Kokemuksia venlafaxin lääkkeestä?

Ei auttanut. Lopetusoireet oli hirveät.

Mulla auttaa/auttoi. 300mg/vrk annoksella tällä hetkellä. Lopettaminen pelottaa, sillä jos lääkkeet unohtaa ottaa, niin jo alkuillasta huimaa ja tuntuu oudolta. Ihan vastikään unohdin lääkkeen koko päiväksi. Seuraava päivä olikin aika helvettiä; huimausta, kohinaa korvissa, oksettavaa oloa... 

Joka tapauksessa suosittelen kyllä, jos tuntuu, että muu ei auta.

Auttoi kyllä, mutta sivuvaikutukset ja vieroitusoireet olivat aika kamalat.

Ei noita kokemuksia kannata juuri näillä palstoilla kysellä kun yleensä oli kyseessä mikä tahansa ssri/snri-lääke, niin näihin ketjuihin tulevat vastaamaan vain ne, joilla on jotain hampaankoloissa kyseistä lääkettä kohtaan, kirjoittamaan.

Onneksi itse en lukenut näitä kokemuksia kuin vasta lääkkeen aloittamisen jälkeen. Jos olisin lukenut ennakkoon niin olisin varmaan jättänyt syömättä. Mutta minun kokemus Venlafaxinista on oikeastaan vain positiivista. Olen saanut oman itseni takaisin, noussut sohvan pohjalta masennuksesta, en saa enää paskahalvausta kun pelkkä puhelin soi ja nykyään valmistun pian koska kykenen esittämään lopputyöni seminaarissa yleisölle. Ainoa miinus on tosiaan vieroitusoireet, ne ovat kauheinta ikinä ja lääkettä ei kannata unohtaa ottaa tai sen kyllä huomaa viimeistään siitä hirveästi pääkivusta.

Minusta rohkeasti vain kokeilemaan lääkettä jos masennus ja/tai ahdistus on vähintään keskivaikea ja lääkäri näkee tarpeelliseksi kokeilla lääkettä.

En ollut ihminen ilman tuota lääkettä.

Erittäin hyvä kokemus, olen oma itseni, vei masennuksen ja ahdistuksen. Dg. toistuva keskivaikea masennut ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. (On sukurasitetta). Takana myös terapia, tärkeä apu sekin, ja aiempi Seronil-lääkitys. Töissä käyn, perhe, hyvää, tavallista elämää. Ei juuri ollut alun jälkeen sivuvaikutuksia, silloin huonoa oloa vähän. Pitää tosiaan muistaa ottaa lääke päivittäin, unohdus aiheuttaa outoa, huonoa oloa ja "sähköiskun" tunteita päässä.

Tasoittaa pahimmat särmät pois. Voi tuntea elävänsä. Ajatukset selkeämmät.

Tuo lääke pelasti minut. Makasin kotona kuolemaa miettien ja olin työkyvytön. Itkin ja viiltelin, nukuin hetken, itkin lisää. Terapiaa takana pitkään. Nyt venlafaksiini 300 mg annoksella ja opiskelen, jaksan tavata ihmisiä ja asunto ei ole kaatopaikka. Sivuoireita on ollut vain unien huonontuminen, mutta sen sai korjattua mirtatsapiinilla. Lopetusoireet on kamalat jos yhtäkkiä lopettaa, mutta 75 mg laskulla ei mulle tullut mitään. Lopettamisen jälkeen masennusoireita alkoi taas tulemaan, joten jatkoin lääkettä. Aloittaessa ja annosta nostaessa on ahdistus lisääntynyt ja jonkin verran ollut pahoinvointia, mutta ne on hävinneet alle viikossa.

Ennen kuin harkitset lääkitystä, lue kirja Tappava psykiatria ja lääkinnän harha.

Vierailija kirjoitti:

Ei noita kokemuksia kannata juuri näillä palstoilla kysellä kun yleensä oli kyseessä mikä tahansa ssri/snri-lääke, niin näihin ketjuihin tulevat vastaamaan vain ne, joilla on jotain hampaankoloissa kyseistä lääkettä kohtaan, kirjoittamaan.

Onneksi itse en lukenut näitä kokemuksia kuin vasta lääkkeen aloittamisen jälkeen. Jos olisin lukenut ennakkoon niin olisin varmaan jättänyt syömättä. Mutta minun kokemus Venlafaxinista on oikeastaan vain positiivista. Olen saanut oman itseni takaisin, noussut sohvan pohjalta masennuksesta, en saa enää paskahalvausta kun pelkkä puhelin soi ja nykyään valmistun pian koska kykenen esittämään lopputyöni seminaarissa yleisölle. Ainoa miinus on tosiaan vieroitusoireet, ne ovat kauheinta ikinä ja lääkettä ei kannata unohtaa ottaa tai sen kyllä huomaa viimeistään siitä hirveästi pääkivusta.

Minusta rohkeasti vain kokeilemaan lääkettä jos masennus ja/tai ahdistus on vähintään keskivaikea ja lääkäri näkee tarpeelliseksi kokeilla lääkettä.

Hyvin kirjoitettu! Itsekin vuosia kieltäydyin lääkityksestä, pääosin juuri näillä palstoilla liikkuvien kauhukertomusten vuoksi. Kun lopulta suostuin aloittamaan lääkityksen, ihmettelin miten se saattoi toimia niin hyvin ja sivuoireitakin oli vain aluksi ja vähän, sittemmin hävisivät pois. Että te jotka epäröitte, kokeilkaa!  Elämänlaatu paranee.

Ai saanko nyt vai en kertoa kokemukseni, jos se on negatiivinen?

Ihan sama, koen että velvollisuuteni on kertoa, vaikka joku lääkkeestä olisikin hyötynyt.

Turrutti ja teki minuudestani epäihmismäisen.

Turvotti kehoni vastenmielisen näköiseksi.

Syke ja verenpaine nousivat.

Lopulta tulin erittäin vihaiseksi ja katkeraksi.

Olisin voinut vaikka tappaa ihmisen siinä tilassa.

Oli hankala lopettaa lääke, mutta erittäin paljon kannatti heivata ne napit mäkeen.

Minun mielestäni kenenkään ei tulisi joutua kokemaan samaa mitä minä; olet jo ennestään vaikeasti masentunut, ja sitten kehosi ja psyykkeesi vielä rai..kataan tuolla tavoin, kun olet kaikkein heikoimmillasi.

Lääkkeen syömisestä on jo kymmenen vuotta aikaa, mutta vieläkin muistelen kauhulla.

Olen nyt jo parantunut, mutta voxralla, liikunnalla ja armollisuudella itseäni kohtaan, sekä sillä että päätin ettei minua saa kukaan enää loukata ja satuttaa millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noita kokemuksia kannata juuri näillä palstoilla kysellä kun yleensä oli kyseessä mikä tahansa ssri/snri-lääke, niin näihin ketjuihin tulevat vastaamaan vain ne, joilla on jotain hampaankoloissa kyseistä lääkettä kohtaan, kirjoittamaan.

Onneksi itse en lukenut näitä kokemuksia kuin vasta lääkkeen aloittamisen jälkeen. Jos olisin lukenut ennakkoon niin olisin varmaan jättänyt syömättä. Mutta minun kokemus Venlafaxinista on oikeastaan vain positiivista. Olen saanut oman itseni takaisin, noussut sohvan pohjalta masennuksesta, en saa enää paskahalvausta kun pelkkä puhelin soi ja nykyään valmistun pian koska kykenen esittämään lopputyöni seminaarissa yleisölle. Ainoa miinus on tosiaan vieroitusoireet, ne ovat kauheinta ikinä ja lääkettä ei kannata unohtaa ottaa tai sen kyllä huomaa viimeistään siitä hirveästi pääkivusta.

Minusta rohkeasti vain kokeilemaan lääkettä jos masennus ja/tai ahdistus on vähintään keskivaikea ja lääkäri näkee tarpeelliseksi kokeilla lääkettä.

Hyvin kirjoitettu! Itsekin vuosia kieltäydyin lääkityksestä, pääosin juuri näillä palstoilla liikkuvien kauhukertomusten vuoksi. Kun lopulta suostuin aloittamaan lääkityksen, ihmettelin miten se saattoi toimia niin hyvin ja sivuoireitakin oli vain aluksi ja vähän, sittemmin hävisivät pois. Että te jotka epäröitte, kokeilkaa!  Elämänlaatu paranee.

Kokeilin vaikka minua varoitettiin. Kadun.

Jollekin toimii, jollekin ei todellakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noita kokemuksia kannata juuri näillä palstoilla kysellä kun yleensä oli kyseessä mikä tahansa ssri/snri-lääke, niin näihin ketjuihin tulevat vastaamaan vain ne, joilla on jotain hampaankoloissa kyseistä lääkettä kohtaan, kirjoittamaan.

Onneksi itse en lukenut näitä kokemuksia kuin vasta lääkkeen aloittamisen jälkeen. Jos olisin lukenut ennakkoon niin olisin varmaan jättänyt syömättä. Mutta minun kokemus Venlafaxinista on oikeastaan vain positiivista. Olen saanut oman itseni takaisin, noussut sohvan pohjalta masennuksesta, en saa enää paskahalvausta kun pelkkä puhelin soi ja nykyään valmistun pian koska kykenen esittämään lopputyöni seminaarissa yleisölle. Ainoa miinus on tosiaan vieroitusoireet, ne ovat kauheinta ikinä ja lääkettä ei kannata unohtaa ottaa tai sen kyllä huomaa viimeistään siitä hirveästi pääkivusta.

Minusta rohkeasti vain kokeilemaan lääkettä jos masennus ja/tai ahdistus on vähintään keskivaikea ja lääkäri näkee tarpeelliseksi kokeilla lääkettä.

Hyvin kirjoitettu! Itsekin vuosia kieltäydyin lääkityksestä, pääosin juuri näillä palstoilla liikkuvien kauhukertomusten vuoksi. Kun lopulta suostuin aloittamaan lääkityksen, ihmettelin miten se saattoi toimia niin hyvin ja sivuoireitakin oli vain aluksi ja vähän, sittemmin hävisivät pois. Että te jotka epäröitte, kokeilkaa!  Elämänlaatu paranee.

Sitä se plasebo teettää. Sokeripalalla saa saman aikaiseksi jos siihen vain uskoo.

Vaikeutti oppimista, aiheutti aggressiivisuutta. Oma itse tuntui vieraalta itselle. Lopetus oli vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Tasoittaa pahimmat särmät pois. Voi tuntea elävänsä. Ajatukset selkeämmät.

Orionin trollien juonikirjasta revitty?

On auttanut :)

Vierailija kirjoitti:

Ei auttanut. Lopetusoireet oli hirveät.

ON auttanut

Vierailija kirjoitti:

Vaikeutti oppimista

Millähän tavalla?

Up

voisko tällä korvata mahdollisesti opamoksin pitkäaikaisen käytön? Kokemuksia kiitos.