommentit (74)
Ehkä tuo erosuru hänellä vielä syventää sitä, ettei tee mitään kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi tykätä tästä, kun on se surku, ettei mies saa itseään niskasta kiinni, mutta hyvä sinulle, että läksit!
No, voi nyt!
Olen samaa suunnitellut ja mielessäni vastaavaa tilannetta pohtinut, että kuinkahan kävisi.
Uskon, että mieheni jollain tasolla hoitaisi taloutta, eikä jäisi sotkujen sekaan kun sinun tapauksessasi. Tai sitten huutaisi ktarisat ulkona lapsia siivoamaan, eikä siinä tapauksessa tekisi mitään...
Oho! Olitko se, "Lakkasin toimimasta mieheni äitinä, ja seuraukset alkavat kypsyä?" Good for you. Miten mies otti eron? Ymmärsikö ollenkaan, mistä kiikasti?
Siis sä tutkit sen jääkaapin ja pakastimen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt sulla on siisti koti ihan itselläsi. Kuinka mukavaa! Ei kukaan sotkemassa.
Ja niin hiljaista.
miks kukaan tuollaista törkyperttiä huolisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävä sika tuo ex-miehesi! Onneksi läksit!!!
Vierailija kirjoitti:
No nyt sulla on siisti koti ihan itselläsi. Kuinka mukavaa! Ei kukaan sotkemassa.
Ja niin hiljaista.
En usko että on hiljaista, ap:llahan on lapsi. Uskon että ap on erittäin onnellinen ilman sikapossua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan mies masentunut? Selittäisi osaltaan ainakin käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuo erosuru hänellä vielä syventää sitä, ettei tee mitään kotona.
Sillä mitään erosurua ole, kun patalaiska se on. Joka viikonloppu käy jossain harrastamassa ja on omien sanojensa mukaan niin kovin kiireinen, että ei ehdi. On se ruohon ajanut kerran, ja siivonnut pari keittiön kaappia. Oli mm.tyhjentänyt kuiva-ainekaapin sisällön roskiin ja roskit tönötti eteisessä.
Välit tosin meillä on ihan hyvät sen takia, kun erossa ei ollut mitään dramatiikkaa vaan halusin vaan erota jatkuvien riitojen takia. Riidat koskivat kotitöitä, mies kiisti aina sotkuisuutensa ja perusteli sillä, että hän ei ripottele sukkia tai levittele lasten leluja mihinkään.
Sen sijaan hänelle ei ole sotkua mainitsemani asiat.. eli hänen asiansa. Sotkua ovat kaikkien muiden jäljet.
Kyllä mä kysyin, että meinaatko milloin siivota, niin syyllistyi heti ja kivahti, että mitäs se mulle kuuluu. Eihän se kyllä kuulukaan, mutta onhan toi nyt uskomatonta, että aikuinen mies kohta 40v elää noin...
Mä en muistaakseni kirjoittanut tänne uutta ketjua, vaan avauduin jossain ketjussa missä käsiteltiin miesten siivottomuutta.. yritin etsiä sen itse, mutta tuloksetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sillä ole ketään lähisukulaista joka kävisi vähän potkimassa liikettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt sulla on siisti koti ihan itselläsi. Kuinka mukavaa! Ei kukaan sotkemassa.
Ja niin hiljaista.
En usko että on hiljaista, ap:llahan on lapsi. Uskon että ap on erittäin onnellinen ilman sikapossua.
On lapsi, mutta hän siivoaa omat jälkensä tehokkaammin, kuin ex. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nyt sulla on siisti koti ihan itselläsi. Kuinka mukavaa! Ei kukaan sotkemassa.
Ja niin hiljaista.
En tiedä tarkoititko tätä kirjaimellisesti vai ironisesti, mutta jos ironisesti niin voin kertoa että aika moni todellakin nauttii suuresti hiljaisesta kodista.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sillä ole ketään lähisukulaista joka kävisi vähän potkimassa liikettä?
Selkeesti äidin homma.
Miehellä ei kai ole niin suurta väliä, että koti on viihtyisä js sitten hän on varmaan yksinäinen eikä viitsi. Jos ei teidän intressit osu muutenkaan yhteen niin miksi sinä näkisit vaivaa ja järjestäisit hänelle mukavan /normaalin/viihtyisän/siistin elämän. Jos vain väsyt kotitaloushommiin etkä niinkään rakasta.
Minä en kestänyt katsella mieheni asuntoa kun seurustelimme, hänellä ei ollut niin noponuukaa. En halunnut hänen nukkuvan likaisissa lakanoissa romujen keskellä niin muutettiin viiden vuoden seurustelun jälkeen yhteen ja otin riskin, että kaikki taloustyöt jää minulle. Kummasti hän on oppinut tekemään asioita yhdessäkin eikä millään pakolla. Meillä meni hyvin mutta toisinkin olisi voinut mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vuosi sitten kirjoitin täällä, miten päätin lopettaa mieheni passaamisen ja kotitöiden tekemisen. Erohan siitä tuli, mutta pakko oli tulla avautumaan nyt.
Olemme asuneet erillämme nyt muutaman kuukauden, ja olen hämmentynyt siitä, miten mies ei ole ottanut itseään niskasta kiinni. Säälittää todella.Kävin entisessä kodissamme hakemassa tavaroita (olemme hyvissä väleissä), ja entinen koti haisi ihan kamalalle. Mies ei ole ostanut mitään sisustusta, paitsi perseelle haisevan käytetyn sohvan ja maton.
Joka paikassa on jotain koneöljypulloja ja pensseleitä, meisseleitä ja muovipusseja. Kämppä näyttää ihan verstaalta ja haisee öljylle.Lakanoita ei ole vaihtanut kertaakaan muuttoni jälkeen. Tiedän sen siitä, kun mies lupasi antaa kyseisen pussilakanasetin mulle seuraavan pesukerran yhteysessä (olen saanut lakanat äidiltäni).
Sänky oli petaamatta ja haisi pahalle. Pyyhkeitä ei oltu vaihdettu kertaakaan.
Pakastimessa oli pitsoja, mustikat joita jätin, oli syömättä. Jääkaapissa oli homeista ruokaa ja eineksiä, muuten tyhjä.
Joka paikassa tyhjiä kaljatölkkejä ja pulloja. Kaikki oli järjestelmättä ja lapsen huone joka tyhjeni, oli siinä kunnossa mihin jätin sen muuttaessani pois. Matto oli rullalla yhä ja pölyä oli kaikkialla. Nurkassa oli sama roskapussi, joka oli poismuuttaessani.Tuli jotenkin hemmetin paha mieli, mutta samalla mielihyvä siitä, että tein oikean ratkaisun. Olin siis tunteeni kanssa ihan oikeassa, että teen yksin kaikki kotityöt. Kohtahan sillä asuu siellä uusi nainen varmaan, joka uhriutuu seuraavat seitsemän vuotta. Onneksi mun ei tarvitse enää.
Kuulostaa ihan mun muinaisen exän asunnolta. Arvaa miksi lähdin?
Vierailija kirjoitti:
Siis sä tutkit sen jääkaapin ja pakastimen?
Vierailemme siis toistemme luona, mutta minä en ole eron jälkeen käynyt siellä kuin kääntymässä.
Mies on käynyt mun luona kahvilla. Tällä kertaa miehen toiveesta jäin iltaa istumaan, tosin kuvotti se sekasotku niin pakenin omaan kotiini. Pakastimeen laitoin jäätelön, jonka ostin.
Ystävyydestähän meillä alun alkujaan suhde alkoi. Autoin miestäni silloin siivoamaan kotia, josta oli muuttamassa pois. Silloinen eksänsä oli siis heittänyt hänet pihalle. Miehen jääkaappi oli silloinkin homeessa.
Jotenkin ymmärrän nyt, miksi mies muhun rakastui. Siivosin, autoin, passasin ja huolehdin. Enää en siihen ansaan mene, äitinä olemista riitti nämä vuodet. Oma oli moka, nyt viisastuin.
Tuo miesten tapa jättää lakanat ja pyyhkeet vaihtamatta on aika uskomaton. Eikö ne näe ja haista kuinka likaisia ne on? Mun mies käyttää työhuoneensa vieressä olevaa vessaa, eikä kukaan muu käy siellä, ollaan sovittu että hän hoitaa sen siivouksen. Käsipyyhe roikkuu valehtelematta puoli vuottakin vaihtamatta jos en huomauta.
Missä se sun vanha ketju on? Linkkiä?