IS: Äiti antoi lapsensa pois

On uutisoitu kuinka yhä useampi lapsukainen annetaan huostaan 4-5 vuotiaana😥

Teki oikean ratkaisun. Ajatteli lapsensa parasta.

Kuinka jaloa.#voimaantuminen

Klikkiotsikko. Mutta jutusta muodostui kuva, että äiti oli tehnyt ratkaisunsa lapsen parasta ajatellen ja tämä johti hyvään lopputulokseen. Äiti joutui luopumaan paljosta, mutta on myös pystynyt säilyttämään yhteyden lapseensa ja rakentamaan häneen hyvän suhteen. Hyvä äiti, hyvät sijaisvanhemmat, ihana poika.

Vierailija kirjoitti:

On uutisoitu kuinka yhä useampi lapsukainen annetaan huostaan 4-5 vuotiaana😥

Tämä on toivottu muutos. Pienten lasten vanhemmille on annettu ihan liikaa siimaan, kun taas teinejä on otettu vähän turhan herkästikin huostaan. On paljon helpompaa kasvattaa terveitä aikuisia, kuin korjata näitä rikkinäisiä nuoria. 

No eihän se antanut pois. On virallisesti edelleen äiti, ei se sijaishuollon myötä muutu. Ja hänellä on läheiset välit poikaan. 

Otsikosta sai käsityksen että antoi adoptioon. 

Ei, äiti ei antanut lastaan pois. Lapsi muutti sijaisperheeseen. 

Yritin lukea juttua, enkä ymmärtänyt motiivia. Masennus mainittiin jossain välissä. Mutta miksi hän luopui omasta lapsestaan? Ja tuo, kun lapsi itkee sydäntäraastavasti äidin luovutettua hänet (ilman hyvää syytä?) lastenkotiin - se lause, se tulee hänen suustaan ihan liian kevyesti. Tunteettomasti, vaikka sanookin että "oli vaikeaa". Helvetti olisin tappanut itseni jos lapseni tai yksikään eläimistäni olisi parkunut perääni ja olisin jättänyt sen toisen hoiviin!

Vierailija kirjoitti:

On uutisoitu kuinka yhä useampi lapsukainen annetaan huostaan 4-5 vuotiaana😥

Lapsi on tehty, eikä tajuttu millainen vastuu siinä on, lyhyen ajan jaksaa kiinnostus pysyä yllä. Saman näkee kodivaihtaja koirissa... 

Dumppasi vanhemmat lapsensa isälle jo eron jälkeen ja hankki lisää uuden miehen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Yritin lukea juttua, enkä ymmärtänyt motiivia. Masennus mainittiin jossain välissä. Mutta miksi hän luopui omasta lapsestaan? Ja tuo, kun lapsi itkee sydäntäraastavasti äidin luovutettua hänet (ilman hyvää syytä?) lastenkotiin - se lause, se tulee hänen suustaan ihan liian kevyesti. Tunteettomasti, vaikka sanookin että "oli vaikeaa". Helvetti olisin tappanut itseni jos lapseni tai yksikään eläimistäni olisi parkunut perääni ja olisin jättänyt sen toisen hoiviin!

Olen saman kokenut. Lapsen isä kuoli, lapsi oli vasta vuoden vanha. En omistanut tukiverkostoa ja masennus ja päihdeongelma tekivät paluuta. En nähnyt muuta ratkaisua kun antaa lapsi huostaan. 

Mielenterveyteen ei edes tarjottu apua, päihdeongelmaan ehdotettiin korvaushoitoa, vaikka päihteiden käyttö ei ollut edes päivittäistä ja tiesin sen liittyvän masennukseen. En lähtenyt korvaushoitoon. Tästä jo 20v aikaa ja tuskin mielenterveysongelmien hoito on parantunut siitä..   

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin lukea juttua, enkä ymmärtänyt motiivia. Masennus mainittiin jossain välissä. Mutta miksi hän luopui omasta lapsestaan? Ja tuo, kun lapsi itkee sydäntäraastavasti äidin luovutettua hänet (ilman hyvää syytä?) lastenkotiin - se lause, se tulee hänen suustaan ihan liian kevyesti. Tunteettomasti, vaikka sanookin että "oli vaikeaa". Helvetti olisin tappanut itseni jos lapseni tai yksikään eläimistäni olisi parkunut perääni ja olisin jättänyt sen toisen hoiviin!

Olen saman kokenut. Lapsen isä kuoli, lapsi oli vasta vuoden vanha. En omistanut tukiverkostoa ja masennus ja päihdeongelma tekivät paluuta. En nähnyt muuta ratkaisua kun antaa lapsi huostaan. 

Mielenterveyteen ei edes tarjottu apua, päihdeongelmaan ehdotettiin korvaushoitoa, vaikka päihteiden käyttö ei ollut edes päivittäistä ja tiesin sen liittyvän masennukseen. En lähtenyt korvaushoitoon. Tästä jo 20v aikaa ja tuskin mielenterveysongelmien hoito on parantunut siitä..   

Vaikeaa uskoa etteikö suomessa saa masennuslääkitystä jos tarvitsee. Sitä tarjotaan jokaiseen vaivaan. Psykiatrille voi olla hankalampaa päästä, jos on pitkät jonot.  Sairastuminen ei ole oma valinta mutta kukaan ei tule sitä apua kotiin tuomaan valitettavasti. Itse on pyrittävä auttamaan itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin lukea juttua, enkä ymmärtänyt motiivia. Masennus mainittiin jossain välissä. Mutta miksi hän luopui omasta lapsestaan? Ja tuo, kun lapsi itkee sydäntäraastavasti äidin luovutettua hänet (ilman hyvää syytä?) lastenkotiin - se lause, se tulee hänen suustaan ihan liian kevyesti. Tunteettomasti, vaikka sanookin että "oli vaikeaa". Helvetti olisin tappanut itseni jos lapseni tai yksikään eläimistäni olisi parkunut perääni ja olisin jättänyt sen toisen hoiviin!

Olen saman kokenut. Lapsen isä kuoli, lapsi oli vasta vuoden vanha. En omistanut tukiverkostoa ja masennus ja päihdeongelma tekivät paluuta. En nähnyt muuta ratkaisua kun antaa lapsi huostaan. 

Mielenterveyteen ei edes tarjottu apua, päihdeongelmaan ehdotettiin korvaushoitoa, vaikka päihteiden käyttö ei ollut edes päivittäistä ja tiesin sen liittyvän masennukseen. En lähtenyt korvaushoitoon. Tästä jo 20v aikaa ja tuskin mielenterveysongelmien hoito on parantunut siitä..   

Vaikeaa uskoa etteikö suomessa saa masennuslääkitystä jos tarvitsee. Sitä tarjotaan jokaiseen vaivaan. Psykiatrille voi olla hankalampaa päästä, jos on pitkät jonot.  Sairastuminen ei ole oma valinta mutta kukaan ei tule sitä apua kotiin tuomaan valitettavasti. Itse on pyrittävä auttamaan itseään. 

Ei se lääkitys yksin aina auta ja siihenkään ei hirveästi panostettu. Lääkkeeksi sain Seroquel, joka ei edes ole oikea masennuslääke, iltaisin otettuna sentään auttoi nukkumaan.