Lue keskustelun säännöt.
Verotetaanko Suomessa mielestäsi liikaa?
makethejp
19.11.2016 |
Esimerkiksi kannattava liiketoiminta ei näissä puitteissa mahdollista?
Suomen yritysrakenne poikkeaa Euroopan unionin jäsenmaiden keskimääräisestä yritysrakenteesta sikäli, että alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä on edelleen melko vähän.
Suomessa ei ole samankaltaista pien- ja perheyrittäjyyden perinnettä kuin monisa keski- ja etelä-euroopan maissa.
Pienyritysten vähäinen määrä on yksi syy tyttömyyteen suomessa.
Jos yhteiskunta ei huomioi yrittäjien riskejä esimerkiksi verotuksessa, voi pk-yritysten joukko jäädä kansantalouden ja työllisyyden kannalta tarpeettoman pieneksi.
Hyvinvointiyhteiskunnassa paremmat palvelut ja parempi sosiaaliturva edellyttävät korkeita veroja, joita toisaalta halutaan alentaa, jottta työnteko koettaisiin palkitsevammaksi. Joidenkin mielestä sosiaalimenot ovat liian korkeita ja passivoivat ihmisiä. Tosten mielestä avustukset ovat niin pieniä, että ne vetävät kaikkein pienituloisimmat syrjäytymisen kierteeseen.
Ongelmat: Kuinka suuri on itse kunkin oma vastuu toimeentulostaan, ja miten paljon on kohtuullista luottaa yhteiskunnan apuun? Hyvätuloisten etuja haluttaisiin leikata, muttta miksi kukaan maksaisi veroja, jos ei saa yhteiskunnalta niille riittävää vastinetta?
Kommentit (35)
Adam Smith tunnettiin moraalifilosofina ja nykyisellään hänetä pidetään modernin taloustieteen perustan luojana. Hänen mukaan materiaali tuottaa arvoa valmistamiseen investoitavan työn tuloksesta. Jos jokainen sääntöjä noudatten työn tuloksena kokoaa itselleen mahdollisimman suuren omaisuuden ja kuluttaa tämän, se luo talouden toimivuudelle erinomaisen perustan. Hänen mukaansa oma etu koituu lopulta yhteiseksi eduksi, kun ahneudella saavutetaan laadukasta sekä tehokasta työn jälkeä, josta seuraa että tuote on halpa ja hyvä. Markkinoilla se myydään kaikille osapuolille kelvolliseen hintaan. Näin ollen ostaja saa tarvitsemansa hyödyn ja myyjä sekä tuottaja työstään ansaitsemansa korvauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta onko tämä realistista globaalin markkinatalouteen nähden?
3/4 osaa tomittajista vihervasemmistoa - tämähän on ihan loogista että... joo. Minä haluan vain tietää totuuden ja sivistää itseäni.
Kokonaisveroasteemme lähti nousuun 90-luvun laman seurauksena. Silloin se oli korkeampi kuin nyt, nyt se on noin 44,3%. Oheisessa linkissä esitetty kokonaisveroasteen kehitys vuodesta 1980 lähtien.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/
Suomessa on kansainvälistä trendiä seuraten siirrytty kohti tasaveroa, koska progressiivisen tuloveron merkitystä on vähennetty säännönmukaisesti ja verotuksen painopiste on siirretty tasaverotettuihin välillisiin veroihin.
1990-luvun verouudistuksessa pääomatulojen verotuksen progressiivisuus poistettiin, jonka jälkeen pääomia verotettiin tasaverolla. Viimeisimmässä verotusuudistuksessa pääomaverotukseen luotiin jälleen yhden portaan pieni progressio (pääomavero on 30% ja 50 000 € ylittävältä osalta maksetaan 32% veroa). Pääomaverotus on edelleen merkittävästi alhaisempaa, ja progressio lievempi, kuin ennen 1990-luvun verouudistusta. Pääomaverotusta on myös helpompi kiertää ja suunnitella, joten todellinen toteutuva veroprosentti on entistä alhaisempi.
Veronmaksajien mukaan palkansaajilla, joiden vuositulot ovat 35 000, on ansiotuloveroprosentti (ilman henkilökohtaisia vähennyksiä) 28,2%. Ts. tällainen henkilö maksaa välillisiä veroja (maksaessaan laskuja ja ostaessaan jotain) 16, 1.
Nämä välilliset verot (ja kunnallisvero) ovat niitä tasaveroja ja niiden osuus valtion kokonaisverokertymästä on jo selvästi suurempi kuin ansiotuloverojen osuus.
Verotustamme on siis parinkymmenen vuoden aikana rukattu suurempia tuloja suosivaksi painopistettä muuttamalla.
Monet hyvätuloiset uskovat olevansa nettomaksajia, mutta tämä perustuu vain siihen, että ei ymmäreä, mitä itse on tullut yhteiskunnalle maksamaan ja kuinka pitkä aika kuluu, ennen kuin on maksanut saamansa takaisin ja siirtyy nettomaksajaksi.
Ylen sivuilla on hyvin esitelty asia, sieltä voi tarkastaa oman tilanteensa syntymävuotensa perusteella.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Itse olen aina ollut iloinen veronmaksaja, kannatan ehdottomasti hyvinvointivaltiota.
Suomessa yrittäjänä on mahdoton pärjätä korkean verotuksen ansiosta. Suurin osa pienyrittäjistä on konkurssin partaalla kiitos suomen korkean verotuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on yhteisövero, eli yritysten tulovero alle EU-maiden keskiarvon.
Suomessa on myös palkan sivukulut (n. 23%) selvästi alle euroalueen keskiarvon (yli 25%) ja reippaasti alle mm,. Ruotsin ja Ranskan , joissa ne ovat yli 30%.
Suomen valtio tuki viime vuonna, eli 2015 yrityksiä suorilla, vastikkeettomila yritystuilla 1,3 mrd:n edestä, lisäksi yritykset saivat erilaisina verohelpotuksina 6 mrd.
Meillä on toimivat rakenteet ja infra, toimivat instanssit verrattuna suurimpaan osaan maailman maista, joten yrittämisen pitäisi olla Suomessa kaikilta näiltä osin kannattavaa. (Näistä syistä kiinalaiset nyt investoivat Suomeen, samoin saksalaiset Uudessakaupungissa)
Palkoissa on jo useamman vuoden noudatettu maltillista korotuslinjaa, joten olemme senkin suhteen kirineet kiinni kilpailijamaita ollen nyt samalla viivalla.
EU:n sivuilta näemme, että Suomessa on vähemmän palkallisia vapaapäiviä kuin useimmissa muissa EU-maissa.
Silti suomalaiset ovat arempia ryhtymään yrittäjiksi kuin muissa EU-maissa.
Täytyy todeta, että pienyrittäjät eivät ole kiinnostaneet poliitikkojamme, eli pienyrittäjän sosiaaliturva on olematon. Riski kannetaan yksin. Kuitenkin kotimarkkinamme ovat verrattain pienet ja niitä verottaa myös se, että ulkomailta ostaminen netin avulla on hyvin helppoa - ja usein jopa halvempaa. Ostajia ei tunnu kiinnostavan eettisyys, eikä se, että tuotteet ulkomailla on usein valmistettu orja- ja lapsityövoimalla.
Suomalaiset ovat suorastaan riehaantuneet tästä ulkomailta suoraan ostamisesta, ja muutenkin krääsän ostamisesta, koska kauppatasettamme rasittaa nimenomaan Kiinantuonti.
makethejp kirjoitti:
Adam Smith tunnettiin moraalifilosofina ja nykyisellään hänetä pidetään modernin taloustieteen perustan luojana. Hänen mukaan materiaali tuottaa arvoa valmistamiseen investoitavan työn tuloksesta. Jos jokainen sääntöjä noudatten työn tuloksena kokoaa itselleen mahdollisimman suuren omaisuuden ja kuluttaa tämän, se luo talouden toimivuudelle erinomaisen perustan. Hänen mukaansa oma etu koituu lopulta yhteiseksi eduksi, kun ahneudella saavutetaan laadukasta sekä tehokasta työn jälkeä, josta seuraa että tuote on halpa ja hyvä. Markkinoilla se myydään kaikille osapuolille kelvolliseen hintaan. Näin ollen ostaja saa tarvitsemansa hyödyn ja myyjä sekä tuottaja työstään ansaitsemansa korvauksen.
Adam Shith oli ns. klassisen liberalismin isä. Hänen jälkeensä ovat tulleet uusliberaalit, jotka kannattavat ns. minimivaltiota (valtio hoitaa vain oikeuslaitoksen ja poliisin). Tämän opin isä on Milton Friedman.
Uusliberalismin tunnusmerkeiksi lasketaan usein mm. tiukka talouskuri, pyrkimys valtionomaisuuden yksityistämiseen sekä sääntelyn vähentäminen (deregulaatio) yksityisen sektorin toiminnan kannattavuuden parantamiseksi.
Uusliberaali talouspolitiikka pyrkii taloudellisen toiminnan normien vähentämiseen (talouden vapaus), verojen alentamiseen, omistusoikeuden loukkaamattomuuteen, kilpailuun, poliittisen toiminnan korvaamiseen markkinaohjauksella, tulonsiirroilla rahoitetun hyvinvointivaltion ja kansainvälisen kaupan esteiden purkamiseen.
Tätä talouspolitiikkaa maailmassa on noudatettu jo parinkymmenen vuoden ajan, Suomessakin.
Sen seurauksena tuloerot ovat kasvaneet. Suomessa tuloerot olivat vielä 1996 maailman pienimmät (OECD:n mukaan), mutta sen jälkeen ne ovat kasvaneet reilusti - todistettavasti kaikkein nopeimmin EU-maista.
OECD:n mukaan kasvaneet tuloeromme ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %. Siitä voimme päätellä, että uusliberaali talouspolitiikka toimii vain rikkaiden, sellaisten, joilla on omaisuutta ja jotka saavat tulonsa pääomatuloina, hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastojen mukaan hyvätuloiset saavat kaikista tulonsiirroista 25%, pienituloiset vain 17%, ja loput jaetaan välimuotojen kesken.
Suurin osa tulonsiirroista maksetaan kaikille, ihan kaikille. Osa, esim- äityispäivärahat ja sairaspäivärahat maksetaan tulojen suhteessa, mitä suuremmat tulot, sitä suuremmat päivärahat.
Sosiaalimenoista suurin osa kuluu vanhuuteen , 37,9%. (tämä on nousussa, koska suuret ikäluokat vanehnevat)
Sosiaalimenoista myös paljon (n.28%) kuluu sairauteen ja terveyteen. Niistä nautimme kaikki, hekin, jotka käyttävät yksityistä lääkäriä tai työpaikkalääkäriä, koska Kela korvaa osan, verovaroista.
Seuraavaksi eniten rahaa käytetään toimintarajoitteisuuteen (mm. vammaiset) 10,6% (tätä on laskettu, eli vammaisten etuja ja mahdollisuuksia on heikennetty).
Perhe ja lapset ovat seuraavaksi suurin ryhmä, 9,9% kaikista sosiaalimenoista.
Työttömyys tulee sitten, n. 8%.
Sosiaalipalvelujen hallintokulut muodostavat 2,6%.
Sitten ne muut sosiaalimenot , eli toimeentulotuki ,jota luullaan suurimmaksi potiksi, mutta onkin vain 2,7% koko potista.
Asuminen (mukaanlukien asumistukimenot, jotka ovat kasvussa aina vaan korkeiden vuokrien takia) muodostaa koko potista 1,9%.
Aihe ei tunut kiinnostavan palstailijoita. Sääli, saisivat täältä tietoa luulojen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verotus on sopiva, mutta parempaa vastinetta pitäisi saada verorahoille ja paremmin pitäisi huolehtia siitä että kaikki maksavat veroja.
makethejp kirjoitti:
3/4 osaa tomittajista vihervasemmistoa - tämähän on ihan loogista että... joo. Minä haluan vain tietää totuuden ja sivistää itseäni.
Yleinen totuus on se, että valtaosa henkilökohtaisesti tahtoo hyviä asioita: vapautta, mahdollisuuksia, tuloja, varallisuutta. Mitä ovat ne keinot hyvinvointivaltiossa? Solidaarisuus, individualismia? Arvot? Lainsäädäntö? Vastuu, luottamus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
makethejp kirjoitti:
makethejp kirjoitti:
3/4 osaa tomittajista vihervasemmistoa - tämähän on ihan loogista että... joo. Minä haluan vain tietää totuuden ja sivistää itseäni.
Yleinen totuus on se, että valtaosa henkilökohtaisesti tahtoo hyviä asioita: vapautta, mahdollisuuksia, tuloja, varallisuutta. Mitä ovat ne keinot hyvinvointivaltiossa? Solidaarisuus, individualismia? Arvot? Lainsäädäntö? Vastuu, luottamus?
Tai ehkä näin maanläheisesti raaka-aineet, koneet, työvoima, osaaminen, vientituotteet ja kilpailukykysopimukset ovat tässä keskeisen pohdinnan alla. En tiedä. Paperiteollisuus ja nokia :(
Yksi asia on väestön ikääntymisen kompensointi turvapaikanhakijoilla ja investoinneilla sekä syrjäytyneisyyden ja työttömien terveydentilan laskun ehkäisy näinä vaikeina aikoina. Miten nämä sitten hoidetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa yrittäjänä on mahdoton pärjätä korkean verotuksen ansiosta. Suurin osa pienyrittäjistä on konkurssin partaalla kiitos suomen korkean verotuksen.
Oman lisänsä kannattamattomuuteen tuo (sekin suurelta osin verotuksesta johtuva) surkea ostovoima. Olen seurannut parinkin pikkuyrityksen toimintaa, ja kallis harrastushan tuo lähinnä yrittäjille on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa yrittäjänä on mahdoton pärjätä korkean verotuksen ansiosta. Suurin osa pienyrittäjistä on konkurssin partaalla kiitos suomen korkean verotuksen.
Oman lisänsä kannattamattomuuteen tuo (sekin suurelta osin verotuksesta johtuva) surkea ostovoima. Olen seurannut parinkin pikkuyrityksen toimintaa, ja kallis harrastushan tuo lähinnä yrittäjille on.
Suomalaisten tilillä makaa yli 80 miljardia laiskaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa yrittäjänä on mahdoton pärjätä korkean verotuksen ansiosta. Suurin osa pienyrittäjistä on konkurssin partaalla kiitos suomen korkean verotuksen.
Oman lisänsä kannattamattomuuteen tuo (sekin suurelta osin verotuksesta johtuva) surkea ostovoima. Olen seurannut parinkin pikkuyrityksen toimintaa, ja kallis harrastushan tuo lähinnä yrittäjille on.
Luitteko te ollenkaan tuota yhtä kommenttia, jossa kerrotaan, että Suomen yritysverotus onkin alhaisempaa kuin muualla?
Hallitus on kyllä pitänyt hyvin huolta siitä, että kansalaisten ostovoima on heikentynyt. Sehän ei koske suuria yrityksiä, joiden markkinat ovat muualla kuin kotimaassa. Suurin osa pk-yrityksistä toimii kuitenkin kotimarkkinoilla. Niihin tämä ostovoiman heikentyminen osuu pahasti.
Olen vakaasti sitä mieltä, että hallitus toimillaan hakeekin ns. luovaa tuhoa, eli halutaan päästää osa pk-yrityksistä konkkaan, jonka jälkeen toivotaan syntyvän uutta liiketoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa yrittäjänä on mahdoton pärjätä korkean verotuksen ansiosta. Suurin osa pienyrittäjistä on konkurssin partaalla kiitos suomen korkean verotuksen.
Ei verotus estä mitään kannattavaa liiketoimintaa. Mikro yrittäjillä on liian suuret luulot siitä mitä voi saavuttaa. Jokainen nakkioskin pitäjä luulee saavuttavansa ylempään keskiluokkaan kuuluvan akateemisen elintason. Maailmalla suurin osa mikroyrittäjistä elättää hädin tuskin perheensä ja yrittäminen on vain pakkovalinta.
Vierailija kirjoitti:
Verotus on sopiva, mutta parempaa vastinetta pitäisi saada verorahoille ja paremmin pitäisi huolehtia siitä että kaikki maksavat veroja.
Mitä tarkoitat paremmalla vastineella noin konkreettisesti, eli voisitko nimetä, mihin verovaroja sinusta tulisi suunnata.
Tuo verojen maksamttomuus on muuten ihan oikea ja todella suuri ongelma. Veroneuvos Markku Hirvosen ( joka on tutkinut harmaata taloutta ja tehnyt siitä eduskunnalle selvityksiä) mukaan Suomi menettää fiskaalisesti jopa 5 mrd harmaan talouden, aggressivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien käytön vuoksi. Finnwatch puolestaan varovaisesti arvioi vuosittaisiksi menetyksiksi reilun miljardin. Joka tapauksessa kyse on erittäin suurista saamatta jäävistä rahoista.
Siksi ihmettelenkin, että tutkintaan ei ole satsattu. Meillä on vähän reilut tutkijaa verottajalla ja heidän työnsä on tuloksekasta. Ruotsissa puolestaan tutkijoita on reilut kaksisataa, joten Ruotsin valtio saa näitä veropinnareita enemmän kiinni - ja sitä kautta enemmän rahaa käytettäväksi yhteiseen hyvään.
Asia ei tunnu hallitusta kiinnostavan millään lailla. Muistoissa on Stubbin epätoivoinen yritys saada hallinterekisteri menemään läpi, jopa ns. keittiön kautta. Se olisi mahdollistanut omaisuuksien piilottamisen vielä nykyistäkin helpommin. Pahasti pelkään, että asiaa ei ole haudattu, vaan se putkahtaa taas esiin.
Niin että ketkä niitä vapaamatkustajia oikeastaan ovatkaan...
Vierailija kirjoitti:
Ylen sivuilla on hyvin esitelty asia, sieltä voi tarkastaa oman tilanteensa syntymävuotensa perusteella.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
Itse olen aina ollut iloinen veronmaksaja, kannatan ehdottomasti hyvinvointivaltiota.
No ei sieltä mitään "omaa tilannetta" voi tarkastaa, vaan jonkin vuosikerran keskiarvon. Itse olen saanut reilusti vähemmän ja maksanut reilusti enemmän kuin keskiverto oman ikäiseni, joten en tee tuolla summittaisella käppyrällä yhtään mitään.
-