Salaköyhä Niina, 47, itkee pieniä tulojaan, asumisoikeusasunnon vuokra 1094€

Itkee?!? Jos kertoo faktoja omasta elämästään ni se on aina itkemistä?!?

Jos Martta 39.v kertoo käyvänsä lenkillä 4 krt viikossa, itkeekö hän?

t. Joka ymmärtää asioista sen mikä nenästä suuhun valuu? 

Niin kyllä he varmaan löytäisivät asunnon Inarista 500 euroa tai muuttaisivat vaikka leikkimökkiin tai kesäksi telttaan. Huoh.

Mielestäni ihan normaali vuokra tuon kokoiselle perheelle jossa on työssäkäyvä aikuinen. En minäkään kyllä mieltänyt itkemiseksi hänen juttuaan.

Jos ei ole ollut säästöjä ja takuita, että saisi tavallista asuntolainaa, niin jossain on pakko asua.  Noissa kyllä aika kauan pitää asua, että se omistusosuus riittäisi lainan takuuksi, mutta asumismenot kyllä sitten pienenisivät.

Helsingissä ei kolmihenkiselle perheelle kauheasti halvemmalla asuntoa irtoa. 

Vierailija kirjoitti:

ime munaa ap.

Ei ei ei. Joku raja sentään millaiseen suuhun munaparka työnnetään.

OT, mutta ärsyttävää, kun sotketaan vuokra ja käyttövastike. Vuokra-asunnoissa vuokra, asumisoikeusasunnoissa käyttövastike. Toimittaja olisi voinut olla hereillä tuon asian kanssa, jutun kommenteissakin moni yhdistää vuokran vuokra-asuntoon.

Ei oo totta! Noilla tuloilla ei rahat riitä? Helsingissä elää paljonkin ihmisiä, joilla palkka ei ole läheskään tuota tasoa. Silti eivät koe itseään köyhäksi, eivätkä hae sossusta rahaa. Tarkan markan taloudenhoito kyllä auttaisi Niinan tapauksessa.

Itsellä palkka oli alle 2000/kk, nyt eläkkeellä. Ja hyvin pärjään ;).

Vuokra on 1094 €. Ei kahden teinipojan kanssa yksiössä voi asua, eikö tuo ole ihan normaali kolmion vuokra?

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä ei kolmihenkiselle perheelle kauheasti halvemmalla asuntoa irtoa. 

Helsingistä ei voi muuttaa pois?

Tonnin vuokra lapseiperheasuntoon pk seudulla on halpa!

Että sori vaan.

Tää on ihan järkyttävää, itselläkin keskitulon palkka, mielestäni jopa hyvätuloinen kolmen tonnin liksallani, no okei en oo mutta keski, niin mitä, asumistukea se on haettava.

Rahaa jää ihan vitun varmasti vähemmän kun oulun työttömällä, joka ostanut oman asunnon muutamalla kympillä. Täällä, sä et saa edes 300k:lla lapsiperheelle asuntoa. Saati kykene maksamaan sitä kolmion vuokraas joka on syrjässäkin jo 1100e kk. Halvempia asuntoja ei ole, kalliimpia on kyllä. Jopa kaksiosta saatetaan nyhtää samaa hintaa, ainoastaan yksiön saatat saada 4h perheelle 700 eurolla, JOS sulla on luottikset kunnossa :D Onneks on, ja onneksi saatiin iso ja "halpa" asunto.

Tää on aivan sairasta. PK seudulla ei tehdä enää työtä jolla on merkitys, täällä kidutaan.

Mutta mihis lähdet?

Tässä on kyllä niin suuri totuus, palkat ei pk seudulla riitä enää elämiseen. 

Ei vaan riitä. Ei mitenkään. Vuokrat  ja asuntojen hinnat pilvissä, julkinen liikenne nostaa hintojaan koko ajan, kaikki maksaa koko ajan enemmän, mutta palkatpa eivät vaan nouse.

Nyt kun löytyis joku taho joka keksis mitä tälle voisi tehdä niin äänet menis sinne ihan samoin tein.

Hän saa kuitenkin pari sataa asuintukea. Eli asuminen maksaa n. 800. Hän unohti mainita lapsilisät ja elatustuet/-maksut. Kyllä heillä ihan hyvin elämiseen on rahaa.

Helsingin liitosalueilta saa kolmion 650-750€. Se että lasten harrastukset sitovat juuri tiettyyn paikkaan ei ole mikään syy. Harrastaa voi Keravalla, Lohjalla, Korsossakin ja kaikista näissä on koulut ja hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä harrastustoimintaa. Jäisi lapselle antaa se kymppi silloin tällöin ja leffalippu.

Ei ole neuvojalla itsellään käypiä ratkaisuja ongelmaansa. Kai se sitten on niin ettei oman ongelmansa ratkaisuun löydy apuja eli ei nää metsää puilta.

Ei ole tarkoitus olla ilkeä, vaan realistinen.

Pienipalkkaisten ei kannata asua Helsingissä. Hänkin varmasti saisi tuon alan työtä muualtakin.

Tuttu tilanne. Olen itsekin ollut työssä aikuissosiaalityön puolella sosiaaliohjaajana, palkka vielä 500€ vähemmän, kuin jutun sosiaalityöntekijällä (n. 2300€). Päivittäin lasket toimeentulotukea ihmisille, joille jää joka kuukausi enemmän rahaa käyttöön, kuin itsellesi. Jotka asuvat samanhintaisissa asunnoissa, kuin itse asut. Joskus naapureinasi. Jotka voivat saada (edes teoriassa) harkinnanvaraista, jos erityinen tarve tulee.

En tosin kadehdi sitä, että joudut joka kuukausi tekemään tiliä menoistasi ja tuloistasi. Keksit ehkä vippaskonsteja saadakseni enemmän ja lisää. Odotat toimeentulotukipäätöstä ja mietit tuleeko sen tässä kuussa ajoisssa, vai paukkuuko lakisääteiset päivät.

En tiedä onko se yhtään helpompaa, kuin se pöydän toisella puolella istuminen. Mutta tuntuuhan se aika vinhalle, kun tajuat, että jos lakkaisin tekemästä mitään saisin lopulta enemmän, eikä tarvitsisi elää työpaikalla mm. väkivallan uhan alla tai kuunnella vittuiluja hyväosaisesta, joka ei voi tajuta (sic!).

Vierailija kirjoitti:

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005125402.html

Olisiko mitään, että olisi valinnut asunnon vuokratason tulojensa mukaan?

Helsingissä yksiön vuokra voi olla 700 euroa, kaupungin vuokra-asunnoista voi vain haaveilla ja on tuuria, että löytää halvemman asunnon.

Muuallakin voi asua, silloin tosin muut kustannukset voivat taas nousta niin, että säästö halvemmasta vuokrasta katoaa. Esim työmatkakustannukset vaikkapa Nurmijärveltä tai Kirkkonummelta ovat merkittävästi korkeammat.

Itse lasten takia, varsinkin kun ovat teinejä pyrkisin pysymään alueella jossa asun. Kaverisuhteet ovat tärkeitä. Samoin opiskelupaikat ja harrastukset.

Pätevistä sossuista on pulaa monella halvemmalla paikkakunnalla.

Tuntuu olevan juuri pk-seudulla asuvien ongelma tuo, muualla maassa ollaan joustavampia asuinkunnan suhteen. Ollaan valmiita muuttamaan vaikka se 200 km jotta saadaan elintaso paremmaksi.

Mun silmiin noi asumiskulut ovat järkyttävän isot, jos peilaan niitä omiin omistusasunnon kustannuksiin mutta mun asunto on jo lähes velaton ja tilanne siis aivan erilainen kuin tuolla henkilöllä.

Vuokra-asuntoa taas ei kovinkaan edullisesti saa edes niiltä huonoimmilta alueilta ja asumisoikeusasunnoissakin kustannukset ovat lähes poikkeuksetta aika poskettomat ainakin pk-seudulla.

Missä realismi? Eukkohan elellee varsin leveästi. Auto ei ole välttämättömyys Helsingissä.  Valtaosa normikuolevaisista käyttää joukkoliikennettä. Moni niitä käyttää vaikka on vuorotyö, eikä mikään 8-16.00 perusduuni kuin tällä. Monella on pienempi palkka ja jää vähemmän käteen, mutta rahat eivät mene luottokorttilaskuihin, satojen eurojen merkkivaatteiden osteluihin /kk jne.

Että kehtaakin valittaa!

Minulla oli vuokra Vantaalla kolmiossa reilu 1300!! Muutimme sitten ASO:on ja nyt maksamme 1200 isommasta asunnosta, mutta elämme edelleen kädestä suuhun pienestä säästöstä huolimatta. Olen hakenut myös hakenut kaupungin asuntoa, mutta ei ole tärpännyt. Tosin isäni asuu sellaisessa, eikä hänen vuokransa ole mitwnkäön eirtyisen matala sekään....Työpaikka on Vantaalla, joten hirveän kauas en muuttaisi, koska matkakulut nousisivat. Työpaikka ei ole edes radan lähellä.

Mitä ihmettä tässä nyt tekee, kun matalapalkka-alan tekijöitä kuitenkin tarvitaan tuhansittain täällä pk-seudullakin. Jonkun nekin on tehtävä ja jossain on perheen asuttava.