Itse tehdyt joululahjat
Tänä vuonna päätin, että en osta kenellekään lahjaa vaan teen kaiken itse. Olen koko syksyn neulonut hiki hatussa sitten sukkia. Nyt on valmiina yhdeksät sukat, lapaset ja vauvan villatakki. Vielä kolmet sukat täytyy tehdä.
Mitä te teette? Ostat teko jotain, vai teettekö kaiken itse? Parille ystävälle leivon kuuluisia keksejäni vielä, appiukolle annetaan itse tehtyä glögiä ja limppua.
Arvostatteko enemmän itse tehtyjä vai ostettuja lahjoja? Itse neulojana arvostan aina todella paljon sitä jos joku neuloo minulle. Anoppi neuloo sukat minulle joka joulu, ja se riittää minulle.
Kommentit (22)
Min äiti kutoo joku jouluksi sukat kaikille. Tuntuisi aika pöljältä jos antasin hänelle sukat.
Arvostan itse tehtyjä, vaikka esim. villasukkia käytän niin vähän että jokavuotisina lahjoina niitä tulisi turhan paljon. Itse en halua kotiin mitään ylimääräistä kamaa, ja kun kenenkään muun on hankala ostaa juuri sellaisia juttuja joita haluan/tarvitsen, niin kuluvat lahjat kuten ruoka, leffaliput yms ovat mieluisia. Jos joku vaivautuu tekemään minulle jotain itse, niin ei ole niin justiin onko se nyt ihan 100 % tarpeellinen :)
Vierailija kirjoitti:
Min äiti kutoo joku jouluksi sukat kaikille. Tuntuisi aika pöljältä jos antasin hänelle sukat.
Minä neulojana juuri rakastan sitä jos joku neuloo minulle! Sukkiin menee aikaa ja kun neuloo vartavasten jollekkin, tulee samalla ajateltua toista.
Se on ihanaa jos joku on ajatellut minua ja käyttänyt aikaansa että voi tehdä minulle sukat. Ei vaan tilaa netistä jotain tai mene kauppaan.
Villasukat on ehkä ankein joululahja ikinä. Paitsi jos ne on jotenkin siitä perinteisestä 7veljestä langasta väsätyt-perusmallista poikkeavat.
Vierailija kirjoitti:
Villasukat on ehkä ankein joululahja ikinä. Paitsi jos ne on jotenkin siitä perinteisestä 7veljestä langasta väsätyt-perusmallista poikkeavat.
Minä annan joululahjaksi erikoisempia sukkia. Tykkään tehdä norjalaisia sukkia. Norjalaiset ja baltialaiset kuviot ovat kauniita.
Osalle ostan ja osalle teen, riippuu tapauksesta. Moni ei oikeasti osaa arvostaa itsetehtyä, minäkin kummitytölle neuloin parit sukat useampana jouluna, ja nyt tuli viestiä ettei sukkia tänä vuonna... öö, niin miksi ei? Uudet lämpinät sukat joka talveksi, kylläkin siitä tylsstä 7-veljestä langasta, joka kestää kulutuksen ja aina sen sävyisenä kuin on toive, hienoine palmikkokuvioineen. Kyllä olisin ikionnellinen jos joku minun lapsilleni neuloisi moiset. Mutta mitäs sitten, ostetaan tänä vuonna niitä frozeneita sitten, kerta ei kelpaa.
Meillä on perinteenä että minä neulon, siskot leipoo. Osaavat tehdä aivan mahtavia saaristolaislimppuja!
Minua ällöttää semmonen järjetön kulutus mitä joulu nykyään on. Keskisellä olin lauantaina ja teki melkein pahaa katsoa kuinka ihmiset nappasivat krääsää kärryyn.
Täällä myös yksi käsityö-ihminen. Läheisimmät saavat villasukat, kaukaisimmille tutuille en ihan niin paljon käytä aikaa (haluaisin kyllä, mutta aika ei riitä) heille punon villalangasta kylpytakinnyörivyöt
Neulon niille, joiden tiedän neuleista pitävän. Yritän kuunnella pitkin vuotta, että mitä he sanovat esim. käyttämistään sukista tai pipoista ja sen perusteella teen lahjat.
Muuten en tee lahjoja itse, koska monilla on itsetehtyyn negatiivinen suhtautuminen. Jos lahja ei miellytä, niin vähemmän harmittaa se kaupasta ostetun lahjan osuminen vikaan kuin itsetehdyn. Yritän antaa jotain syötävää tai käytettävää, vaikka se tylsää joidenkin mielestä onkin. Joskus toki osuu silmiin ihan täsmälahja tietylle ihmiselle, mutta ei tätä joka vuosi tapahdu.
Mielestäni lahja on asia joka annetaan ajatellen lahjansaajan mieltymyksiä. Jos saaja tykkää villasukista se on hyvä lahja. Jos tarkotus on olla vaan hyvä ihminen, pihi tai muuten askarrella omaksi iloksi ajattelematta lahjansaajaa sen kummemmin nii todella huono lahja.
Siskolle ja hänen miehelleen vien neulotut lapaset ja itsetehtyjä karkkeja. Veljelle ja hänen vaimolleen kaupasta Taikakupit ja lautaset.
Jos en haluaisi antaa heille jotain mistä pitävät, en antaisi mitään väkisin väsättyä kranssia, jota joutuisivat säilömään kaapissa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lahja on asia joka annetaan ajatellen lahjansaajan mieltymyksiä. Jos saaja tykkää villasukista se on hyvä lahja. Jos tarkotus on olla vaan hyvä ihminen, pihi tai muuten askarrella omaksi iloksi ajattelematta lahjansaajaa sen kummemmin nii todella huono lahja.
eli jos jonkun mielestä villasukat ovat jees, teet ne. Hyvä. Hintaa muihin lahjoihin taitaa mennä enemmän...
Mä teen hopeakoruja, anna siis tyyliin niitä... Osaan tehdä itse, varaa ei ole ostaa jokaiselle mieluista. Onneksi meidän tyypit arvostaa omatekemää, myös villasukkia!
Tänä jouluna annan ekaa kertaa itse tehtyjä lahjoja kolme kappaletta. Joku ehkä muistaakin, että kyselin hiljattain äidille virkattua lahjaideaa. Tekasin äidille, siskolle ja miehelle lahjat, jokaiselle virkkasin henkilökohtaisen asian. Valitettavasti en voi niitä paljastaa, koska siskokin käy täällä ja voi sitä harmin määrää jos arvaa lahjansa etukäteen.
Arvostan itse tehtyä, henkilökohtaista lahjaa. Niissä on sitä ihanaa aitoa antamisen iloa :)
Joo en kyllä alkaisi tekemään kenellekään mitään kransseja tai muita askarteluja. Villasukkia nyt Suomessa tarvitsee talvella, samoin lapasia.
Annan lahjoja vain perheelleni ja heistä tiedän että arvostavat ja tykkäävät. Kukapa ei tykkäisi kirjoneulesukista? Aivan upeita ovat. Tai pehmeistä alpakkasukista.
Mä oon tehnyt useampana vuonna voiteita, niitä halutaan multa jo hyvissä ajoin ennen jouluakin, joten tiedän olevan mieluisia. Karkkeja ja leipiä samoin, joskus olen tehnyt saippuaa, kynttilöitä ja joitain taide-esineitä harvoille ja valituille ihmisille. Villasukkia rakastan, olen itse huono ja hidas tekemään niitä, joten ovat aina tervetullut lahja!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perinteenä että minä neulon, siskot leipoo. Osaavat tehdä aivan mahtavia saaristolaislimppuja!
Minua ällöttää semmonen järjetön kulutus mitä joulu nykyään on. Keskisellä olin lauantaina ja teki melkein pahaa katsoa kuinka ihmiset nappasivat krääsää kärryyn.
Muista ettet voi kuitenkaan arvostella toisten lahjamakua ja määrää. Me emme osta juuri mitään pitkin vuotta ja joulunakin vain tarpeellista. Eli kysyn mieheltä mitä hän kovasti toivoisi ja valitsen selaisen. Mies kysyy mille minulla olisi tarvetta tai mitä olen pitkään toivonut, ja sellaista yleensä saankin. Jotenkin itselle ei meinaa millään raaskia ostaa ja pitkään jostain usein haaveilenkin, mutta kun ostaa toiselle lahjaksi niin silloin tekee mieli vähän hemmotella ja on pienempi kynnys ostaa. Siihen päälle 4 lapselle yksi toivelelu, kullekin kirja ja 1-2 jotan muuta pientä tai suurempaa, riippuen TARPEESTA.
Ostamme yleensä useammat jutut yhdestä paiaksta ja tottahan se ison perheen kärry silloin on aika täynnä. Ei meille joulu mikään kulutusjuhla silti ole! Sanoisin,että keskimäärin vähemmän meillä on lelua ja turhaa roinaa kuin monella muulla lapsiperheellä, etenkään isolla pikkulapsiperheellä. Perheillä on eri tapoja, toiset ostavat pitkin vuotta, toiset vain synttäreinä ja jouluna. Me emme ole halunneet totuttaa lapsia siihen, että pitkin vuotta voi kauppareissuilla saada valita tai toivoa jotain. Eipähän ole ksokaan tarvinnut käydä kaupassa taistelua leluosastoilla kun eivät ole moiseen tottuneet.
Kukin tyylillään.
Minä virkkaan pääosan lahjoista. Viime vuonna toivottiin sohvatyynyjä ja lattiatyynyjä (ontelokuteesta). Tänä vuonna tulee virkattuja koreja ja mattoja.
Pihiyttäni en, vaan toiveesta ja omasta ilostani. Valmiit kuteet ei ole mitään halpoja, on noihin mennyt liki 300€.
Neulon, piirrän muotokuvia ja teen mm. Hilloa :)
Tykkään omatekemistä lahjoista, jos ne ovat hyödyllisiä.
Esim.
- hillot/mehut
- villasukat/lapaset
- kauniit joulukranssit
Arvostan itsetehtyä! :)