47-vuotiaan eronneen naisen rakkauselämä...
Lapsellinen tarina, mutta tunnenkin itseni ihan teiniksi.
Olen reilu vuosi sitten eronnut. Tapasin pari kuukautta sitten miehen, jonka kanssa on ollut sutinaa, mutta nyt mies on ollut jo jonkun aikaa ulkomailla työreissussa. Haluaa kuulemma kuitenkin jatkaa siitä mihin jäimme kun tulee taas Suomeen ennen vuodenvaihdetta ja näin sitten sovittiin.
Viikonloppuna olin baarissa, alkuillasta tapasin miehen jonka kanssa imuttelin sivupöydässä. Mies vonkasi kotiinsa, mutta en lähtenyt, ja mies sitten päätti ottaa mun yhteystiedot ja lähti kotiin. Laittoi eilen viestiä.
Loppuillan vietinkin sitten ihan eri miehen kanssa, joka on kuulemma tulisesti ihastunut minuun :O Tää lähti meille kotiinkin, mutta ei sitten (onneksi) ollut seksiä vaikka sitä,ehkä olisin halunnutkin, mutta ei vaan luonto sitten antanut periksi..
En tiedä mikä mun elämään on mennyt, oikeasti haluaisin vaan olla lasten kanssa kotosalla, mutta kun he menevät isälleen tää mun elämä on tätä. Ja miehiä tuntuu tunkevan ovista ja ikkuinoista, tää on ihan naurettavaa tässä iässä.
Kommentit (40)
Mulle tulee tietty mielikuva 47-vuotiaasta naisesta imuttelemassa baarin sivupöydässä, eikä se ole kovin imarteleva. Mut hei, jos se saa sut onnelliseksi niin hieno homma!
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee tietty mielikuva 47-vuotiaasta naisesta imuttelemassa baarin sivupöydässä, eikä se ole kovin imarteleva. Mut hei, jos se saa sut onnelliseksi niin hieno homma!
Onneksi oli hämärää :(
Melko teiniä juttua sulla 47 vuotiaaksi.
Älkää nyt viitsikö olla tekopyhiä! 47v saa elää juuri sellaista elämää kuin haluaa! Itse olen juuri eronnut 42v ja ihanaa lukea että ihailijoita riittää :-)
Eipä tuolla taida olla rakkauden kanssa tekemistä.
Anna palaa! Kohta oot kuuskymppinen, ja siinä vaiheessa alkaa olla jo aika hiljaista. Vielä on aikaa sutinoille!
Eikä kuulu kenellekään! Millä oikeudella joku nimittelee ja tuomitsee? Aika itseensä tyytyväistä porukkaa lortotella yhtään ketään! Jumalasta seuraaviako oletatte olevanne?
Anna palaa vaan, elämä on lyhyt. Ei tarvi sitten vanhana harmitella ettei tullut elettyä.
Voi miksi suomalainen nainen on toiselle naiselle kitkerä, katkera, pahansuopa?? MOni 47 ajattelee että elämä on mennys, ja yllättyy iloisesti ettei olekaan. MIkäs lortto tuo ap on, aika säädyllinen lopputuloshan tuolla illalla oli. On kuulkaas todella ihanaa saada huomiota ja ihailua osakseen vielä vanhempanakin. Tiedoksi sellainen asia, että ihan itse voi valita, haluaako asiat nähdä iloisessa, kannustavassa, empaattisesa valossa vai paheksuen, toisten mieliä pahoittaen. Kertoo aika paljon teistä itseistänne. Ei niinkään ap;sta. Ihanaa että uskaltaa elää! Mä luulen, et elämän ehtoopuolella on kiitollinen kaikesta hauskasta ja epäsovinnaisesta mitä tuli tehtyä- ja ne jotka kyttäsivät ja paheksuivat muita, ovat katkeria ja happamia. Kun ei itse uskaltanut elää ja nauttia täysin rinnoin, pitää vähätellä ja halveksua niitä jotka uskalsivat. Tässä näkyy jo aika monta, jotka ovat vanhoina pahansuopia ja katkeria.
Ota kaikki irti. 5-10 vuoden päästä tuskin enää saat normaaleja "nuoria" miehiä sänkyysi vaikka yhä haluaisit. Viime hetket tuollaiseen hauskanpitoon on sulla nyt.
Vierailija kirjoitti:
Voi miksi suomalainen nainen on toiselle naiselle kitkerä, katkera, pahansuopa?? MOni 47 ajattelee että elämä on mennys, ja yllättyy iloisesti ettei olekaan. MIkäs lortto tuo ap on, aika säädyllinen lopputuloshan tuolla illalla oli. On kuulkaas todella ihanaa saada huomiota ja ihailua osakseen vielä vanhempanakin. Tiedoksi sellainen asia, että ihan itse voi valita, haluaako asiat nähdä iloisessa, kannustavassa, empaattisesa valossa vai paheksuen, toisten mieliä pahoittaen. Kertoo aika paljon teistä itseistänne. Ei niinkään ap;sta. Ihanaa että uskaltaa elää! Mä luulen, et elämän ehtoopuolella on kiitollinen kaikesta hauskasta ja epäsovinnaisesta mitä tuli tehtyä- ja ne jotka kyttäsivät ja paheksuivat muita, ovat katkeria ja happamia. Kun ei itse uskaltanut elää ja nauttia täysin rinnoin, pitää vähätellä ja halveksua niitä jotka uskalsivat. Tässä näkyy jo aika monta, jotka ovat vanhoina pahansuopia ja katkeria.
Tälle olisi mieluusti antanut monta peukkua!
Näin on että pahimmat lorttailijat on ne jotka ei itse uskalla elää ja ovat katkeria.
Eipä olisi yhtä helppoa saada 47v eronneen miehen imutteluseuraa. kyllä naisilla on helppoa.
Tuo oli aika hauskaakin aikaa. Koin saman itse, kun erosta selvittyäni ilmaannuin markkinoille takaisin.
Nyt olen kuitenkin vakisuhteessa aivan hurmaavan miehen kanssa..ja elämä on ihanaa.. Toivottavasti kuitenkin löydät sen yhden ja oikean. Tuota vaihtuvuutta ei kauaa jaksa. Siinä ei pää pysy mukana.
Hienoa!itse olen myös todennut saman.Olen 46v. nainen ja miehiä pukkaa kanssa ovista ja ikkunoista.Onkohan tää joku maaginen ikä.Itse veikkaan,että tää on just se ikä,kun porukkaa on jo toisella tai kolmannella kierroksella!..siitä se varmaan johtuu.
Pidä hauskaa, Tuo oli myös hauskaa aikaa, minäkin erosin 46 v, nyt jo onnellisesti oman kullan kainalossa :)
Vierailija kirjoitti:
Hienoa!itse olen myös todennut saman.Olen 46v. nainen ja miehiä pukkaa kanssa ovista ja ikkunoista.Onkohan tää joku maaginen ikä.Itse veikkaan,että tää on just se ikä,kun porukkaa on jo toisella tai kolmannella kierroksella!..siitä se varmaan johtuu.
Todennäköisesti. 40 on uusi 20 XD
No mukavaa, että sinulla on hauskaa!