Ystävät pilkkaavat avioeron takia
Olen siis kerran eronnut, mies muuttui niin ongelmaiseksi ettei liittoa voinut jatkaa ja se siitä. Kyllä asia minua hävettää, mutta elämää on vain pakko jatkaa. Olen kolmekymppinen ja uudessa suhteessa, lapsia minulla ei ole. Naimisiin en usko haluavani enää koskaan.
Asiasta olisi helpompi päästä yli, jos jopa parhaimmat ystäväni eivät muka huomaamattomasti pilkkaisi ja muistuttelisi asiasta koko ajan. Esimerkiksi: juttelimme erään vastikään naimisiin menneen tutun kanssa, ja hän esitteli sormustaan. Mainitsin, että sormukseen on hyvä panostaa, kun sitä kuitenkin pidetään loppuelämä. Yksi ystävistäni kääntyi salamana puoleeni ja kysyi terävästi "ai pidetään vai??". Hämmennyin ja pahoitin mieleni.
Tuollaisia piikkejä olen saanut kuulla jatkuvasti. Se on vähän hassua ja epäreiluakin, sillä ystäväpiirissäkin on jos jonkinlaista taustaa ihmisillä. On useita kihlauksia purkaneita, yksinhuoltajia, ikisinkkuja. Toki myös niitä, joilla kaikki on mennyt täydellisesti. Erityisen ilkeitä ovat ne, jotka ovat yhdessä ensirakkautensa kanssa edelleen, sekä ikisinkut. Mutta miksi he haluavat kohdella minua näin? Muuten olemme ylimpiä ystäviä ja toistemme tukena, mutta minun eroni on ilmeisesti hyväksyttävä syy iskeä vyön alle. Kukaan ei ole suoraan sanonut, ettei esim. hyväksyisi eroamista, kaikki kommentit ovat olleet näitä muka ovelia piikkejä.
Miksi näin suuressa asiassa "epäonnistunutta" läheistä ei voi tukea? Miksi toisen oloa pitää pahentaa?
Kommentit (23)
Eivät ole oikeita ystäviä, pidä välimatkaa jos käytös ei parane.
Käyttäytyykö kaikki tuossa tuttavapiirissä noin? ehdotan, että kysyt niiden läsnä ollessa, jotka eivtä noin tee, että miksi haluavat loukata ja pahoittaa mielesi. Sitten jatkat, että kyllähän jokaisen elämästä tragedioita löytyy, joille voi nauraa ( mainitset vain sellaisia, joita on näiden ilkeilijöiden elämässä): kihlauksen purku, ikisinkku, joka ei saa ensimmäistäkään avioliittoa, jotta pääsisi edes eroamaan, abortteja, pettämisiä, lapsettomuutta, työttömyyttä, hometaloa, pääsykokeissa epäonnistumista.
Sitten vielä yksinkertaisesti sanot, että ystävät eivät tee noin, että repisivät toisten haavoja auki. Ja jos ystävät noin puhuvat, niin sitten ei kukaan varmaan tarvitse vihamiehiä. Tämän jälkeen alat keskustelemaan jonkun kiusaamattoman kanssa hänen kauniista vaatteistaan, kesälomasuunnitelmista yms.
Miksi ylipäätänsä haluat olla enää heidän kanssaan?
ja sitten se tärkein: sinun ei tarvitse hävetä. Mies käyttäytyi huonosti, et sinä. Jos hän olisi käyttäytynyt hyvin, niin olisit vielä naimisissa. Vai oletko sitä mieltä, että esim. ryöstön uhrin kuuluu hävetä, eikä sen ryöstäjän, joka joutuu vankilaan?
Ehkä hän kauhistui, että aiot tosissaan pitää vihkisormusta loppuikäsi, vaikka olet jo eronnut!
Sano niille, että 60% avioliitoista päättyy eroon vaikka varmasti jokainen luulee alttarilla olevansa ikuisesti yhdessä. Eli todennäköisesti hänkin eroaa tulevaisuudessa.
Saa sitä sitten miettiä peiton alla.
Niimpä tietysti,mieshän se ongelmalliseksi muuttui ja sen jälkeen oli pakko erota.
Tuo kuulostaa jollain tavalla katkeran ihmisen käytökseltä. Ehkä nuoruuden rakastettunsa kanssa edelleen elävä haluaisi oikeasti jotain muuta tai ikisinkku on katkera että sinulla oli suhde ja heitit sen pois? En tiedä onko näin, mutta arvailen vain, ei kuulosta nimittäin normaalilta.
Oletko erityisherkkä tai jotain vastaavaa?
Tämä tarina taas todistaa sen miten jotkut tuntevat itsensä kiusatuiksi ja kiusaaja on asiasta ihan pihalla (sanoo vain tosiasian ja soppa on valmis).
Veikkaan, että piikittelevät kaverisi olettavat, etteivät he koskaan tule kokemaan eroa.
Omasta elämästä esimerkkinä avoliittoni oli päättynyt. Kolme tuttua mainitsi toisinaan jotain piikikästä liittyen entiseen suhteeseeni. Näista kaksi oli tuolloin suhteessa ensimmäisen poikaystävänsä kanssa ja yksi uskovainen ikisinkku.
Kas kummaa, kun toinen noista suhteessa olleista erosi, ei hän meinannut päästä erosta yli millään (edelleenkään ei ole päässyt ja miehensä ilmoitti erosta reilut pari vuotta sitten). Vieläki jutut pyörivät exän tekemisissä ja entisessä suhteessaan ja puhuisi exästään vaikka loppuelämän. Kuitenkaan ulospäin heidän suhteensa ei vaikuttanut onnelliselta ja heillä oli suhteen aikaan pettämistäkin.
Pitkään tuin ja tsemppasin häntä, vaikka toisin päin ei tosiaan tapahtunut silloin kun oma suhde päättyi.
Ikisinkku taas päätyi myöhemmin naimisiin ja nykyisin lähinnä haukkuu miestänsä, kuten myös mies häntä jopa seurassa ollessaan.
Veikkaan siis, että nämä sinun kaverisi todellakin kuvittelevat, että heidän suhteensa tulevat kestämään aina. Lisäksi nämä kaverisi saattavat pitää huonossa suhteessa olemistakin parempana vaihtoehtona kuin eroa. Mahdollisesti ovat omaan suhteeseensa tyytymättömiä ja tämänkin vuoksi piikittelevät sinulle, kun olet päässyt elämässäsi eteenpäin eron jälkeen.
Mä luulen että he on olleet kateellisia ap:lle aiemmin ja nyt tuli hyvä tilaisuus lytistää ap:ta heidän omalle vähän huonommalle tasolleen.
Siis tämä ystävä oli niitä ensimmäisensä kanssa olevia, eikä ole mahdollista että pahoitti mielensä niiden puolesta jotka ovat eronneet? Onhan se ehkä vähän hassu lause eronneelta että sormusta kuitenkin pidetään loppuelämä.
Tätä sinunkin ohjettasi voisi joku pitää vittuiluna. Ehkäpä siitä syystä sait tuon näpäytyksen.
"Sormukseen kannatta panostaa, koska sitä pitää loppuiän..."
Kaikki eivät halua/pysty pistää tiliä sileeksi sormuksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se ehkä vähän hassu lause eronneelta että sormusta kuitenkin pidetään loppuelämä.
Itselleni tuli tämä myös mieleen. Jos eronnut sanoo: "hyvä, kun panostitte sormukseen, sitä pidetään loppuelämä", niin äänensävystä riippuen tuon voisi päätellä vittuiluksi ja sarkasmiksi, koska eihän eronnutkaan todennäköisesti sormustaan enää käytä. Eli ehkä ystäväsi luuli, että ilkeilet hänelle ja epäilet hänen liittonsa kestävyyttä ja siksi sanoi ilkeästi takaisin?
Voiko myös olla, että olet itse herkillä erosta ja tulkitset tilanteet omalla tavallasi ja 'väärin' miten lausuja sen on ajatellut.
Voihan olla, että toi sormuskommentti oli esim. siihen tyylin, kun ystäväsi on kuunnellut sinun vuodatustasi erosta niin tavallaan komppaa sun eroa ja halusi olla ns. sun puolella. Mielestäni se olisi ollut loukkaavaa, jos ystävä olisi ollut että niimpä sormuksia pidetään loppuiän sormessa, koska pariskunta tulee olemaan aina yhdessä. Mielestäni se olisi ollut jopa aika vi****eva kommenti sinua kohtaa , nyt hän ikään kuin kyseenalaisti avioliiton, kun se ei sullakaan kestänyt.
Jos usko ettet ole tulkinnut väärin sanomisia niin ota aihe esille näiden ystävien kanssa ja sanoa, että sinua loukkaa moiset piikittelyt, ja mikä ihme niiden tarkoitus on.
No, miksi sanoit, että sitä pidetään loppuelämä, vaikka et itse pitänyt? Siis typerää ystäviltäsi ja hienoa, että pääsit eroon ongelmallisesta miehestä, mutta jotenkin kummaa, että sinä totesit noin, että sitä pidetään loppuelämä :) ehkä ystäväsi ihmetteli kommenttiasi.
Yhtä hyvin tosiaan mielestäni sinun kommentisi voi kuulostaa piikittelevältä tämän naimisiinmenevän korvaan, kommentti henkilöltä joka on itse eronnut. Tuskinpa itsekään mitään pahaa tarkoitit niin ehkäpä ei ystäväsikään?
En ole itse kokenut avioeroa mutta ehkä eniten jutussasi silti kuulostaa erikoiselta, että olet jo uudessa suhteessa mutta silti, et ole päässyt vielä yli avioeron aiheuttamasta häpeästä. Ehkä sulla on joku ylikorostunut häpeäntunne ja luulet, että kaikki muutkin ihmiset aktiivisesti muistelevat avioeroasi kun teet itse niin. Ehkä muut ajattelevat, että olet nyt onnellisesti uudessa suhteessa ja, et heijasta kaikkea kuulemaasu enää omaan eroosi.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis kerran eronnut, mies muuttui niin ongelmaiseksi ettei liittoa voinut jatkaa ja se siitä.
...
Mainitsin, että sormukseen on hyvä panostaa, kun sitä kuitenkin pidetään loppuelämä. Yksi ystävistäni kääntyi salamana puoleeni ja kysyi terävästi "ai pidetään vai??". Hämmennyin ja pahoitin mieleni.
No miksi sanot tuommoista, kun kerran erosit miehestäsi. Sinä, päätit olla pitämättä sormusta loppuelämä. Kyllä se minunkin korvaan särähtäisi aika pahasti, ihme ettet itse reagoinut ennen tuon lausumista.
On hyvin mahdollista että mies tosiaan itsekseen muuttui sietämättömäksi, mutta tuo lausahdus pistää miettimään, että oletko kenties niitä joka halusi etenkin sormuksen ja häät, aviovaimon statuksen. Voi toki olla tuulesta temmattu ajatus.
Sinun pitää sanoa suoraan ystävillesi, että avioero oli vaikea paikka sinulle, etkä toivo asialla vitsailtavan. Ajattelemattomia ovat, tajuavat sitten kun tulee omalle kohdalle.