Perheiden epäsiistit kodit

Hienoa kun sinulla on mieleisesti harrastus. Pölyrätin sijaan minulla on kädessä kirja tai tietokone kotona: luen harrastuksekseni tai teen töitä koneella. Jokainen tyylillään.

Nolo

Mikä idea kirjoituksessasi oli? Haluatko pönkittää itsetuntoa kun "muut ovat niin likaisia mutta minä olen niin siisti"? Jotkut ei välitä muutamasta sormenjäljestä tai lelusta lattiasta. Jos sinä välität, niin pysy siellä kotona se rätti kädessä. 

Tiesitkö, että liiallinen siivous on itseasiassa huonoksi lapselle?

No, mua ei yksinkertaisesti haittaa niin paljon pieni epäsiisteys. Ei meillä epähygieenistä ole (ei ole kakkaa, pissaa, oksennusta, homeista ruokaa tms. sontaa missään), mutta tavarat aina välillä sekaisin. Mä olen oikeasti väsynyt, mutta sitähän sä et kysynyt. Mä priorisoin mieluummin voimani siihen, että teen perheen kanssa jotain, kuin että puunaisin puunaamasts päästyäni jotta sulla olisi kivaa.

Samaa ihmetellyt. Miten jotkut voivat elää kammottavan sotkun keskellä. Minulla on tuttuja myös mamu perheistä. Heillä ei ole koskaan likaista/epäsiistiä. Se olisi suuri häpeä. Lapsia saattaa olla useita, silti koti pysyy kuosissa.

Siisteys ja järjestys on niin yksilöllistä. Jollakin käsitys siisteydestä on eri kuin toisella (en siis puhu sikoläteistä nyt). Toiselle on tärkeää, että jokainen tavara on paikoillaan ja kaikki on tiptop. Toisella ei ole niin väliä, kunhan sekaan mahtuu.

Minun lapsuudenkodissa kaikki oli tiptop. Minun ja sisaruksien huusholleissa on vain perusjärjestys, siivouspäivinä sitten hetkellisesti siistimpää. Molemmissa olen pystynyt asumaan.

Kiitos aloittaja ja kirjoittaja numero 5!!!

Samaa minäkin hämmästellyt.

Lelut, vaatteet ja tiskit tms. esillä on todella noloa.

Järjestys täytyy olla.

Totta, myös mun maahanmuuttajataustaisille ystävillä on kunnia-asia pitää koti nättinä.

Niin on myös meillä. Joka päivä.

Meilläkin siivotaan pääsääntöisesti päivittäin - imurointi, pyykit, tiskit, tavarat paikoilleen - mutta että sormenjälkiä alkaisin vielä pyyhkimään tuon tuosta. Teen senkin ajan mieluummin jotain perheen kanssa. Tai käyn kahvitellessa Av:lla.

Ap:lle tiedoksi että sitten kun se vauva on puolitoista tai kaksi niin sotkua tulee ihan eri tavalla.

Siitä olen toki samaa mieltä että jotkut asuvat sellaisissa läävissä ettei mitään rajaa. Jää vierailut minimiin niissä paikoissa.

Sun elämä kuulostaa kamalalta. Ymmärrän täysin miksi on tullut masennusta.

Niin minäkin siivosin todella tarkkaan kun lapset oli vauvoja/pieniä. Voi kun olisin tiennyt, että silloin se siivoaminen oli vielä helppoa verrattuna siihen kun kouluikäisten kanssa voi ilta mennä keskustellessa asioista ja läksyjen kanssa eikä siinä aina edes ehdi tiskaamaan. Kulutin ehkä ihan turhaan monta tuntia päivässä siivoamiseen silloin kun lapset oli pieniä. Kun toinen poika 7-vuotiaana kirjoitti minulle tämän runon, niin se kummasti pysäytti miettimään:

Äiti runo

Äiti vain siivoaa ja siivoaa,

ei leiki minun kanssani.

Meillä vieraat lapsineen pääsevät vain keittiöön. Se on siisti, ei tiskejä, ei sotkuja, ei leluja lattialla. Mutta ottaa päähän se, että jokainen haluaa muualle, että lasten pitäisi mennä lastenhuoneeseen ja aikuisten sohvalle. Miksi ihmeessä? Lapsiperheen vierailu tuo sotkuja, en halua siivota koko taloutta jälkeensä.

Mä ajattelen että eri ihmisillä on niin erilaiset siisteyskäsitykset.

Yhtä ystävääni ei haittaa vaikka heillä olisi olohuoneen pöydälle jäänyt juomalasi/karkkikippa/lehtiä tai kengät sikin sokin eteisessä, itseäni sellaiset taas häiritsee. Toinen ystäväni viikkaa paidatkin kaappiin leikkuulautaa apuna käyttäen, hän on taas omasta mielestäni "liian" siisti.

Ja meillä täällä kotona, ties montako kertaa ollaan ajauduttu miehen kanssa kinoihin siitä, kuuluuko vaatteet jättää myttyyn sängyn viereen tai onko likaisen puurolautasen paikka keittiön pöydällä vai tiskikoneessa (luojan kiitos tyttäremme näyttää saaneen multa siivousgeeninsä... 🙏🏼)

Oikeasti l i k a i s t a kotia en kellään ole nähnyt, mutta omaan makuuni liian sotkuisia/epäjärjestyksessä olevia sitäkin enemmän. En kuitenkaan koe saavani arvostella muiden koteja, jokainen asuu ja elää itselleen sopivalla tavallaan.

Ja sitten ihmetellään, miksi niin monella on mies, joka ei siivoa.

No tämän takia: malli siisteyteen opitaan kotoa, tai sitä ei opita ollenkaan.

Huomattu, ja siksi meille ei olekaan lasten kanssa mitään asiaa. Aivan tolkuttomia sottapyttyjä monet lapsiperheet.

Hienoa ap että jaksat siivota. Se on kuitenkin taito mikä periytyy varmaan myös lapsillesi.

Vähemmän hienoa kuitenkin että ajattelet olevasi muiden yläpuolella koska sinulla tämä taito on, ja joillain muilla ei ole.

No vaikea tästä on väitellä kun ei ap:nkaan kotia näe.

Itse pidän itseäni siistinä ihmisenä. Imuroin, tiskaan, siivoan lelut paikoilleen päivittäin. Mutta en mäkään jaksa sellasia ihmisiä, joilla menee kuppi nurin jos mies jättää tyyliin mehulasin olohuoneen pöydälle tai puurokupin tiskialtaan pohjalle. Voi kamala. Toisille koti on museo jossa elämä ei saa näkyä ollenkaan; kielii sekin jostain mielenterveyden ongelmasta. Koitetaan hallita jotain mielen möykkyä pitämällä koti sairaalloisen siistinä ja tiptop- järjestettynä.

Kerro vinkkejä sottapytylle mitä tehdä päivittäin?

Kyllä meillä perussiisteydestä huolehditaan, imuroidaan (suht) säännöllisesti, tiskit hoidetaan (ei ehkä heti ja joka päivä, mutteivat ne päiväkausia roiku), lakanat menee vaihtoon kun on tarvis ja pyykkiäkin pestään ennenkuin on viimeinen vaatekerta päällä. Roskat viedään ulos ja selkeä lika siivotaan heti. Ei meillä siis ole likaista tai epähygieenistä, sellaista perussiistiä. Tavaroita on toki aika paljon ajoittain levällään, taapero kyllä huolehtii siitä että ne leviää nopeammin kuin kerätään kasaan. Toki hieman rajataan ettei kirjaimellisesti kaikkia leluja ole kerrallaan lattialla, muttei välitetä vaikka duplot ja pikkuautot olisivat levällään päivän, ehtii ne illallakin kerätä (ja ei ole katastrofi, jos ei aina jaksakaan, koska leviäisi ne taas heti aamusta uudelleen kuitenkin).

Mutta ei me kuitenkaan jakseta samalla lailla siisteydestä pingottaa, ei me jokaista sormenjälkeä ja vaatemyttyä vahdita, kyllä ne sitten ajallaan hoituvat. Tärkeimmät siivousjutut tosiaan säännöllisesti hoidetaan, mutta muutoin esimerkiksi yhdessäolo, lepo/rentoutuminen jne ovat tärkeämmiksi priorisoituja asioita. Ei se lapsi jälkikäteen muista, oliko nyt jossain sormenjälki vai lounastiskit loppupäivän pesualtaassa vaan sen että vietettiin aikaa yhdessä, ulkoiltiin, leikittiin, pidettiin sylissä. Tyytyväiset ja iloiset vanhemmat tekevät myös lapselle hyvää, toki sen verran siisteydestä kannattaa huolehtia, ettei se ahdista - Mutta hyväksyä myös se, että osalle riittää erilainen siisteystaso ja se on tosiaankin ok, eikä se todellakaan ole vaarallista jos ei nyt ihan kirjaimellisesti saastaiseksi mene. Mutta toki useimmat tämän ymmärtävätkin.

Ja joo, kyllä meilläkin vielä siistimpänä koti pysyi ennenkuin leikkimatolla pötköttelevä vauva muuttui liikkuvaiseksi taaperoksi jonka suurinta huvia on tutkia ja levittää ympäriinsä jokainen saavutettu kaappi, laatikko, pussukka ja muu kolo :D

0/5

Kesän lämpöä odotellessa kirjoitti:

Heti alkuun sanottakoon, tämä ei ole provoviesti eli ei kannata huudella Porvoota tai nolla kautta viittä.

Keskusteluun haluaisin nostaa monen lapsiperheen epäsiistit ja epäpuhtaat kodit.

Omassa lapsuudessani en muista että olisi ollut ystävä- ja sukupiirissä suurta epäjärjestystä. Eipä ollut älypuhelimia ja nettiä keksitty, joten ihmisillä varmaankin oli aikaa huolehtia enemmän ympäristöstään kuin selata puhelimen nettiä peukalolla.

Olen vauvan totaaliyksinhuoltaja. Olen ollut raskaudesta alkaen yksin pienokaiseni kanssa. Vauva herättää öisin: joskus kaksi ja joskus viisi kertaa.

Olen väsynyt kyllä.

Yksin hoidan vauvan kaikki ruoat, pesut, ostokset, talouden, oman itseni tarpeet, kaiken.

Silti joka päivä olen rätti kourassa, ettei jää sormenjälkiä keittiön kaappeihin tai oviin tms.

Netflixiä tai muuta koukuttavaa en katso, koska eihän ne filmit sieltä minnekään katoa? Ne voi katsoa muutaman vuoden päästä, kun ei ole vauva-arkea enää.

Kehotan kaikkia teitä katsomaan kotianne tarkemmin ja jättämään epäolennaiset viihdykkeet vähemmälle! Inhottavaa käydä ihmisillä kylässä, kun ei pidetä huolta siitä kaikesta arvokkaimmasta eli perheensä elinympäristön hygieniasta ja järjestyksestä.

Ps. Ennen kuin joku sanoo että on masentunut tai muu mielialan sairaus eikä siksi siivoa päivittäin kotiansa: minulla on masennus todettu ja meneillään SSRI-lääkitys. Ei ole tekosyy elää sikolätissä, että on mielialan kanssa tepposia.

Terveisin kaikki päivät ja yöt yksin vauvan kanssa oleva, toki viikottain sukua ja ystäviä tapaava eräs äiti.

a) sun lapsesi on niin pieni ettei vielä sotke, odota pari vuotta. b) sulla ei ole miestä, joka sotkee. Siinäpä ne isoimmat syyt epäjärjestykseen meillä.