Joudutteko korjailemaan miehenne jälkiä
Osaako miehenne ripustaa märän pyyhkeen suihkun jälkeen kuivumaan ja korjaamaan astiat pöydästä ruokailun jälkeen vai odottaako hän sinun tekecän sen puolestaan?
Kommentit (9)
Joudun. Joudun korjailemaan hänen jälkiään alituiseen. Mutta en mainitsemiasi asioita.
Jatkuvasti siivoan miehen jälkiä koska mies käy töissä ja minä olen kotona lasten kanssa.
Sukkia keräilen välillä oudoistakin paikoista ja kokatessaan se räjäyttää koko keittiön, minkä mä sitten siivoon.
En. Mutta miehini korjailee minun jälkiäni. Itse niin valitsee tehdä, kuten ap miehensä kohdalla, joten en sanoisi "joutumiseksi".
Kyllä. Ulkovaatteet jättää lastenvaunuihin ja sohvalle, kengät sikin sokin eteisen lattialle. Nykyään heitän takkinsa rattaista vain lattialle ja jos osuvat tielle niin ajelen ulos mennessä/tullessa rattailla ylitse.
Jos mies sattuu kokkamaan, korkeintaan kerran kuussa, niin tyhjät lihapakkaukset, kääreet ja hevi-kuoret jäävät pitkin tiskipöytää ja leikkuulautaa. Jos ja kun kokatessa roiskuu, roiskeet jäävät ikuisiksi seinille, lattialle ja tasoille ellen minä niitä putsaa. Sama roskien kanssa, eivät ilman minua sinne roskikseen mene. Pääsen periaatteessa helpommalla, kun itse hoidan kokkaamisen.
Likaiset vaatteensa minun pitäisi osata pestä, vaikka pyykkikori ammottaa tyhjyyttään. Likapyykkiä on pöydillä, sohvalla, lattialla ja joskus jopa sängyllä. Olen kyllä sanonut, että saa aivan vapaasti käyttää pyykkikonetta ja pestä vaatteensa.
Ja astiat... Parhaimmillaan tietokonepöydällä on ollut yli puolet meidän 12hlön astiastosta, kun jostain syystä mies ei vain onnistu viemään niitä tiskikoneeseen. Tai tiskipöydälle. Tai edes jonnekin keittiöön.
Eikai minun mikään pakko olisi hänen jälkiään korjata, mutta itse en voi täydellisessä kaaoksessa ja sikolätissä asua. No, toivottavasti mies aikanaan löytää innostuneemman "kotitalouskoneen" itselleen, minulla alkaa olla mitta moista laiskuutta ja välinpitämättömyyttä kohtaan jo täynnä.
En tosiaan joudu. Me molemmat tykätään asua siistissä kodissa, ja meille on itsestäänselvyys miten se koti pysyy siistinä. En ole koskaan nähnyt mieheni jättävän murusia pöydälle tai sukkia lattialle.
Kyllä. Laitan kaapin ovia kiinni ja likaisia vaatteta pyykkikoriin. Hän taas petaa sängyn kun aina sen unohdan ja laittaa päivittäin unohtamani likaiset astiat tiskikoneeseen. Eikä kumpikaan valita noista, olemme erilaisia ja hyväksymme toisemme sellaisena kuin olemme. Idioottimaista alkaa riitelemään pikkuasioista.
Osaa kyllä ihan itse :)