Miksi en ikinä ihastu/kiinnostu?
Lupauduin treffeille ensi viikolla ja jo nyt tuntuu, että plääh, ihan ajantuhlausta. Vaikka mies olisi miten kivannäköinen, koulutettu, fiksu, hauska ja kiinnostunut jne. niin en silti kiinnostu kaveruutta enempää. En kyllä naisistakaan, sitäkin on kokeiltu. Pitääkö vain ajatella, ettei "sitä oikeaa" ole vaan tullut vastaan, kun koskaan elämänsä aikana ole ihastunut tai edes kiinnostunut?
Kommentit (23)
Et uskalla koska et ole sinut itsesi kanssa vielä?
Ehkä, tosin tunnen kyllä olevani ihan sinut itseni kanssa.
Ap
oletko AP aseksuaali ja/sekä introvertti?
Minulla jäi lapsena vajaaksi kaikki rakkauden tarpeet ja ihastun helposti miehiin, olenkin viime aikoina miettinyt että voiko hyvä lapsuus täyttää ne varastot loppuelämäksi. Isä joka antaa aikuiselle tyttärelleen pusun poskelle.. niin millainen sen tyttären suhtautuminen miehiin on? Olisi kiinnostava tietää. Oletko sellaisen isän tyttö?
Isäsuhde on erittäin hyvä, ja olen tosiaan aina ollut enemmän "isin tyttö" kuin "äidin tyttö". Aseksuaalisuutta olen miettinyt, mutta harrastan kyllä itsetyydytystä (olen käsittänyt, että aseksuaalit yleensä eivät?) Tykkään olla yksin, mutta osaan olla tarvittaessa seurallinenkin ja olen aika hyvä small talkissa. Eli en varaan ihan tyypillinen introvertti?
Ap
Eikö pillu kostu? Jotain vikaa on hormoneissa. Kyllä normaali nainen ovulaation aikaa haluaa pilluaan jakaa. Yh-mammoja syntyy ja jännämiehet kiittää. :)
Vierailija kirjoitti:
Eikö pillu kostu? Jotain vikaa on hormoneissa. Kyllä normaali nainen ovulaation aikaa haluaa pilluaan jakaa. Yh-mammoja syntyy ja jännämiehet kiittää. :)
Tiedoksesi, ns. panetus ei ole=ihastuminen.
Mä taas ihastun koko ajan. Mut ilman vastakaikua.
Vierailija kirjoitti:
Minulla jäi lapsena vajaaksi kaikki rakkauden tarpeet ja ihastun helposti miehiin, olenkin viime aikoina miettinyt että voiko hyvä lapsuus täyttää ne varastot loppuelämäksi. Isä joka antaa aikuiselle tyttärelleen pusun poskelle.. niin millainen sen tyttären suhtautuminen miehiin on? Olisi kiinnostava tietää. Oletko sellaisen isän tyttö?
Noinhan se menee. Eli jos ei ole saanut rakkautta, haksahtaa kaikkiin jännämiehiin. Jos taas isä on rakastanut tytärtään, tulee tästä ehkä jopa miesten mielestä kylmä. Kai tyttö vertaa sulhoja alitajuisesti isäänsä.
Itellä sama ku ap. Olin "suhreessa". Se mies.. Ero oli sekava siihen liittyi kännäämistä.. Tämä mies halusi selvittää asiat ja väitti ettei muista erosta mitään. Juttelimme eron jälkeen monia monia kuukausia netissä. Hän kertoi että tykkää minusta ja laitto kaikkee kivaa, puhuimme murheet ja kaikki kerroimme toisillemme ja tuin häntä. Se juttelu esti mua pääsemään erosta yli ja kaikkee muuta. Sit se lopetti juttelun ihan seinään eikä enää vastannu. Se tuntui pahalta. Joskus se tulee vielä juttelemaan mutta hän on nykyään niin kylmä että tuntuu pahalta että tuin häntä monia kuukausia murheissa:( nykyään paljastunut että petti lyhyeen suhteen aikana sillo mua, tuntui pahalta. Hänen jälkeen en ole pystyny ihastunumaan keneenkään. Olen tapaillut kiinnostavia miehiä, vaikka ovat olleet mukavia mutta esim. suutelu ei ole tuntunut siltä miltä ennen, se ei oikeen tunnu miltään. En tiiä johtuuko siitä erosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla jäi lapsena vajaaksi kaikki rakkauden tarpeet ja ihastun helposti miehiin, olenkin viime aikoina miettinyt että voiko hyvä lapsuus täyttää ne varastot loppuelämäksi. Isä joka antaa aikuiselle tyttärelleen pusun poskelle.. niin millainen sen tyttären suhtautuminen miehiin on? Olisi kiinnostava tietää. Oletko sellaisen isän tyttö?
Noinhan se menee. Eli jos ei ole saanut rakkautta, haksahtaa kaikkiin jännämiehiin. Jos taas isä on rakastanut tytärtään, tulee tästä ehkä jopa miesten mielestä kylmä. Kai tyttö vertaa sulhoja alitajuisesti isäänsä.
Jännä hypoteesi.
Itsellä oli maailman paras miesmalli lapsuudessa, kasvoin isovanhemmillani ja mun vaari oli kiistatta maailman paras mies. Ei kellään toisella ole mitään toivoakaan päästä edes lähelle samaa sarjaa. Olenkin aina sanonut, että mulla on kotoa saatuna rima niin korkealla, ettei mulle siksi ole koskaan kelvannut kukaan.
Olen ihastunut tasan kaksi kertaa elämässäni.
Vierailija kirjoitti:
Minulla jäi lapsena vajaaksi kaikki rakkauden tarpeet ja ihastun helposti miehiin, olenkin viime aikoina miettinyt että voiko hyvä lapsuus täyttää ne varastot loppuelämäksi. Isä joka antaa aikuiselle tyttärelleen pusun poskelle.. niin millainen sen tyttären suhtautuminen miehiin on? Olisi kiinnostava tietää. Oletko sellaisen isän tyttö?
Minulla oli hyvä lapsuus ja hyvä ja rakastava isä. En ollut millään tapaa kiinnostunut miehistä kunnes kohtasin omani. Se oli siinä sitten. -eri
Vierailija kirjoitti:
Isäsuhde on erittäin hyvä, ja olen tosiaan aina ollut enemmän "isin tyttö" kuin "äidin tyttö". Aseksuaalisuutta olen miettinyt, mutta harrastan kyllä itsetyydytystä (olen käsittänyt, että aseksuaalit yleensä eivät?) Tykkään olla yksin, mutta osaan olla tarvittaessa seurallinenkin ja olen aika hyvä small talkissa. Eli en varaan ihan tyypillinen introvertti?
Ap
Kyllä aseksueaaleista monet harrastavat itsetyydytystä - määritellään silti aseksuaaliksi, jos seksuaalista halua ei kohdistu koskaan keneenkään ihmiseen. Itsekin olen pari kertaa viikossa masturboiva aseksuaali.
Tuo sinun juttu on kyllä sellainen että ei voi varmaan oiken tietää mistä on kyse. Voi olla että tulee oikea ja huomaat että oli tosiaan siitä vaan kiinni, ettei ollut oikeaa osunut kohdalle. Tai sitten voit tosiaan olla aseksuaali ja ehkä aromantikkokin, ja kuten minulle kävi, vasta jossain 45 iässä todeta että kyllä kai minä tosiaan olen aseksuaalii aj aromantikko, kun en ole vieläkään keneenkään ihastunut enkä kaipaa edes ketään miestä mihinkään.
Miksi te naiset teette näin eli lupaudutte johonkin josta ette ole varma?
Todella monet treffit peruuntuu viime tipassa jollain tekosyyn varjolla.
Viimeksi se oli "ei ole energiaa deittailla kun on liikaa muita juttuja elämässä", no mitä teet tinderissä sitten ja miksi lupauduit treffeille? Tiedän että se oli tekosyy ja varmasti näen hänen profiilinsa siellä myös jatkossa. Miehenä jos lupaan jotain niin 100% lunastan lupaukseni.
Nostanpa vanhan ketjun. Olen miettinyt tätä paljon omalla kohdallani, en vain ihastu kehenkään, koskaan.
Teini-ajoilta muutama ihastuminen muistaakseni kyllä löytyy.
Oma isäni oli etäinen alkkis. Meillä ei koskaan ollut läheistä suhdetta.
Olen kylläkin erittäin seksuaalinen, onneksi pystyn harrastamaan seksiä ilman tunteita. Minulla on ollut tässä vuosien varrella useita seksisuhteita jotka päätyneet koska tunteet tulleet peliin, ei vain minun.
Olen ollut rakastunut pari kertaa, toinen suhde kesti yli 20 vuotta. Molemmissa kävi tosin niin että mun tunteet vain katosi. En muista näissä mitään ihastumisen tunnetta, annoin vain mahdollisuuden.
Onko tämä jokin vika vai luonteenpiirre?
Kun en tiedä ikääsi enkä elämäntilannettasi, vastaan, että ehkä olet ns. järki-ihminen, eli ajattelet aina ensin, mihin ryhdyt ja mitä siitä voi seurata. Eli nykymenosta poiketen haluat rauhassa valmistautua ja kun aika on kypsä, lähdet enemmän iltarientoihin etsimään romantiikkaa ja todellista kiintymystä. Järki-ihminen ottaa aina huomioon myös sen mahdollisuuden, että yhdessäolo voi muodostua myös parisuhteeksi ja pohtii aina, onko siihen valmis. Tai ottaa sen sydämensärkymisenkin huomioon ja suojelee turhilta draamoilta itseään.
Elämä voi olla myös liian täynnä kaikenlaista muuta tekemistä tai velvollisuuksia tai levottomuutta tms., jotka tavallaan estävät ajattelemasta vakavammin esimerkiksi ihastumista, saati sitten parisuhdetta, ei ole aikaa, ei kuitenkaan ennätä paneutua asiaan tai ei ole luotettavaa kaveria iltamenoihin, joissa voisi tavata uusia ihmisiä.
Arkisuus on se sana, joka poistaa kaiken romantiikan mahdollisuudenkin. Kaikki on arkista, vähän tylsää, ei se kuitenkaan onnistu - ajattelua, en uskalla tai miten tässä nyt pitäisi käyttäytyä- pohdiskelua. Näihin kaikkiin auttaa virittäytyminen levolliseen ja rauhalliseen tunnelmaan ennen tilaisuutta tai tapaamista, vaikka sitten katsomalla elokuvia, miten niissä terveet ihmiset tapaavat ja keskustelevat, ei siis seksielokuvia. Paras vaihtoehto on mennä parhaan eli luotetun kaverin kanssa, ei siis suurena laumana, tanssimaan ja viettämään kesäiltaa johonkin viihtyisään paikkaan. Kokeile ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Isäsuhde on erittäin hyvä, ja olen tosiaan aina ollut enemmän "isin tyttö" kuin "äidin tyttö". Aseksuaalisuutta olen miettinyt, mutta harrastan kyllä itsetyydytystä (olen käsittänyt, että aseksuaalit yleensä eivät?) Tykkään olla yksin, mutta osaan olla tarvittaessa seurallinenkin ja olen aika hyvä small talkissa. Eli en varaan ihan tyypillinen introvertti?
Ap
Harrastaa aseksuaalit itsetyydytystä. Et sinä siinäkään mitään seksuaalista himoa koe vaan saat mekaanisen hankauksen tuloksena orgasmin.
Nosto