Aion puhua totta sateenkaariperheen lapselle!
Minä tein jokin aika sitten "radikaalin" päätöksen. Minulla on suvussa sateenkaariperhe, kaksi naista joilla ns. yhteisiä lapsia. Vanhempi lapsista puhuu välillä siitä kun ei ole isää ja hänelle sitten vastataan, että "mutta sulla on kaksi äitiä, jotka rakastaa sua" ja "perheet on erilaisia" ym...
Lapsesta on vähitellen kouluun menon jälkeen alkanut tulla jotenkin vihainen ja turhautunut. Vika ei ole varsinaisesti siinä että on kaksi äitiä. On muitakin perheistä, joissa lapsi ei asu äidin ja isän kanssa, yleensä eron takia. Mutta näissä muissa perheissä lapsi TIETÄÄ kuka hänen isänsä on. Ja tämä lapsi ei tiedä. Mutta ilmeisesti hän tietää, että isän voi saada myöhemmin selville, mutta kuitenkin vasta myöhemmin aikuisena! Sitä ennen ei voi muuta kuin arvailla, että millainen se isä mahtaa olla!
Tätä tilannetta olen kovasti miettinyt ja tämä "radikaali" päätökseni on se, että aion olla lapsen puolella ja rehellinen hänelle. Murrosiässä viimeistään lapset muutenkin kyseenalaistaa asioita eikä riidoilta voi välttyä. Tulen taatusti olemaan epäsuosittu tämän valinnan takia (voin arvata että tämä kommentti saa aika paljon miinusta täällä AV-palstallakin), mutta näin aion tehdä. Aion siis ihan suoraan sanoa lapselle, että on ihan OK olla asiasta vihainen. Se mitä äitisi ovat sulle tehneet ei ole sun parhaaksi. Sulla on oikeus isään ja oikeus tuntea muutkin sukulaisesi. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä lapselleen niin, että lapsi joutuu 18-vuotiaaksi pähkäilemään että kukahan mun isi on ja sitten vielä jännittämään tämän isän tapaamista myöhemmin! Ihan tosissaanko tuollainen on lapsen edun mukaista?!
Kommentit (234)
Mikä se totuusosio tässä missiossasi siis onkaan?
Kerro nyt, mikä siis on totta, mitä sinä aiot kertoa. Verrattuna siihen, mitä he, joille asia kuuluu ovat kertoneet.
Ap, sopiiko sinulle, että sinun perheesi asioihin puututaan ulkopuolelta? Tullaan kertomaan jotain "totuuksia"?
Kasvoin ihan normiperheessä, mutta teininä sain sivukautta tietää, että mummollani oli ollut aikoinaan au-suhde, josta äitini oli syntynyt. Ukkini ei siis ollut ns. oikea isoisäni.
Eipä ole kertaakaan käynyt edes mielessä lähteä selvittämään tämän miehen henkilöllisyyttä ja ns. oikeita sukulaisiani, enkä koe menettäneeni yhtään ketään. "Sosiaalinen ukkini" oli se minun oikea ukkini.
Tuntemattomista en välitä.
AP kirjoittanut viikon trollia ja sitten tuloksena on tällainen lässähdys. :(
Entäs ne ei sateenkaariperheet joissa lapsi saatu ulkopuolisen avulla hedelmöityshoidoilla? Onko lapsella silloin oikeus kahteen isään?
Aiot siis ruokkia lapsen vihaa ja katkeruutta sen sijaan että yrittäisit auttaa häntä käsittelemään asiaa ja löytämään tilanteen parhaat puolet? Sillä lapsen biologista isää tuskin pystyt sinäkään noin vain paikalle taikomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se totuusosio tässä missiossasi siis onkaan?
Eiköhän tämä "totuusosio" ole suurin piirtein tässä: "Aion siis ihan suoraan sanoa lapselle, että on ihan OK olla asiasta vihainen. Se mitä äitisi ovat sulle tehneet ei ole sun parhaaksi. Sulla on oikeus isään ja oikeus tuntea muutkin sukulaisesi. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä lapselleen niin, että lapsi joutuu 18-vuotiaaksi pähkäilemään että kukahan mun isi on ja sitten vielä jännittämään tämän isän tapaamista..."
Ja ehkä voisi lisätä: "Ei, sulla ei oikeasti ole kahta äitiä. Kun äitisi hankki sinut toisen naisen kanssa hedelmöityshoidoilla, niin he eivät ajatelleet sinun parastasi vaan omaa parastaan. He päättivät, ettet saa tuntea isääsi, koska niin oli heille helpompi ja nyt sinä kärsit siitä. Ja siitä saa olla vihainen."
Sinulla on nyt mennyt totuus ja mielipide sekaisin.
Miten tämä tilanne sitten eroaa muista keinohedelmöityksellä alkunsa saaneista? Sama hommahan se on niillä pareilla joiden miesten sperma ei toimi. Vastustatko siis hedelmöityshoitoja ylipäätään, vai vasn jos kyse naisparista?
Aiotko puhua "totta" myös yh-äitien lapsille?Onnea matkaan,onkin iso missio sulla.
Oikean isän tai äidin löytäminen on pakkomielle jokaiselle. Ei siitä pääse mihinkään. Kokainen haluaa tietää
Älä ap. Koko juttu voi muutenkin olla ihan omassa päässäsi.
Teet lapselle palveluksen ja olethan sinä kuitenkin sukulainen. Aika kauheita ihmisiä ovat jos eivät ole kertoneet sille mitään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se totuusosio tässä missiossasi siis onkaan?
Eiköhän tämä "totuusosio" ole suurin piirtein tässä: "Aion siis ihan suoraan sanoa lapselle, että on ihan OK olla asiasta vihainen. Se mitä äitisi ovat sulle tehneet ei ole sun parhaaksi. Sulla on oikeus isään ja oikeus tuntea muutkin sukulaisesi. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä lapselleen niin, että lapsi joutuu 18-vuotiaaksi pähkäilemään että kukahan mun isi on ja sitten vielä jännittämään tämän isän tapaamista..."
Ja ehkä voisi lisätä: "Ei, sulla ei oikeasti ole kahta äitiä. Kun äitisi hankki sinut toisen naisen kanssa hedelmöityshoidoilla, niin he eivät ajatelleet sinun parastasi vaan omaa parastaan. He päättivät, ettet saa tuntea isääsi, koska niin oli heille helpompi ja nyt sinä kärsit siitä. Ja siitä saa olla vihainen."
Sinulla on nyt mennyt totuus ja mielipide sekaisin.
Jos tuo ei ole totuus vaan pelkkä mielipide, niin sitten sateenkaarivanhemmilla ei ole mitään huolta. Heidän lapsensa eivät ikinä tule miettimään, kuka on isäni, isovanhempani, onkohan sisarpuolia... Lapsi ei ikinä kyseenalaista äitiensä valintaa ja tällaisille "totuudenpuhujille" voidaan vain nauraa makeasti yhdessä (teini-ikäisen) lapsen kanssa.
Eihän nykyäänkään ole yhtään sellaista lasta, joka kasvettuaan olisi alkanut etsiä juuriaan, vaikka ei olisi ikinä tavannut isäänsä? Vai onko sittenkin?
Siis onko edelleen olemassa ihmisiä, joiden mielestä pelkkä munasolu tai siittiö riittää tekemään jostakusta äidin ja isän? Sillä siittiön luovuttajalla ei ole lapsiin mitään tunnesidosta. Lapset eivät menetä siinä mitään, etteivät häntä tunne. Se, miksi lapsi tuntee vihaa, on juuri ap:n kaltaiset tyypit, jotka antavat ymmärtää, että hänen perheessään on jotain väärää, ja että lasta on kohdeltu jotenkin väärin. Perheitä on erilaisia. Kaikissa ei ole äitejä. Kaikissa ei ole isiä. Joissakin perheissä on kaksi äitiä ja joissakin perheissä on kaksi isää.
Se, että ap ei tällaisia perheitä pidä oikeanlaisina, ei tee niistä yhtään sen väärempiä ja ap:n sanomisista totta, jota pitäisi ääneen julistaa. Se on vain ap:n henkilökohtainen mielipide. Aika raukkamaista ap:lta mennä manipuloimaan lasta omiin uskomuksiinsa. Mitä jos antaisit hänen omien vanhempiensa kasvattaa hänet ja lohduttaa häntä? He varmaan tekevät sen niin, että oikeasti huolehtivat lapsen hyvinvoinnista, toisin kuin sinä, joka haluat vain omia henkilökohtaisia uskomuksiasi "oikeanlaisista perheistä" ryntätä lapsen mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se totuusosio tässä missiossasi siis onkaan?
Eiköhän tämä "totuusosio" ole suurin piirtein tässä: "Aion siis ihan suoraan sanoa lapselle, että on ihan OK olla asiasta vihainen. Se mitä äitisi ovat sulle tehneet ei ole sun parhaaksi. Sulla on oikeus isään ja oikeus tuntea muutkin sukulaisesi. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä lapselleen niin, että lapsi joutuu 18-vuotiaaksi pähkäilemään että kukahan mun isi on ja sitten vielä jännittämään tämän isän tapaamista..."
Ja ehkä voisi lisätä: "Ei, sulla ei oikeasti ole kahta äitiä. Kun äitisi hankki sinut toisen naisen kanssa hedelmöityshoidoilla, niin he eivät ajatelleet sinun parastasi vaan omaa parastaan. He päättivät, ettet saa tuntea isääsi, koska niin oli heille helpompi ja nyt sinä kärsit siitä. Ja siitä saa olla vihainen."
Sinulla on nyt mennyt totuus ja mielipide sekaisin.
Jos tuo ei ole totuus vaan pelkkä mielipide, niin sitten sateenkaarivanhemmilla ei ole mitään huolta. Heidän lapsensa eivät ikinä tule miettimään, kuka on isäni, isovanhempani, onkohan sisarpuolia... Lapsi ei ikinä kyseenalaista äitiensä valintaa ja tällaisille "totuudenpuhujille" voidaan vain nauraa makeasti yhdessä (teini-ikäisen) lapsen kanssa.
Eihän nykyäänkään ole yhtään sellaista lasta, joka kasvettuaan olisi alkanut etsiä juuriaan, vaikka ei olisi ikinä tavannut isäänsä? Vai onko sittenkin?
On eri asia olla utelias biologisen alkuperän suhteen ja selvittää sitä myöhemmin kuin väittää ap:n tavoin, että sateenkariperheen vanhemmat ovat jotenkin vahingoittaneet lastaan, koska lapsella ei ole ap:n mielestä oikeanlaista perhettä.
Älä puutu muiden perheiden asioihin. Heidän asiansa eivät sinulle kuulu ! Luvassa tuollaisesta täysin ulkopuolisen ihmisen puuttumisesta tuonluontoisiin perheen asioihin on yleensä vain ikävyyksiä hänelle itselleen.
Voit olla siitä ainakin varma,että kukaan ei tule sinua ainakaan kiittämään siitä.
Et voita sillä siis mitään.
Eikä muuten ole mitenkään sanottua, eikä aivan mahdotontakaan ,etteikö tuollaisesta voisi olla jopa jotain juridisiakin seurauksia sinulle jos he valittavat perheeseensä kohdistuneesta häirinnästäsi jollekin viranomaiselle.
Vierailija kirjoitti:
http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/nimeni-on-millie-fontana-olen-23-vu…
"...Varttuessani minä halusin isän. Tunsin sisimmässäni, että minulta puuttuu isä jo ennen kuin pystyin edes kuvailemaan sanoin mitä isä on. Tiesin rakastavani molempia vanhempiani. Mutta en kyennyt laittamaan sormeani sen päälle, mitä minulta oikein puuttui sisimmässäni.
Kouluaikana huomasin muita lapsia ja heidän rakastavaa isä-suhdettaan tarkkaillessani, että minulta puuttui jotain todella erityistä.
Minulle valehdeltiin kouluikäisenä ja väitettiin, ettei minulla ollut isää, tai että kenties he eivät tienneet, kuka hän oli.
---
Mutta kyse ei ole vain isästä, tai ”luovuttajasta”, kuten häntä kutsutaan. Minulla on myös setä ja täti, isoäiti, sekä koko joukko rakastavia serkkuja.
Vanhempani ottivat minulta pois jotakin minulle kuuluvaa päättäessään mitkä osat minun identiteetistäni heidän sopii paljastaa minulle. Siinä missä muut lapset saattoivat katsoa peiliin ja sovittaa nuo puuttuvat palaset sanomalla ”Minä rakastan isääni ja äitiäni”, minä en voinut niin tehdä. Keitä minun vanhempani oikein olivat päättämään, mitkä osat minun identiteetistäni ovat hyväksyttäviä ja mistä voidaan kertoa minulle?
---
Olinko minä homofobinen katsoessani itseäni peilistä ja mietin missä minun isäni on?
Olinko minä homofobinen katsoessani molempia rakastavia vanhempiani ja pyytäessäni hartaasti, että he kertoisivat minulle kuka minä olen?..."
Millie on keinohedelmöitykseen tulos. En tiedä Australian lakeja, voiko lapsi saada ikinä tietää biologisen isänsä.
Lapsi ajattelee: Taas tuo Ap tulee jauhamaan paskaa. Jättäis rauhaan. Hihhuli.
Trolloo. Porvooseen terveisiä.