Kotikoulu. Mitä mieltä?

Homekoulut, jatkuvat kouluverkkotarkastelut, kunnan surkeat muut järjestelyt...

Hyvä systeemi jos ei halua altistaa lastansa peruskoulun pakkosyöttöaivopesulle.

Aikaisemmin vastustin.

Nykyään ole avarakatseisempi, ihan hyvä vaihtoehto silloin kun vanhemmat on täyspäisiä ja kykenevät vastaamaan lastensa opiskelusta.

Nykyään koulumaailmassa on niin paljon ongelmia että moni perhe ajautuu kotikoulu vaihtoehtoon pakosta. Mikä ei ole hyvä.

Meillä lähikoulu homeessa, valittiin kauempaa toinen koulu joka remontoitu, sitä uhkasi fuusio kahden kilsan päässä olevaan toiseen kouluun jolloin uusi suuralakoulu olisi ollut 800 oppilaan tehdas ja meidän lapsen koulumatka venynyt tuntiin ja siinä koulupäivän aikana oliis pitänyt ravata näiden kahden rakennuksen väliä.

Hanketta vastustettiin voimallisesti mutta jos se olisi toteutunut, minun lapseni olisi nyt kotikoulussa.

Huono opetustaso, opettajat jotka ovat olleet viroissaan vuosikymmeniä ikäänkuin suojatyöpaikossa eikä itse opetustyö kiinnostaa pätkääkään. Mm. Michelle Williams kävi kotikoulua kiusaamisen takia.

Laiskojen lusmuilua. Kyllä sitä pitää oikeassa koulussa käydä ja kuunnella opetusta opettajalta.

Pahinta kotikoulussa on ikätasoisen vertaisryhmän puute. Kotikoulua käynyt lapsi on usein sosiaalisesti aika erikoinen.

Vierailija kirjoitti:

Laiskojen lusmuilua. Kyllä sitä pitää oikeassa koulussa käydä ja kuunnella opetusta opettajalta.

Moni kotikouluun päätynyt on itse opettaja. Ja nykyopsihan korostaa oppilaan oppimisprosessia, ei opettajan kuuntelemista.

No meillä päädyttiin kotikouluun, kun lapsi ei jaksanut olla suuressa koulussa, jatkuvassa metelissä. On herkkä lapsi tai oli, nyt siis jo aikuinen, oli aina koulupäivän jälkeen todella väsynyt, ruoka ei oikein maistunut, arvosanat alkoivat laskea, ei saanut enää nukuttua, josta seurasi mm. päänsärkyä. Oli myös ahdistunut ja jatkuvasti lievästi masentunut.

Koulu ei osannut oikein mitenkään auttaa, ainoa neuvo oli, että pitää nyt vaan jaksaa. Lääkäristä saatu apu oli myös pyöreä nolla, suositeltiin masennuslääkitystä ja jotain ahdistuslääkkeitä + nukahtamislääkettä, no kiitos ei! Psykologilla lapsi kävi myös, mutta sinne oli pitkät jonot, ensikäyntiä joutui odottamaan monta kuukautta ja sillä aikaa tilanne pääsi pahaksi. Sitten kun psykologille pääsi, siitä ei ollut ikävä kyllä mitään apua ja sinnekin pääsi liian harvoin. Ei ollut oikeastaan mitään vaihtoehtoa kotikoululle.

Lähinnä tulee mieleen ideologiset lahkot, jotka haluavat eristää lapset normaalista yhteiskunnasta.

Vierailija kirjoitti:

No meillä päädyttiin kotikouluun, kun lapsi ei jaksanut olla suuressa koulussa, jatkuvassa metelissä. On herkkä lapsi tai oli, nyt siis jo aikuinen, oli aina koulupäivän jälkeen todella väsynyt, ruoka ei oikein maistunut, arvosanat alkoivat laskea, ei saanut enää nukuttua, josta seurasi mm. päänsärkyä. Oli myös ahdistunut ja jatkuvasti lievästi masentunut.

Koulu ei osannut oikein mitenkään auttaa, ainoa neuvo oli, että pitää nyt vaan jaksaa. Lääkäristä saatu apu oli myös pyöreä nolla, suositeltiin masennuslääkitystä ja jotain ahdistuslääkkeitä + nukahtamislääkettä, no kiitos ei! Psykologilla lapsi kävi myös, mutta sinne oli pitkät jonot, ensikäyntiä joutui odottamaan monta kuukautta ja sillä aikaa tilanne pääsi pahaksi. Sitten kun psykologille pääsi, siitä ei ollut ikävä kyllä mitään apua ja sinnekin pääsi liian harvoin. Ei ollut oikeastaan mitään vaihtoehtoa kotikoululle.

Miten pärjää nyt aikuisena? Minkä koulutuksen hankki peruskoulun jälkeen?

Olen alkanut vakavasti pohtia kotikoulua. Uusi ops on laadittu mamuja silmällä pitäen ja esim. kirjoja aletaan vältellä. Uskomatonta.

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut vakavasti pohtia kotikoulua. Uusi ops on laadittu mamuja silmällä pitäen ja esim. kirjoja aletaan vältellä. Uskomatonta.

Kyllä meillä ainakin on kirjat käytössä edelleen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut vakavasti pohtia kotikoulua. Uusi ops on laadittu mamuja silmällä pitäen ja esim. kirjoja aletaan vältellä. Uskomatonta.

Kyllä meillä ainakin on kirjat käytössä edelleen 

Meillä ei. Jouduin itse ostelemaan. Tällä vaivalla alkaa tuntua että saman tien opettaisikin itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä päädyttiin kotikouluun, kun lapsi ei jaksanut olla suuressa koulussa, jatkuvassa metelissä. On herkkä lapsi tai oli, nyt siis jo aikuinen, oli aina koulupäivän jälkeen todella väsynyt, ruoka ei oikein maistunut, arvosanat alkoivat laskea, ei saanut enää nukuttua, josta seurasi mm. päänsärkyä. Oli myös ahdistunut ja jatkuvasti lievästi masentunut.

Koulu ei osannut oikein mitenkään auttaa, ainoa neuvo oli, että pitää nyt vaan jaksaa. Lääkäristä saatu apu oli myös pyöreä nolla, suositeltiin masennuslääkitystä ja jotain ahdistuslääkkeitä + nukahtamislääkettä, no kiitos ei! Psykologilla lapsi kävi myös, mutta sinne oli pitkät jonot, ensikäyntiä joutui odottamaan monta kuukautta ja sillä aikaa tilanne pääsi pahaksi. Sitten kun psykologille pääsi, siitä ei ollut ikävä kyllä mitään apua ja sinnekin pääsi liian harvoin. Ei ollut oikeastaan mitään vaihtoehtoa kotikoululle.

Miten pärjää nyt aikuisena? Minkä koulutuksen hankki peruskoulun jälkeen?

Pärjäilee kohtullisen hyvin. Ikinä hänestä ei varmaan tule mitään kovin sosiaalista tyyppiä, ei halua esiintyä ja inhoaa kaikkia sukujuhlia yms. Tykkää elää hiljaista ja rauhallista elämää, mutta ei kuitenkaan ole ihan erakkokaan.

Peruskoulun jälkeen kävi lukion ja kirjoitti hyvät paperit, joilla pääsi yliopistoon ilman pääsykokeita sisään. Opiskelee alaa, joka häntä kiinnostaa ja hänellä on jo tulevaisuuden suunnitelmia valmistumisensa jälkeiseen aikaan, vaikka siihen on vielä monta vuotta aikaa. Asuu omassa vuokrakämpässä. Pari hyvää kaveria on ja useampia harrastuksia, kerran on seurustellut puolisen vuotta ja nyt tuntuu olevan jotain pientä "vispilänkauppaa" jonkun kanssa. Eli ihan hyvin menee ja tuntuu, että koko ajan paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut vakavasti pohtia kotikoulua. Uusi ops on laadittu mamuja silmällä pitäen ja esim. kirjoja aletaan vältellä. Uskomatonta.

Kyllä meillä ainakin on kirjat käytössä edelleen 

Meillä ei. Jouduin itse ostelemaan. Tällä vaivalla alkaa tuntua että saman tien opettaisikin itse.

Suomalainen peruskoulu? Kuinka mones luokka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut vakavasti pohtia kotikoulua. Uusi ops on laadittu mamuja silmällä pitäen ja esim. kirjoja aletaan vältellä. Uskomatonta.

Kyllä meillä ainakin on kirjat käytössä edelleen 

Meillä ei. Jouduin itse ostelemaan. Tällä vaivalla alkaa tuntua että saman tien opettaisikin itse.

Suomalainen peruskoulu? Kuinka mones luokka?

Jep, vitonen.

Minäkin voisin harkita kotikoulua. Koulussa opettajan aika tuntuu menevän kurinpitoon ja häiriköitten kalastamiseen pöydän alta.

Ei siellä tunnu oppivan kuin ne negatiiviset ryhmätaidot.

Opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut vakavasti pohtia kotikoulua. Uusi ops on laadittu mamuja silmällä pitäen ja esim. kirjoja aletaan vältellä. Uskomatonta.

Kyllä meillä ainakin on kirjat käytössä edelleen 

Meillä ei. Jouduin itse ostelemaan. Tällä vaivalla alkaa tuntua että saman tien opettaisikin itse.

Suomalainen peruskoulu? Kuinka mones luokka?

Jep, vitonen.

Anteeksi että menee ohi aiheen, mutta pakko kysyä. Missä aineissa käytetään koulun antamia kirjoja ja ne aineet missä ei käytetä kirjoja? Millaista materiaalia käytetään korvaamaan kirjat? Kuinka yleistä tämä kirjaton opetus on? Maailmalla tai Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä päädyttiin kotikouluun, kun lapsi ei jaksanut olla suuressa koulussa, jatkuvassa metelissä. On herkkä lapsi tai oli, nyt siis jo aikuinen, oli aina koulupäivän jälkeen todella väsynyt, ruoka ei oikein maistunut, arvosanat alkoivat laskea, ei saanut enää nukuttua, josta seurasi mm. päänsärkyä. Oli myös ahdistunut ja jatkuvasti lievästi masentunut.

Koulu ei osannut oikein mitenkään auttaa, ainoa neuvo oli, että pitää nyt vaan jaksaa. Lääkäristä saatu apu oli myös pyöreä nolla, suositeltiin masennuslääkitystä ja jotain ahdistuslääkkeitä + nukahtamislääkettä, no kiitos ei! Psykologilla lapsi kävi myös, mutta sinne oli pitkät jonot, ensikäyntiä joutui odottamaan monta kuukautta ja sillä aikaa tilanne pääsi pahaksi. Sitten kun psykologille pääsi, siitä ei ollut ikävä kyllä mitään apua ja sinnekin pääsi liian harvoin. Ei ollut oikeastaan mitään vaihtoehtoa kotikoululle.

Miten pärjää nyt aikuisena? Minkä koulutuksen hankki peruskoulun jälkeen?

Pärjäilee kohtullisen hyvin. Ikinä hänestä ei varmaan tule mitään kovin sosiaalista tyyppiä, ei halua esiintyä ja inhoaa kaikkia sukujuhlia yms. Tykkää elää hiljaista ja rauhallista elämää, mutta ei kuitenkaan ole ihan erakkokaan.

Peruskoulun jälkeen kävi lukion ja kirjoitti hyvät paperit, joilla pääsi yliopistoon ilman pääsykokeita sisään. Opiskelee alaa, joka häntä kiinnostaa ja hänellä on jo tulevaisuuden suunnitelmia valmistumisensa jälkeiseen aikaan, vaikka siihen on vielä monta vuotta aikaa. Asuu omassa vuokrakämpässä. Pari hyvää kaveria on ja useampia harrastuksia, kerran on seurustellut puolisen vuotta ja nyt tuntuu olevan jotain pientä "vispilänkauppaa" jonkun kanssa. Eli ihan hyvin menee ja tuntuu, että koko ajan paremmin.

Autismi siis.