Lue keskustelun säännöt.
Perheiden epäsiistit kodit
Kesän lämpöä odotellessa
05.06.2017 |
Heti alkuun sanottakoon, tämä ei ole provoviesti eli ei kannata huudella Porvoota tai nolla kautta viittä.
Keskusteluun haluaisin nostaa monen lapsiperheen epäsiistit ja epäpuhtaat kodit.
Omassa lapsuudessani en muista että olisi ollut ystävä- ja sukupiirissä suurta epäjärjestystä. Eipä ollut älypuhelimia ja nettiä keksitty, joten ihmisillä varmaankin oli aikaa huolehtia enemmän ympäristöstään kuin selata puhelimen nettiä peukalolla.
Olen vauvan totaaliyksinhuoltaja. Olen ollut raskaudesta alkaen yksin pienokaiseni kanssa. Vauva herättää öisin: joskus kaksi ja joskus viisi kertaa.
Olen väsynyt kyllä.
Yksin hoidan vauvan kaikki ruoat, pesut, ostokset, talouden, oman itseni tarpeet, kaiken.
Silti joka päivä olen rätti kourassa, ettei jää sormenjälkiä keittiön kaappeihin tai oviin tms.
Netflixiä tai muuta koukuttavaa en katso, koska eihän ne filmit sieltä minnekään katoa? Ne voi katsoa muutaman vuoden päästä, kun ei ole vauva-arkea enää.
Kehotan kaikkia teitä katsomaan kotianne tarkemmin ja jättämään epäolennaiset viihdykkeet vähemmälle! Inhottavaa käydä ihmisillä kylässä, kun ei pidetä huolta siitä kaikesta arvokkaimmasta eli perheensä elinympäristön hygieniasta ja järjestyksestä.
Ps. Ennen kuin joku sanoo että on masentunut tai muu mielialan sairaus eikä siksi siivoa päivittäin kotiansa: minulla on masennus todettu ja meneillään SSRI-lääkitys. Ei ole tekosyy elää sikolätissä, että on mielialan kanssa tepposia.
Terveisin kaikki päivät ja yöt yksin vauvan kanssa oleva, toki viikottain sukua ja ystäviä tapaava eräs äiti.
Kommentit (209)
Itseäni ei epäsiisteys haittaa. Jossain menee kuitenkin raja. Kun on sotkuista niin siivoon.
Muistan että oma äitini oli sellainen että ei ikinä pyytänyt minua tekemään mitään ja aikuisena olen joutunut opettelemaan siivoomaan ja siivousvälineiden käyttöä ihan muualta. Äiti siivosi aina kiukkuisena ja motkotti tavaroistani, en halua olla samanlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oi, on ihan ikävä sitä aikaa kun lapset oli vauvoja. Meillä oli siistiä. Saattoivat nukkua vaikka 3h päikkäreitä ja illallakin nukahtivat ajoissa.
Nyt ovat eskari-ikäisiä ja sotkun määrä on ihan järkyttävä. Onnistuvat sotkemaan joka paikan ihan hetkessä. Leluja joka paikassa, ruokaa tippuu syödessä lattialle, vaatteita ripottelevat joka paikkaan (saattavat vaihtaa vaatetusta tunnin välein) jne. Vaikka kulkee perässä ja siivoaa jälkiä niin kolme lasta saa kyllä aikaan ihan uskomattoman sotkun
Sitten arki-iltoina olet kotona viiden maissa illalla, teet ruokaa, menetys harrastuksiin, tulette kotiin, hoidattaa iltapalan ja lasten iltatoimet niin kello on 21 ja siinä vaiheessa on turha enää alkaa siivota.
Että meillä on yleensä lauantai siivouspäivä ja arkena yritetään hallita kaaosta, mutta jos meille tulee to-pe yllätysvierailulle, niin sekaista voi olla.
Yhden vauvan kanssa olisi niin helppoa!
Ai niin se piti vielä lisätä, että mies välillä ottaa lapset ja menee mökille muutamaksi yöksi. On ihanaa siivota koti ja olla, kun se siisteys säilyy! (kunnes muu perhe palaa) Tuntuu hienolta, kun työntulos ei katoa sekunnissa. :D Mutta ehkä joskus sitten taas kun lapset on isoja.
Olisin kaivannut aloittajalta konkreettisia esimerkkejä likaisuudesta.
Itse olen huomannut, että ihmiset hukkuvat tavarapaljouteensa. On vaikeampaa pitää koti siistinä, kun kaikelle ei ole omaa paikkaa, tilaa enää riittävästi. Kaksihenkiselläkin perheellä voi olla toistakymmentä lakanaa, neljä astiastoa, sata irto kuppia ja kippoa, yli 10 viivotinta, 100 mainoskuulakärkikynää, vaatteita satoja per nenä, pesuaineita ja muita myrkkyjä yli 10, ruokaa menee roskiin, kun ei muisteta kaikkea käyttää ajoissa...
Yhden lapsen yksinhuoltajana tuo on helppo toteuttaa. Koet olevasi tiukilla mutta kuitenkin haluat pitää huushollisi järjestyksessä. Asia selvä.
Kuvittele tilanne ,että sinulla olisi esim.kolme lasta vuoden välein.Tilanne olisi aivan toisenlainen ja vähintään sillon myöntäisit, että et edes jaksa miettiä sotkuja. Olen jostain lukenut ,et jos wc on siisti niin ok. Siellä vieras voi huomata jos on roskia ja tahroja.
Minulle vierailut merkitsevät sitä, että näen ihmisiä ja saadaan vaihtaa kuulumisia.
Olen armollinen muiden sotkuille ja omille. Elämä on rennompaa ja hauskempaa kun ei tarvitse niuhottaa siivoamisella. Kohtuullisuus ja suurpiirteisyys on asioita joita on hyvä omaksua lapsiperheen äitinä. Mielestäni siivouksen sijaan voisi pitää vaikka lapsia sylissä lukien kirjaa. Aivan liian monella lapsella on muistoja siitä,et äiti ei ehtinyt pitää sylissä.
Vierailija kirjoitti:
Epäsiistit kodit ovat kieltämättä ällöttäviä, en viihdy sellaisissa yhtään. Olen nähnyt jos jonkinmoista sikolättiä, hyi!!
Höhhöhöö, oletko koskaan tehnyt kotisiivoojan hommia? Siinä näkee semmosta sikolättiä että!
Paskaa lattialla joka kerta samassa kohteessa, kun ei olla vessaan ehditty. Keittiössä 2cm kerros kuolleita banaanikärpäsen raatoja tasoilla. Haju jotain niin kuvottavaa että ei sitä sanoin pysty kuvailemaan. Ym.ym. Vuosien pinttyneet paskat lattioilla, katossa pinnoilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kati__ kirjoitti:
Niin minäkin siivosin todella tarkkaan kun lapset oli vauvoja/pieniä. Voi kun olisin tiennyt, että silloin se siivoaminen oli vielä helppoa verrattuna siihen kun kouluikäisten kanssa voi ilta mennä keskustellessa asioista ja läksyjen kanssa eikä siinä aina edes ehdi tiskaamaan. Kulutin ehkä ihan turhaan monta tuntia päivässä siivoamiseen silloin kun lapset oli pieniä. Kun toinen poika 7-vuotiaana kirjoitti minulle tämän runon, niin se kummasti pysäytti miettimään:
Äiti runo
Äiti vain siivoaa ja siivoaa,
ei leiki minun kanssani.
Minun lapsuudenkodissa oli hyvin siistiä. Muistan äidistä lähinnä selän, kun hän oli tiskaamassa. En muista, että äiti olisi kertaakaan leikkinyt meidän lasten kanssa, ulkoillut tai tehnyt mitään. Pari kertaa äiti luki hätäisesti Aku Ankkaa, kun väsyi ruinaamiseen. Itse tein lasteni kanssa ihan toisin.
Teillä asuu siis sinä ja vauva? Mitä siivoamista siinä edes tulee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nyt hyvä olo, kun pääsit kiillottamaan kruunuasi?
olet varmasti niitä äitejä, jotka hehkuttavat facebookiin miten on hoidettu lapsi ja kolme koiraa paskatadin kynsissä...
Me teemme lasten kanssa majoja olkkariin ja makkariin, välillä äiti on zombie ja ajaa takaa. Kyllä. lattioilla on leluja, lavuaarissa pölyä ja keittiön pöytään kuivunut kiinni kaurapuuroa, mutten jaksa stressata siitä. Mielummin hulluttelen lasten kanssa tai leivon, kuin pyyhin maanisesti kaapin ovia ja heilutan imuria!
Ystävilleni ja tuttavilleni sanon aina, ettei minun takiani tarvitse siivota. En tuomitse, enkä kauhistele jälkeenpäin asiaa netissä tai kaupungilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äitini on sanonut mulle suoraan, että häntä kaduttaa, kun hänellä on pitänyt olla aina siisti koti. Mä muistan lapsuudesta, että äiti ei koskaan leikkinyt mun kanssa. Sotku oli pahasta. Lapset pihalle, jotta sai seuraavaksi matot ulos ja imurin käteen. Vaatteetkin piti olla silltettynä pikkuhousuista lähtien. Mä en halua stressata kotona olemista. Tää on meidän koti. Meillä on lapsia ja se näkyy täällä. No siitä mä pidän kiinni, että syöminen tapahtuu pöydän ääressä ja joka päivä tiskikone pyörii. Ja vessanpönttö on suht siistinä.
Vaikutat niin värikkäältä ja rennolta tyypiltä, etten ihmettele, miksi olet yh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikki masentuneet eivät ole maistereita? Masennus ei voi olla syynä tähän, koska minäkin olen masentunut maisteri.
Miksi he eivät harrasta tennistä? Kyllä minäkin masentuneena kävin joka päivä tennistreeneissä.
Eli ei jaksa edes lähteä purkamaan tätä ap:n aivotusta.
mInä olin kovin ap:n kaltainen kun lapset olivat vielä pieniä. Mies rekkakuski, kaksi lasta pienellä ikäerolla , olin käytännössä yh. Siivosin minkä lastenhoidolta ehdin, imuroin kolmesti päivässä ja pyyhin myös joka päivä ovenkahvat, hyvä etten kontannut hankaamassa lattialistoja! Pidin kunnia-asiana kiiltävää siistiä kotia, nätisti puettuja lapsia ja sitä että sain näyttää miehelle ( ja muillekin !) miten hyvin pärjään yksin. Kerran minulla oli poskiontelontulehdus sekä otsaontelon tulehdus , kuume huiteli kolmeysissä, mies passitti kotiin tultuaan minut päivystykseen ja lääkäri ihmetteli miksi en ollut tullut aiemmin?! No kun piti hoitaa lapset. ja siivota. Edes pyyhkiä jääkaapin ovi ja keittiön pöytä. Kyllä tää tästä..
Kun sitten aloin kärsiä kovista pääkivuista sekä unettomuudesta, en yhdistänyt niitä stressiin. Masennusdiagnoosi oli järkytys.. sekä minulle että miehelle. Sinä syksynä kun esikoinen aloitti kolun ja nuorempi eskarin, entinen superäiti itki suihkussa . Olin paskana henkisesti ja fyysisesti.
Toisin sanoen minulla oli burn out.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herään aamulla klo 5. Lähden vähän ennen klo 6 viemään lapset hoitoon ja siitä töihin. Aloittelen 6.15-6.30 työt. SIIVOAN klo 13.30-14.30 asti. Tarvittaessa pidempään. Haen lapset ja olemme kotona n. Klo 15. Keitän kahvit. Sit alan laittamaan tiskejä, pyykkejä yms ja siinä ohessa teen ruoan ja syön. Olen syönyt n. Klo 16.30 kieppeillä. Nyt olisi sitä surullisen kuuluisaa siivous aikaa 2h, sit aletaan iltapesulle jne. Mitä luulet, kulutanko koka päivä tämän vapaa-ajan siivoamiseen? No en todellakaan... Pyrin tekemään siivoukset tiistaisin ja perjantaisin(tai lauantaisin).
Ap tässä. Lämmin kiitos ihanille ihmisille kannustavista viesteistä! Ja teille minua loukanneille kuten ymmärrät miksi olen yh tai olenpa väritön tyyppi tai eihän vauvan kanssa tule sotkua.....huh. Teille haluan kertoa, että mun vauva on KONTTAAVA ja SORMIRUOKAILEVA vauva, joten sotkua tulee ruokapöydän alle ja syöttötuoliin sekä ympäri kämppäämme jatkuvasti! Ilkeitä te muutamat olitte sanoissanne. Yksin pyöritän tätä arkea ja kasvatan lastani. Palaan töihin aivan pian. Silti ajattelin pitää perustason yllä.
Joku kaipasi tarkennusta siivoukäsityksestäni: en jynssää lattialistoja tai tamppaa mattoja. Meillä siis on peruspuhdasta: lakanat ja pyyhkeet kerran viikossa pyykkiin, pinnat päivittäin, lattiat kahden viikon välein pesen mutta imuroin 1-2 kertaa viikossa, vessan pesu kerran viikossa. Tämä siis neuroottista ja pikkutarkkaa siivousta?!?
Mun mielestä on järjen köyhyyttä olla joka päivä rätti kourassa pyyhkimässä kuvitteellisia sormenjälkiä.
Suomalaiset perheethän asuu keskimääräisesti aika ahtaasti (kaupungistuminen), mutta tavaramäärä on kasvanut hurjasti esimerkiksi omasta lapsuudestasi. Se selittää SOTKUISUUDEN. (ja konmarismin)
Toisaalta tiedämme nykytiedon pohjalta, että lapset kasvavat liian kliinisessä ympäristössä, eli harva asuu ympäristössä, joka olisi lapsen terveydelle haitallinen sen LIKAISUUDEN takia.
Toki on varmasti totta, että taustalla on myös nettiriippuvuutta ja uusavuttomuutta, mutta monelle meistä kyseessä on myös ihan arvovalinta. Mihin käytettävissä olevan ajan käytän. Kotona ollessa kotiasiat ehkä korostuivat, mutta työssä ollessa moni niistä tuntuu yhdentekeviltä. Jos illassa on töiden jälkeen n. 4 tuntia aikaa, niin miten sen ajan käytän? Miten haluan lasteni minut muistavan? Siivousmarttyyreita on aiemmissa sukupolvissa ollut ihan riittämiin, eivätkä kovin onnellisilta vaikuta muisteloissaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset perheethän asuu keskimääräisesti aika ahtaasti (kaupungistuminen), mutta tavaramäärä on kasvanut hurjasti esimerkiksi omasta lapsuudestasi. Se selittää SOTKUISUUDEN. (ja konmarismin)
Toisaalta tiedämme nykytiedon pohjalta, että lapset kasvavat liian kliinisessä ympäristössä, eli harva asuu ympäristössä, joka olisi lapsen terveydelle haitallinen sen LIKAISUUDEN takia.
Toki on varmasti totta, että taustalla on myös nettiriippuvuutta ja uusavuttomuutta, mutta monelle meistä kyseessä on myös ihan arvovalinta. Mihin käytettävissä olevan ajan käytän. Kotona ollessa kotiasiat ehkä korostuivat, mutta työssä ollessa moni niistä tuntuu yhdentekeviltä. Jos illassa on töiden jälkeen n. 4 tuntia aikaa, niin miten sen ajan käytän? Miten haluan lasteni minut muistavan? Siivousmarttyyreita on aiemmissa sukupolvissa ollut ihan riittämiin, eivätkä kovin onnellisilta vaikuta muisteloissaan.
Ennen ei äidit välttämättä edes olleet töissä. Jos oli, lyhyttä päivää. Aikaa jäi kodin siistimiseen ja paistin tekemiseen. Nyky äidit tekevät 7,5-10h työpäiviä, aikaa ei ole kun paistaa liha pannulla ja keittää jotain kaveriks. Ehkä vaan tilata pizza. Siinä sivussa koitetaan pitää edes vähän kotia "asumiskunnossa", harrastaa, nähdä kavereita ja jostain aika pitäisi repiä lastenkin kanssa olemiseen. Oma muistikuva lapsuudesta/teini ajasta on se, että äiti siivosi päivittäin. Oli pätkä töissä kun olin itse jo teini-ikäinen, teki 4-6h työpäivää eikä edes välttämättä päivittäin. Koti oli aina tip top, mutta hänellä oli siihen myös aikaa! Minulla ei ole :) Kaksi taaperoa niin se on 1h ja on jo leluja levitetty tai keittiössä muhennettua leipää lattioilla ja pöydillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäsiistit kodit ovat kieltämättä ällöttäviä, en viihdy sellaisissa yhtään. Olen nähnyt jos jonkinmoista sikolättiä, hyi!!
Höhhöhöö, oletko koskaan tehnyt kotisiivoojan hommia? Siinä näkee semmosta sikolättiä että!
Paskaa lattialla joka kerta samassa kohteessa, kun ei olla vessaan ehditty. Keittiössä 2cm kerros kuolleita banaanikärpäsen raatoja tasoilla. Haju jotain niin kuvottavaa että ei sitä sanoin pysty kuvailemaan. Ym.ym. Vuosien pinttyneet paskat lattioilla, katossa pinnoilla...
Ihanaa... olin jo saanut tämän kuvan poltettua pois verkkokalvoilta ja nyt se palasi xD Kusta vessan lattialla, lattiakaivosta ei tiiä oliko siellä kuollu rotta vaiko hiuksia. Erityisesti vessan ovet täynnä keltaista valuma jälkeä + mustat pinttyneet tahrat käsistä. Keittiössä epämääräisiä "hattaroita" jotka paljastuukin kattiloiksi yms. Aijai.. niin ihanaa.....
Meillä ehditään sotkea perässä enemmän kuin minä kerkeän siivoamaan. Itseäni ahdistaa sotkuisuus ja lika, mutta kun on pari taaperoa tahmatassuineen sekä pitkäkarvainen koira ja vielä mies siihen päälle, sotkua tulee jatkuvalla syötöllä. Pitäisi muuttaa yksin asumaan jotta olisi täydellisen siistiä edes sen yhden päivän.