Lue keskustelun säännöt.
Miksei perheetön aikuinen ihminen mene katsomaan kuolemaa tekevää vanhempaansa?
13.01.2017 |
Vaikka on pyydetty tulemaan. Kotoa on aikuiselle lapselle annettu materiaalista ja rahallista tukea niin paljon kuin mahdollista. Miksi on mahdotonta tulla käymään lapsuudenkodissa siinä vaiheessa kun vanhempi voi vielä elossa ollessaan jättää hyvästi?
Kommentit (172)
Tekisi liian kipeätä? Jotkut kaihtaa kaikkia elämän ikäviä osa-alueita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun se materiaalinen ja rahallinen tuki ei ole vanhemmuutta. Sen varaan ei voi ihmissudetta rakentaa.
Materiaalinen tuki ei tarkoita sitä etteikö lasta olisi rakastettu ja rakasteta vieläkin. Tässä ei ole kyse ainakaan vanhemman rakkauden puutteesta. Miksi aikuinen lapsi on tunnekylmä?
jos se on itse sairas. Psykoosia on paljon liikkeellä. Tiijän yhden tuollaisen tapauksen, aikuinen lapsi on ihan seko, leikkii lasta vielä keski-iässä, ei koskaan kavanut.. epäilemme jotain päätautia.
bsdfdf kirjoitti:
Tekisi liian kipeätä? Jotkut kaihtaa kaikkia elämän ikäviä osa-alueita.
Kuolema tulee joka tapauksessa vastaan ja kuoleman jälkeiset juridiset seikat koskevat myös aikuista lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kysy häneltä. Täällä ei voi kuin arvailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin kuoleman käsittely ja kuolevan näkeminen voi olla vaikeaa. Oli sitten perheellinen tai perheetön. En ole varma pystyisinkö itsekkään menemään.
Jos kokee että vanhempi on ollut huono vanhempi? Tai sitten liian kipeä asia, on niin herkkä ettei pysty menemään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On selkärangaton pumpuliperse.
Lisään: TAI vanhempi on käyttänyt lasta aikanaan hyväksi, pahoinpidellyt tms.
Nämä kaksi vaihtoehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jaksa lähteä monen sadan kilometrin päähän ja ostaa mieluummin tupakkaa matkarahoilla.
Ihan hänen oma päätöksensä, johon johtaneet syyt hän itse tietää. Muille hän ei ole selitysvelvollinen asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppujen lopuksi ihminen on yksin, myös kuollessaan. Voi kyllä lasta kaduttaa myöhemmin jos ei käy hyvästelemässä isää tai äitiä tämän eläessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kutsuttu
On kutsuttu ja matkarahatkin on luvattu antaa. On todella surullista ettei vaivauduta tulla katsomaan omaa vanhempaansa viimeistä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin kuoleman käsittely ja kuolevan näkeminen voi olla vaikeaa. Oli sitten perheellinen tai perheetön. En ole varma pystyisinkö itsekkään menemään.
Eikö sinua jäisi yhtään vaivaamaan se, ettei kuoleva vanhempasi pääse ikinä kertomaan sinulle viimeisiä ajatuksiaan? Et saa tilanteesta uusintaa sitten millään vaikka kuinka haluaisi sitä myöhemmin.
Eipä voi tietää perheen välejä. Jos se aito rakkaus ja välittäminen jäi antamatta. Ne on tärkeämpiä kuin rahallinen ja materiaalinen tuki.
Kun isoisäni teki kuolemaa tapaturman jälkeen, kauimmaiset tulivat lentokoneella Tukholmasta asti. Isoisä ei kuollut yksin. Meitä oli siinä monta hänen lastenlastaan ja omat lapset. Sama mummin kohdalla. Kumpikin oli vilpittömiä, välittäviä ja pyytettömiä ihmisiä, joiden seurassa oli hauska olla, ja joilla kyläiltiin usein. Heillä ei ollut eläessään sellaista viikkoa, että ei olisi käynyt vieraita.
Kai se kertoo jotain ihmisestä ja siitä, miten on elänyt.
Jos on jo sanonut omat hyvästinsä, eikä se "katsominen" enää sitä asiaa muuta kummankaan osalta siinä tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kokee että vanhempi on ollut huono vanhempi? Tai sitten liian kipeä asia, on niin herkkä ettei pysty menemään?
Vanhempi on milteinpä jumaloinut lastaan ja halunnut hänelle aina vain parasta. On ollut lempeä, kärsivällinen ja anteeksiantavainen kasvattaja ja on tukenut lastansa aikuisuudessa ihan omasta halustaan koska todellakin haluaa lapsen elämän olevan paljon helpompaa kuin omansa. Vanhempi on köyhistä oloista ja joutunut huolehtimaan 100% itse ja omalla työllään koulutukseltaan ja elintasostaan.
Kun se materiaalinen ja rahallinen tuki ei ole vanhemmuutta. Sen varaan ei voi ihmissudetta rakentaa.