Kun tuttu kävelee vastaan: katsekontaktista
Bongaat tutun ihmisen sattumalta jo kauempaa esimerkiksi kadulla kävellessä. Tuijotatko häntä koko ajan kunnes olette toistenne kohdalla, vai katsotko välillä muualle?
Itse katson välillä muualle, kunnes olen moikkausetäisyydellä eli n. 2 metrin päässä tästä tuttavasta. Sitten otan häneen uudelleen katsekontaktin ja tervehdin. Kuitenkin viime aikoina on käynyt pari kertaa seuraavasti: olen nähnyt tutun kauempaa ja myös hän on nähnyt minut, selkeästi, koska katseemme ovat kohdanneet. Sitten olen katsonut hetkeksi muualle tuijottamista välttääkseni. Kuitenkin, kun olen uudelleen tervehtimisetäisyydellä katsonut tuttani ja mahdollisesti myös moikannut tätä, katselee hän tässä vaiheessa muualle.
Mitä tämä tarkoittaa? Jättääkö tuttu vain tylysti tervehtimättä, vain onko hän luullut minun aiemmin katseeni hetkeksi muualle kääntäessäni, etten minä aio tervehtiä?
Kommentit (16)
Jaa-a, kiinnostava aihe kyllä. Oon huomannu että yks naapuri tuijottaa koko matkan vaikka se ois jossain 50m päässä alussa
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, kiinnostava aihe kyllä. Oon huomannu että yks naapuri tuijottaa koko matkan vaikka se ois jossain 50m päässä alussa
Kyylänaapuri
asperger? En kyllä muuten ymmärrä, miten tuostakin saa ongelman.
Itse pidän mahdollisuuden sekoittaa tuttuja vääriin ihmisiin ja olen vuoksi epävarma ja olen kuin en olisi häntä nähnytkään
t:aspergermies
Suomalaista kehonviestinnän ylianalysointia <3
Vierailija kirjoitti:
asperger? En kyllä muuten ymmärrä, miten tuostakin saa ongelman.
Öö, onhan se nyt ikävää jos tuttu ei tervehdi ja jos syy tähän johtuu omasta käytöksestäni niin pyrin tietenkin parantamaan sitä, koska haluan olla mukava ihminen, toisin kuin sinä.
Kerran joku tuttu käveli vastaan ja sanoi kännykkään moi, huusin sitten vastaukseksi liian isolla äänellä moi kun luulin sen olevan minulle tarkoitettu. Hänen kaverinsa sitten vastasi moikkaukseeni vaikkei edes tuntenut minua :D
Tää on todella ykkösjuttu elämän kiemuroissa.
Vierailija kirjoitti:
olen nähnyt tutun kauempaa ja myös hän on nähnyt minut, selkeästi, koska katseemme ovat kohdanneet. Sitten olen katsonut hetkeksi muualle tuijottamista välttääkseni. Kuitenkin, kun olen uudelleen tervehtimisetäisyydellä katsonut tuttani ja mahdollisesti myös moikannut tätä, katselee hän tässä vaiheessa muualle.
Mitä tämä tarkoittaa? Jättääkö tuttu vain tylysti tervehtimättä, vain onko hän luullut minun aiemmin katseeni hetkeksi muualle kääntäessäni, etten minä aio tervehtiä?
Vahinko, jonka voi välttää nostamalla käden tervehtimisen merkiksi katseen lisäksi. Siis jos kumpikin tekee näin, jolloin ei haittaa vaikka vahingossa katselisikin eri suuntaan välttääkseen tuijottamisen... ;)
Vielä kiusallisempia ja monitahoisempia ovat kohtaamiset pitkällä käytävällä, missä kohtaa on ok sanoa moi/huomenta, minne katsella jos ei koko ajan tohdi tuijottaa, mitä jos tervehtiikin liian aikaisin.....
Mäkin teen noin. Lähempänä katson uudestaan.
Yks tuttu katsoikin alas, varmaan tahallaan ettei olis tarvinnu tuntea.
Olimme ainoat kulkijat.
Teen samallalailla et ku näen hänet, katselen vähän muualle ja riippuen kuinka tuttava on et sanonko ääneen hei vai nyökkäänkö vaan. Nyökkäys on siitä hyvä ettei muut välttis ees huomaa asiaa jos tuttava ei vastaakkaan nyökkäykseen mitenkään. Ei tunnu nii pöljältä sitte.
Entäs alkaako teitä muita naurattaa kun joudutte pitkän matkaa kävelemään tuttua kohti ennenkuin kehtaa tervehtiä?
Esim jos olette tapaamassa kaveria ja näette kaukaa toisenne. Mulla aina hirvee vaikeus pitää naama peruslukemilla ja esittää coolia.
En siis ole iloinen vaan jotenkin naurattaa ja hävettää se ja naama haluaisi vääntäytyä virnistykseen
Yleensä jos näen kaukaa tutun lähestyvän niin yritän esittää etten huomaisikaan ja katselen muualle. Sitten sopivasti ehkä 5 metriä ennen kohtaamista nostan katseeni ja tervehdin.
Hirveintä on kyllä, jos tämä sama ihminen tuleekin vähän ajan päästä uudestan vastaan. Sitten monesti "puhunkin jo puhelimeen" :-P.
Mä katson aina maahan niin harvoin ees huomaan ketään tuttuja.