Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä ei osallistu kuluihin
10.03.2017 |
Tilanne on siis se ettei asuta (vielä) virallisesti yhdessä mutta miesystäväni majailee luonani koko ajan, eli käytännössä asuu täällä. Maksan siis yksin vuokran ja muut laskut. Eikä siinä mitään, ymmärrän että kämppä on mulla vuokralla ja se siitä. Mutta se ruuan kulutus.. En voi ymmärtää miten voi olla noin ajattelematon, joka kerta kaupassa käydessä minä maksan. Mies vaan lappaa halumaansa ruokaa koriin. Ei elettäkään että tarjoutuisi maksamaan. Joskus saattaa jotain pientä käydä hakemassa, maitoa tms. Ehkä kerran pari kahteen viikkoon ostaa yhden aterian ruuat. Tiedän että vika on minussakin kun en pysty suoraan sanomaan, jotenkin tähän on vaan luisuttu. Olisiko ehdotuksia miten otan asian 'nätisti' esille? Tuntuu vaan niin typerältä ettei toinen vaan tajua pyytämättäkin?!
Kommentit (85)
Miehet ovat hirveitä lompakkoloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiallisen napakasti ja rauhallisesti voit kertoa miesystävällesi, että et halua yksin kustantaa teidän yhteistä arjen viettoa. Jos hän kerran asuu luonasi, vaikka hänen nimeään ei lue vuokrasopimuksessa, kuuluu hänen maksaa asumisestaan sinulle. Asia kannattaa ottaa puheeksi heti tänään, vitkastelemalla asiat eivät muuksi muutu.
Älä anna läppää koriin ruokaa ja kasvata klitoris ja sano asiasta! Hyväksikäyttäjiä maailmassa riittää!
Otat kaupassa oman korin, johon lapat omat ostoksesi. Kassalla sitten vain kapula väliin ja sanot miehelle, että molemmat maksaa omansa.
Älä sano nätisti vaan sano suoraan ja passita se miesloinen omaan kämppäänsä. Voin kertoa että sama peli jatkuu vaikka 50 vuotta jos sallit. Hän katsoo olevansa vieras jonka ei tarvitse osallistua kustannuksiin. Älä ainakaan avainta anna sille ja jos jo annoit, ota se veks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitaise tukka nutturalle, kaiva jostain älykkään näköiset silmälasinsangat ja istu keittiön pöydän äärellä imeskellen kynänpäätä. Sitten sanot, että tules kulti katsomaan näitä laskemia, tässä olisi summa jolla sinun pitäisi osallistua kuukauden kuluihin.
Mä tein sen virheen ekassa pitkässä liitossa, että ajattelin että molemmat huolehtii omista raha-asioistaan. Sovittiinpa vielä niin, että minä hoidan juoksevat kulut, kuten ruuan ja lasten päivähoitomaksut. Eikä siinä mitään, homma toimii loistavasti niin kauan kuin molemmat elää sitä arkea ja ollaan naimisissa.
Siinä vaiheessa kun tajuaa erota avoliitosta rahansa ruokaan ja vessapaperiin sijoittaneeni niin tulee väkisinkin mieleen että aika kalliiksi tuli kun ei aikanaan avannut suutansa. Kyllä parisuhteessa pitää voida puhua rahasta! Jollei pysty, niin pitää opetella tai sitten kannattaa miettiä millainen parisuhde on, jos siinä ei kommunikointi toimi.
Mitä jos vaan ottaisit asian puheeksi. Niin kauan kuin mies ei ole kirjoilla luonasi et voi edellyttää häneltä osallistumista asumiskustannuksiin mutta ilman muuta ruokakulut pitää jakaa puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrät varmaan ettei tuossa ole kysymys ajattelemattomuudesta vaan selkeästä hyväksikäytöstä! Ajattelemattomuutta voisi olla yhtenä tai kahtena viikonlopun kyläily toisen kustannuksella, eikä fiksu ihminen toimi edes niin, vaan osallistuu kustannuksiin pyytämättä.
Ainoa tapa on sanoa suoraan; laske valmiiksi esim. kahden viikon tai yhden kuukauden ruokakulut ja sano, että odotat saavasi puolet kuluista mieheltä ja jatkossa kumpikin maksaa aina puolet.
Vierailija kirjoitti:
Otat kaupassa oman korin, johon lapat omat ostoksesi. Kassalla sitten vain kapula väliin ja sanot miehelle, että molemmat maksaa omansa.
Passiivis-aggressiivinen vittupäisyys hoitaa aina kaikki parisuhdeongelmat. Juuri näin, palstamammojen vinkeillä parisuhde kukoistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokakulut puoliksi = Sä maksat edelleen miehen ruuasta osan. Olettamuksella, että mies syö enemmän kuin Sä.
Kiitos kommenteista! Pakko vaan ottaa puheeksi. Vielä sen verran tilanteesta että molemmat opiskellaan eli tulot ei päätä huimaa kummallakaan. Teen itse jonkun verran töitä opiskelun ohessa, toisin kuin mies, niin omat tulot on sen takia vähän paremmat. Mutta en mä siellä töissä sen vuoksi viitsisi raataa että pääsen elättämään toisenkin. Miehellä taas ei tosiaan ole mitään omia vuokrakulujakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista onko tämä seitsämäs vai kahdeksas kerta kun tänään kysyn tiedätkö miksi koirat nuolevat pallejaan?
Käy yksin kaupassa ja osta vain omaa tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupassa: "Oiskohan se sun vuoro maksaa?" Aluksi voi sanoa tollee nätisti ja ohimennen, fiksumpi tajuaa jo pienestä vinkistä.
" Miesystävä ei osallistu kuluihin "
Voi jukra!
Vierailija kirjoitti:
Kaupassa: "Oiskohan se sun vuoro maksaa?" Aluksi voi sanoa tollee nätisti ja ohimennen, fiksumpi tajuaa jo pienestä vinkistä.
Pitäisikö asia kuitenkin puhua läpi ennen kaupassa käyntiä ihan suoraan?
Jos se vaan on niin, että sillä miehellä ei ole rahaa sitä on vähän ikävä alkaa kassalla selvittelemään.
Asuuko hän vanhempien luona vai miksi hänellä ei ole omaa vuokraa maksettavana? Nostaako hän opintorahaa? Syökö muulloin äiskän ja iskän jääkaapista ja ja sinun jääkaapistasi kun on sinun luonasi?
Hän käyttää opintorahansa huvituksiinsa??? Eihän hänen tuossa tilanteessa tarvitse mennä töihin kun muut hänet elättää. Kiva opiskella, jee....
Haluatko tosiaan seurustella sellaisen miehen kanssa, joka on mielestään oikeutettu käyttämään häikäilemättä hyväkseen "rakastaan" niin kauan kun tämä ei uskalla huomauttaa asiasta? Teillä on nyt alkuhuuma ja olet valmis näkemään epelin hyvässä valossa, mutta mites jatkossa, kun huomaat että oletkin vakiintuneessa suhteessa loisen kanssa?
"Olisiko sinusta reilua, että jakaisimme yhteiset ruokakulumme?"