Olemme muuttamassa poikaystävän kanssa yhteen (tavaroiden kustannus- ja omistusasiaa)

Television omistaa se jolla on hallussaan kuitti.

Homma ei toimi, jos sen ajattelee noin. Ostatte yhteisiä ravaroita ja mietitte eroa sitten joskus. Tai siis näin me tehtiin avopuolison kanssa. Ollaan toki jo työelämässä olevia aikuisia.

Jos epäilet että tällaisista asioista tulee ongelmia mahdollisen eron tapahtuessa, jos niistä ei tee virallisia papereita, älä edes muuta avoliittoon.

Ehkä ei kannata muuttaa yhteen jos jo valmiiksi miettii miten erotilanteessa tavarat jaetaan..

Maksaja omistaa, ellei toisin ole sovittu.

Helpointa on kummanin ostaa ja maksaa ne tavarat, joita pitää tärkeinä ja säästää kuitit. Niiden avulla erossa voi todistaa, kuka omistaa mitä. Toinen omistaa sohvan, toinen ruokailuryhmän. Toisella on kahvinkeitin, toisella leivänpaahdin. Suhteen aikana ei erotella omistuksia, erossa asia on selkeä, kun kaikesta on kuitit.

Avoliitossa on typerintä tehdä niin, että toinen ostaa tavaraa, toinen maksaa palveluja (eli vuokran, vakuutukset jne.)

Minä pitäisin rahat tiukasti erillään. Toinen ostaa sohvan, toinen telkkarin yms., joten eri teille lähdettäessä ei niistä tarvitse kiistellä. Ja kuitit tietysti säilytetään.

Jos ostatte esimerkiksi kalliin television yhdessä, erotilanteessa tulee riita siitä, kumpi sen vie ja mitä se toinen sitten saa viedä puolen telkkarin arvosta.

Kannattaa todella tehdä niin, että mies ostaa kaikki tavarat ja nainen ruuat, pesuaineet tms. Erossa nainen ei saa mitään, mutta miksi saisikaan, koska hänhän ei koskaan ajatellut eroavansa.

Vierailija kirjoitti:

Eli siis tilanne on se, että olemme muuttamassa poikaystävän kanssa yhteen muutaman kuukauden kuluttua vuokralle, sillä olemme opiskelijoita. Tällä hetkellä molemmat meistä asuu vielä kotona, joten meillä ei ole kummallakaan omia huonekaluja yms. Mitä tulee niiden ostoon, niin miten asia pitäisi hoitaa ajatellen mahdollista eroa? Onko tavallista, että esim. televisio on molempien omistuksessa myös kirjallisesti, jolloin asiasta ei tule koskaan mitään epäselvyyksiä?

Eron hetkellä on parempi, että televisio on jomman kumman omistuksessa kuin se, että se olisi yhteinen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannata muuttaa yhteen jos jo valmiiksi miettii miten erotilanteessa tavarat jaetaan..

Tuo ajattelutapa on koitunut monen tyhmän romantikon kohtaloksi.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannata muuttaa yhteen jos jo valmiiksi miettii miten erotilanteessa tavarat jaetaan..

Tällainen ajattelumallihan on kaiken pahan alku ja juuri! Todellakin ihmisten kannattaisi enemmän miettiä, miten asiat menevät, jos kaikki ei menekään niin kuin toivoisi ja suunnittelisi. Säästyy monelta murheelta kun miettii raha-asioita muultakin kantilta kuin siltä, että "ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti".

Komppaan edellisiä. Kaikki tavarat ostaa jompi kumpi yksin ja kuitit (tiliotteet) säästetään.

Jos ostatte tavaraa, jonka maksatte puoliksi, nii erossa myytte tavarat ja jaatte rahat tai sitten toinen lunastaa haluamansa tavaran itselleen.

Mekin teimme ensimmäiset vuodet niin, että toinen osti toisen kalusteen ja toinen toisen. Näin olisi ollut helppo jakaa kalusteet eron sattuessa. Emme toki ajatelleet eroamista, mutta järkevä hoitaa homman järkevästi alusta asti.

Edelleen olemme yhdessä, eli jakoa ei ole tarvinnut tehdä, vaikka kalusteet onkin edelleen jommankumman omistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä ei kannata muuttaa yhteen jos jo valmiiksi miettii miten erotilanteessa tavarat jaetaan..

Ihan fiksua kyllä miettiä, ainakin isompien ja kalliimpien asioiden kohdalla. Fakta kuitenkin on, että iso osa suhteista päättyy eroon, varsinkin nämä nuorten opiskelijoiden suhteet, ja ne voivat hyvin riitaisia ja ikäviä. Tekeväthän ihmiset naimisiin mennessään avioehtojakin. Läheisestä, mukavasta, rakastetusta ihmisestä voi löytyä hyvin yllättäviä, ikäviä piirteitä erotilanteessa.

Opiskelijoiden tosin luulisi hankkivan huonekalut yms. aika pienellä budjetilla, joten tavaroiden kohtalon ei luulisi olevan ongelma. 

Nimenomaan. Vaikka todellakin uskon, että olemme aina yhdessä niin kuitenkaan ei pidä heittäytyä tyhmäksi vaaleanpunaiset lasit naamallaan...

Ap

Miten ajattelit erotilanteessa jakaa molempien omistuksessa olevan telkkarin?

Kannattaa mennä avoliittoon, tai mihinkään liittoon, sellaisen ihmisen kanssa jonka voi hyvällä syyllä olettaa olevan kohtuullinen ja reilu myös erotilanteessa. Ja jos ei voi itsessään siihen luottaa, niin kannattaa katsoa peiliin. Toki virhearviointeja joskus sattuu, mutta jos epäilee että toinen saattaa ollakin ihan kpää tuollaisessa tilanteessa, niin kannattaako olla yhdessä?

Kaikki avo-ja avioliitot päättyvät joskus. On siis viisasta miettiä miten tavara sitten jakautuu, kuten ap tekee.

Vierailija kirjoitti:

Jos ostatte tavaraa, jonka maksatte puoliksi, nii erossa myytte tavarat ja jaatte rahat tai sitten toinen lunastaa haluamansa tavaran itselleen.

Teoriassa noin. Käytännössä eroajat ovat sen verran riidoissa, että tavaroiden myynnistä ja rahan jakamisesta ei tule mitään. Mielenkiintoisia väittelyitä tulee myös siitä, minkä arvoinen on tuhat euroa maksanut jättitelkkari kolmen vuoden käytön jälkeen eli paljollako se voidaan lunastaa omaksi.

En haluaisi olla pessimisti, mutta aika harvan nuorena yhteen muuttaneen parin suhde kestää muutamaa vuotta pitempään, joten on todellakin fiksua miettiä tavaroiden omistussuhteita tässä kohtaa. Eihän kukaan vakavaan parisuhteeseen alkava kuvittele eroavansa, mutta niin vaan useinmiten käy. Ihmiset kasvavat ja muuttuvat vuosien aikana, ja jossain kohtaa päädytään helposti eri teille, kun tulevaisuudennäkymät ja mielenkiinnon kohteet poikkeavat toisistaan.