2 vuotta yritystä ja nyt abortti?
Olemme mieheni kanssa yrittäneet lasta noin kaksi vuotta. Tasan vuosi sitten raskaus päättyi keskenmenoon ja nyt olen vihdoin raskaana. Sen piti olla hyvä ja toivottu uutinen, mutta nyt joudunkin tekemään abortin ellen ryhdy yksinhuoltajaksi.
Parisuhteemme on ajautunut muutaman kuukauden sisällä pahasti karille. En tiedä mitä mieheni puuhaa, mutta käytös on muuttunut paljon, enkä enää edes tunnista miestä omakseni. Hän on ollut paljon poissa kotoa ja käytös minua kohtaan on muuttunut kylmäksi. Päätimme noin kuukausi sitten, että lasta tähän tilanteeseen ei voi tulla. Mieheni muutti omaan asuntoon ja tarkoituksemme oli ottaa time out ja miettiä suhteemme jatkoa uudelleen.
Kaiken tämän keskellä, en ollut tajunnut, että kuukautiseni ovat myöhässä. Tein noin viikko sitten testin ja positiivinenhan se oli. Kävin tänään ultrassa ja viikkoja oli 7+1.
Kerroin miehelleni ja hän oli sitä mieltä, että abortti ehdottomasti! Tuntemani mies ei olisi koskaan sanonut minulle noin! Ymmärrän siis, että suhteemme todella on ohi ja nyt pähkäilen mitä tässä tilanteessa voin tehdä?
Ikää alkaa olla sen verran, että muutaman vuoden päästä lapsista on enää turha haaveilla...
Kommentit (5)
Yksi kaveri teki abortin ja toinen piti lapsen vastaavassa tilanteessa, minulla neljä muksua. Muutama mietittävä asia:
Onko sinulla tukiverkostoa? Lapsi on ihana, mutta joskus äiti tarvitsee apua jos on täysin yksin lapsen kanssa ja voi voimat loppua. Onko apua tarjolla muualta kuin isältä? Jos et tiedä, niin kysy ensin.
Mitä odotat mieheltä/mitä mies on valmis tarjoamaan? Elärit joo tulee tavalla tai toisella, mutta onko hänestä mihinkään muuhun? Mitä teet, kun lapsi kysyy missä hänen isänsä on jos isä ei ole mukana menossa?
Lapsi oikeasti muuttaa koko elämäsi. Oletko valmis siihen, että lapsi tulee aina olemaan siinä ja sinä olet hänestä vastuussa yksin? Kuulostaa ehkä typerältä, mutta ihan oikeasti, et voi tietää mitä totaalinen väsymys on, ennen kun koet sen itse (vauvan unirytmi on 45 min ja pahimmassa tapauksessa herää tuon ajan jälkeen. Aina. Kokemusta on.)
Elätätkö toivoa siitä, että lapsen isä tulee mukaan lapsen elämään? Mitä jos hän ei ole mukana ollenkaan? Miestä et voi pakottaa olemaan lapsen kanssa jos hän ei halua. Ajattele tilanne, että isä ei ole tekemisissä lapsen kanssa. Miten pärjäät?
Moikka. Tsemppaan sua kyllä ihan mielettömästi sen lapsen pitämään, luulen että katuisit paljon jos tämä sun ainoa mahdollisuus se saada. Itsellä jo tuo neljävuotias ja on antanut niin suunnattoman paljon. Kolme vuotta ollaan oltu perhe kahdestaan ja nyt olen raskaana miehelle joka ei tätä lasta halua. Paljon painaa itsellä se, että tiedän jo mitä se vauva-arki on. Siitä selviää. Eniten huolettaa raskausaika itsellä, koska pojastakin mulla oli hirvittävät pahoinvoinnit, mutta silloin pystyi makailemaan sohvalla ja lepäämään. Nyt pitäisi jaksaa huolehtia myös tuosta isommasta pikkuisesta. Abortti tuntuu ajatuksena hirvittävän pahalta, koska enemmän lapsia haluaisin. En tosin isätöntä. Mutta jos tämä on se ainoa mahdollisuus? Kovasti miettimistä on.
Tämä ei siis olisi ensimmäinen lapseni, esikoiseni on 10 vuotias, aikaisemmasta suhteestani. Siitä huolimatta, että minulla lapsi jo on niin tämä vauva on ollut jo pitkään toiveissa eikä keskeytys tunnu yhtään sen paremmalta vaihtoehdolta vaikka ei ainokaiseni olisikaan.
Ikää minulla on 32 vuotta eli periaatteessa aikaa lapselle vielä olisi, mutta paljon pitäisi tapahtua ennen kuin lapsi olisi taas ajankohtainen.
Tukiverkosto on kunnossa ja varmasti vauvan kanssa pärjäisin ilman isääkin. En elä siinä toivossa, että isä tulisi mukaan lapsen elämään. Tällä hetkellä olen niin loukkaantunut, että en välitä nähdä koko miestä enää. Ajatukset on vain vauvassa ja siinä mikä on tässä kohtaa oikea ratkaisu.
Ehdottomasti pidät lapsen! Se voi jäädä myös viimeiseksi. Olet toki nuori että aikaa pitäisi olla mutta kaikki ei riipu aina ajasta. Len kerran ollut menossa aborttiin, enkä siihen pystynyt...enkä ole katunut päivääkään! Jos olisin abortin tehnyt niin luultavasti katuisin sitä loppu elämäni.
Pidä lapsi!