Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan löytänyt elämänsä rakkautta kuten elokuvissa? Esim. Kauppakärryt karkaa ja sitten joku komea mies nappaa ne kiinni
26.06.2017 |
Tai et ylety ottamaan kaupan ylimmältä hyllyltä jotain tuotetta ja sitten joku komea herrasmies tulee auttamaan? Ja sitten vaihdetaankin jo puhelinnumeroita ja siitä se loppuelämän mittainen rakkaustarina saa alkunsa.
Onko kukaan löytänyt elämänkumppaniaan tähän tapaan? Käykö oikeassa elämässä koskaan näin? Vai vainko elokuvissa?
Kommentit (313)
Tapasin mieheni kuppilassa :D piti nähdä kaverin kanssa kahdestaan, mutta olikin sopinut kahden toisen kaverinsa kanssa tapaamisen, joten nelisteen sitten oltiin. Juttua riitti toisen miehen kanssa, ja numerot tuli vaihdettua. Olemme olleet nyt yhdessä 4 vuotta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapasin mieheni kuppilassa :D piti nähdä kaverin kanssa kahdestaan, mutta olikin sopinut kahden toisen kaverinsa kanssa tapaamisen, joten nelisteen sitten oltiin. Juttua riitti toisen miehen kanssa, ja numerot tuli vaihdettua. Olemme olleet nyt yhdessä 4 vuotta :)
Oi, ihana! Löytyyhän siis näitäkin. 🤗 Ap
Mun yksi tuttu kertoi löytäneensä puolison sillä tavalla, että olivat jossain juhlissa tulleet nakitettua tiskivuoroon. Voihan toki olla, että tuossa nakittajilla on tausta-ajatus. Isäni on kai tavannut äitini kauan sitten, kun äiti on ollut kahvilassa töissä apulaisena ja isä moottoripyörällä lähtenyt vain ajelemaan ja katselemaan Suomea. Isä on alkanut jututtaa ja kysellä äidin silloisesta kotipaikkakunnasta, kun äiti on mennyt siivoamaan pöytää. Välimatkaa kuitenkin yli sata km. Äiti on kai sitten työvuoron jälkeen vähän lähtenyt esittelemään ja siitä se alkoi.
En ole. Kaupan vartija seurasi mua kerran ympäri kauppaa joten pyysin häntä nostamaan tuotteen ylähyllyltä. Yllättäen emme seurustele.
Kummatkin miehet joiden kanssa olin vuosia olen tavannut ystävien kautta.
Minulle kävi niin, että olin menossa ystävän kanssa teatteriin, mutta ystävä joutui perumaan. Myin lipun sitten yhdessä Facebook-ryhmässä tuntemattomalle miehelle. Istuttiin tietysti vierekkäin teatterissa, ja ollaan istuttu siitä lähtien. Kohta on 5-vuotishääpäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tapasin mieheni huoltsikalla kun oltiin kavereille kuskeina. En tienny nimee vaan silmäiltiin toisiamme, ei ees juteltu. Seuraavana päivänä ongin miehen nimen ja nron selville, ja laitoin viestiä että lähteekö kahville.
Lähti se. Ensimmäisen lapsen synnytyksessä sai tyttärensä syliin ensi kerran, niin mies totesi: Tän siitä saa kun lähtee vieraiden naisten kanssa kahville!
Nyt tytär 11v ja toinenkin jo ja ollaan oltu 14v yhdessä:) rakastan edelleen.
Isäni näki naisen kävelevän tiellä kavereineen. Sanoi kavereilleen, että tuon tytön haluan. Tarjosi tytöille kyydin autolla kotiinsa ja siitä se alkoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isoäiti tuli kuntaan sairaanhoitajaksi. Taksikuskina toiminut isoisäni sai työkseen toimia kuskina sairaanhoitajalle.
Vieläkin harmittaisi, jos mummolla olisi ollut ajokortti ja auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee vähän otsikon ohi, kun ei ole tapahtunut itselle vaan kuuluu ryhmään suvun tarinat.
Äidin serkku oli aikoinaan mennyt töihin kävellen samaa reittiä. Jossain vaiheessa hän oli huomannut, että sama neito tuli lähes joka ammu vastaan. Jonkin ajan kuluttua he tervehtivät toisiaan vastaantullessaan. Lopulta serkku oli pysäyttänyt neidon ja kysynyt kahveille. Siitä se oli lähtenyt ja kun itse kuulin tarinan oli heillä jo lapsenlapsia :)
Menin työtehtävissä maatilalle ja havaitsin, että isännällä oli harvinaisen kauniit silmät. Talo oli iso, pihassa ei näkynyt mitään perheeseen viittaavaa (ei keinuja, leikkimökkiä, hiekkalaatikkoa jne.). Nyt siellä leikkii kolme lasta ja minä kaupunkilaistyttö olen ison talon emäntänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni tapasi tulevan miehensä kaupan kassajonossa. Ovat olleet naimisissakin jo 25 vuotta.
Hirvittää, että joku valitsee elämänkumppanin kauniiden silmien perusteella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämä nyt ihan elokuvista ole, mutta minulle kävi näin:
Läksin vastahakoisesti kaverin kanssa keskellä viikkoa "muutamalle". Ilta oli jotenkin tahmea, ja olin jo useaan kertaan lähdössä nukkumaan. Kaveri suostutteli vielä yhteen tanssiravintolaan, jonne lähdin mentaliteetilla: "vielä tuolla yhdet ja sitten kotiin". Ravintolassa olikin komeiden urheilijapoikien polttariseurue, johon meidät nopsasti kutsuttiin. Tanssin illan erään sankarin kanssa, ja ajatus kotiinmenosta jäi. Läksimme jatkamaan tuolla porukalla vielä toiseen ravintolaan, ja kadulla eräs seurueen jäsen käveli vieressäni tarjoten minulle repustaan juotavaa. Käännyin sanoakseni ystävällisesti "ei kiitos", kun tajusin että a) juuri tätä henkilöä en seurueessa vielä ollut nähnytkään ja b) hänellä on huikean upeat silmät ja ihana hymy. Suostuin taskulämpimään juomaan, ja siitä se lähti. Yhteisiä vuosia takana nyt 27, ja illan polttarisankarin vaimo on nykyään yksi läheisimpiä ja rakkaimpia ystäviäni :) Terkkuja tutuille, jos joku tunnistaa!
Vierailija kirjoitti:
Hirvittää, että joku valitsee elämänkumppanin kauniiden silmien perusteella...
Lohduttaako yhtään tieto siitä, että niiden silmien takana on harvinaisen fiksut aivot ja sillä isännällä maatilan lisäksi ei-maatalouteen liittyvä yritys, jonka liikevaihto on vuodesa vähän yli 20 milj. euroa?
Missään ei sanottu, että valinta tehtiin niiden silmien perusteella, ne nyt sattuivat olemaan se elokuvallinen efekti, jota tässä haettiin, ei nimi verotettavien tulojen listakärjessä.
AP tyypillinen pinnallinen kun pitää oikein olla komea mies!
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä nyt ihan elokuvista ole, mutta minulle kävi näin:
Läksin vastahakoisesti kaverin kanssa keskellä viikkoa "muutamalle". Ilta oli jotenkin tahmea, ja olin jo useaan kertaan lähdössä nukkumaan. Kaveri suostutteli vielä yhteen tanssiravintolaan, jonne lähdin mentaliteetilla: "vielä tuolla yhdet ja sitten kotiin". Ravintolassa olikin komeiden urheilijapoikien polttariseurue, johon meidät nopsasti kutsuttiin. Tanssin illan erään sankarin kanssa, ja ajatus kotiinmenosta jäi. Läksimme jatkamaan tuolla porukalla vielä toiseen ravintolaan, ja kadulla eräs seurueen jäsen käveli vieressäni tarjoten minulle repustaan juotavaa. Käännyin sanoakseni ystävällisesti "ei kiitos", kun tajusin että a) juuri tätä henkilöä en seurueessa vielä ollut nähnytkään ja b) hänellä on huikean upeat silmät ja ihana hymy. Suostuin taskulämpimään juomaan, ja siitä se lähti. Yhteisiä vuosia takana nyt 27, ja illan polttarisankarin vaimo on nykyään yksi läheisimpiä ja rakkaimpia ystäviäni :) Terkkuja tutuille, jos joku tunnistaa!
Just joo ja minä olen Batman. Aivan selvä trolli!
Menen pian hiukset rasvaisina ja meikittä lenkille ja toivon tapaavani elämäni miehen. Tiedän, että on joku päivä jossakin, koska en käy ravintoloissa muuten kuin syömässä.
Kaupassa jäin kerran erään miehen kanssa toinen toistemme silmiin kiinni. Sanaakaan ei vaihdettu. olin silloin varattu.
En tiedä onko leffa-ainesta, mutta mun mies haki mut tanssimaan sanomatta mitään, suuteli ja häipyi paikalta jättäen mut siihen tanssilattialle. Myöhemmin illalla näin ukon baaritiskillä ja menin juttelemaan. Tuosta illasta on kulunut nyt 15v, naimisissa ollaan :-D
No varmaan ei, mutta mun ensirakkaus teininä meni kyllä jotakuinkin niin, että huomasin kiinnostavan pojan ja jo silmänräpäyksen päästä alkoi meidän parin viikon "romanssi", joka päättyi maantieteelliseen eroon.