Ilona_

Moikka. Tsemppaan sua kyllä ihan mielettömästi sen lapsen pitämään, luulen että katuisit paljon jos tämä sun ainoa mahdollisuus se saada. Itsellä jo tuo neljävuotias ja on antanut niin suunnattoman paljon. Kolme vuotta ollaan oltu perhe kahdestaan ja nyt olen raskaana miehelle joka ei tätä lasta halua. Paljon painaa itsellä se, että tiedän jo mitä se vauva-arki on. Siitä selviää. Eniten huolettaa raskausaika itsellä, koska pojastakin mulla oli hirvittävät pahoinvoinnit, mutta silloin pystyi makailemaan sohvalla ja lepäämään. Nyt pitäisi jaksaa huolehtia myös tuosta isommasta pikkuisesta. Abortti tuntuu ajatuksena hirvittävän pahalta, koska enemmän lapsia haluaisin. En tosin isätöntä. Mutta jos tämä on se ainoa mahdollisuus? Kovasti miettimistä on.