Millä tavalla avoin yliopisto eroaa opiskelijan näkökulmasta?

Ei ole tutkintoon tähtäävää opiskelua.

Minä täydensin tutkintoa avoimen yliopiston opintojaksoilla. Sellaisilla aineilla, jotka eivät varsinaisesti kuuluneet tutkintoon, mutta koin ne kokonaisuuden kannalta tärkeiksi.

Ei saa opintotukea

Ei samanlaista oppilaanohjausta

Ei saa suorittaa liikaa opintoja, tai menettää työttömyyskorvauksen

Ei tutkinto-oikeutta

Ei pääse samoin opiskelijayhteisöön mukaan

Maksaa

Tutkinto-oikeuden saaminen vaikeaa

Opiskelu voi olla turhaa, jos kursseja ei suostuta hyväksilukemaan

Mitä tarkoitat, eroaa mistä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat, eroaa mistä?

Miten se eroaa päiväopiskelusta.

Samat luennot ja luennoitsijat, samat vaatimukset ja samat kurssit minun tietojen mukaan.

Varmaankin se opiskelijoiden yhteisöllisyys on suurin asia, mikä jää puuttumaan. Avoimen opiskelijat ovat oman kokemukseni mukaan usein keski-ikäisiä, joten jos on itse nuori niin saattaa olla vaikeaa löytää kavereita sieltä. Etäopiskelu on kuitenkin tehty helpoksi!

Tulee kalliiksi jos suorittaa avoimessa paljon opintoja. Mutta kyllä ne kurssit saa varmaan luetuksi mukaan tutkintoon kun selvittää asiat etukäteen eli ihan hyvin voi vaikka vuoden opiskella avoimen puolella. Kurssien saatavuus riippuu varmaan aika paljon aihealueesta. Joissakin aihealueissa on mahdollista suorittaa paljonkin kursseja avoimen puolella.

Avoimen kursseihin ei luoteta. Jos opiskelet avoimessa, sinua pidetään luuserina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat, eroaa mistä?

Miten se eroaa päiväopiskelusta.

Samat luennot ja luennoitsijat, samat vaatimukset ja samat kurssit minun tietojen mukaan.

Samat tutkintovaatimukset, eli kurssien tavoitteet ovat samat. Luennot ja luennoitsijat voivat olla erit. Riippuu oppiaineesta ja yliopistosta.

Avoimen kurssit voi tehdä kokonaan etänä, tutkinto-opiskeluja ei välttämättä. Opiskelijayhteisö on hyvin erilainen; tutkinto-opiskelijana opiskelukaverit ovat pääsykokeen kautta sisään päässyttä parhaimmistoa, avoimessa voi opiskella kuka vaan, mikä tarkoittaa että kursseilla on välillä mammoja ja pappoja jotka eivät osaa käyttää tietokonetta saati Moodlea ja keski-ikäisiä tärkeilijöitä, jotka tuovat kaikissa ryhmätöissä ja verkkokeskusteluissa esiin anekdootteja työ- tai elämänkokemuksestaan sopi se sitten aiheeseen tai ei.

Edellä mainittujen pointtien lisäksi se, ettei kaikkia kursseja ole saatavilla avoimen kautta.

Kaksi olennaista eroa: et voi suorittaa tutkintoa avoimessa, vaan tutkinto-opiskelijaksi on hakeuduttava erikseen ja opiskelu on maksullista, eikä mitään opintotukea saa.

Muuten opinnot voivat olla täsmälleen samoja ja  mukana voi olla myös tutkinto-opiskelijoita.

Pääsääntöisesti kokonaisuudet hyväksytään aina osaksi tutkintoa. Joskus voi joutua täydentämään vanhoja suorituksia sellaisia, joita ei silloin ole ollut. Jos ei saa hyväksiluettua pakollisiin, 'turhat' kurssit voi käyttää valinnaisiin tai sivuaineisiin.

Opiskelijat ovat avoimessa paljon kirjavampaa joukkoa. Siellä on todella eläkeläisiä ja lukiolaisia, kaiken ikäisiä. Ei mitenkään harvinaista ihmetellä avoimen kurssilla, että mikähän se tuokin kurssikaveri on miehiään / naisiaan.

Vaikka onkin olevinaan samat vaatimukset, on mielestäni avoimessa helpompaa. Saa ehkä helpommin hyviä arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Avoimen kursseihin ei luoteta. Jos opiskelet avoimessa, sinua pidetään luuserina.

Taidat puhua kokonaan ulkopuolisen silmin ja omasta näkökulmasta? Meillä ei noin ole, avoimen oppilaat suorittaa ihan samoja kursseja, mutta maksavat niistä, eikä tarvitse käydä pääsykokeissa ennen opintoja. Arvostusta avoimen opiskelijat nauttii siinä, missä muutkin.

Avoin on hyvä väylä yliopistoon. Eikä oppi ikinä mene hukkaan, vaikka jotain ei saisikaan hyväksiluettua. Opintoja voi testata tykkääkö jostain vai ei. Jos menet suoraan yliopistoon ja huomaatkin vuoden-5 v siellä hinattuasi, ettei se olekkaan alasi, niin aika resurssien hukkaamista se on, ajan ja rahan hukkaa.

Minusta tieto kuuluu kaikille, jotka sitä ikinä haluaa saada. Siksi avoin yliopisto on mielettömän hieno ja arvokas asia yhteiskunnalle, eikä opiskelijat siellä ole missään nimessä luusereita.

Avoimessa voi suorittaa vaikka kurssin vuodessa, iltaisin omassa rauhassa. Yleensä kurssit on työajan ulkopuolella. Yliopisto on silkkaa työtä jos meinaa opintotukea saada. Kurssin sisältö ei poikkea mitenkään, opettajatkin on yhtä päteviä. Opiskelijat saattaa olla tosi sekalaista sakkia avoimessa. Tutkintoa ei voi saada, mutta jos sen haluaa, niin hakee sitten yliopistoon ja saa hyväksiluettua avoimen kurssit, eli voi mennä suoraan opinnäyteseminaareihin ja tehdä opinnäytteen.

Kallistahan se on, mutta yleensä avoimen opiskelijoilla on enemmän aikaa tehdä töitä, eivätkö ole niin köyhiä opiskelijoita.

Meidän yliopistossa on useimmat avoimen kurssit erikseen, ilta-aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän yliopistossa on useimmat avoimen kurssit erikseen, ilta-aikaan.

Usein niitä on myös viikonloppuisin, kun tarkoitettu myös työssä oleville. Luentojen sisältö voi olla täsmälleen sama. Itse olen joskus käynyt samalla kurssilla sekä avoimen että tutkinto-opiskelijoitten luennoilla omasta aikataulusta riippuen, ja siksi tiedän. Tavalliset luennot  ovat   avoimia kaikille, ja harvemmin avoimen luennoilla nimenhuutoa on, vaikka ne onkin tarkoitettu maksaville opiskelijoille.

Avoimessa on todella monenlaisia opiskelijoita. Mieleen tulee yliopistoon avoimen väylän kautta pyrkivien lisäksi opintojaan täydentävät, eli esimerkiksi opettajat, jotka hankkivat uuden aineen kelpoisuutta ja väitöskirjantekijät, joita on varsinkin menetelmäopinnoissa, hyvin iäkkäitäkin. Sitten on näitä "mitähän se tuokin täällä tekee"-tyyppejä melkein kaikilla isommilla kursseilla,  eli onkohan joku käyttänyt hyväkseen tilaisuutta tulla lämmittelemään sisätiloihin avoimelle luennolle.

Entäs jos pääsee yliopistoon ja pohjalla on opintoja avoimessa yliopistossa? Millä opintopistemäärällä voi alkaa tekemään kandia? Saako valita aineen puitteissa olevan mielenkiintoisen aiheen vaiko onko yliopistossa joku, joka päättää mistä kandi- ja gradutyö tehdään?

Avoimessa on tarjolla lähinnä perus- ja aineopintoja. Ei paljon järkeä opiskella, jos on jo maisterintutkinto. Mitä hyötyä on jostain kasvatustieteen approsta, joka avoimen opintoina on lähinnä kirjatenttejä ja pari massaluentoa? Saman opin saa ihan itse opiskelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos pääsee yliopistoon ja pohjalla on opintoja avoimessa yliopistossa? Millä opintopistemäärällä voi alkaa tekemään kandia? Saako valita aineen puitteissa olevan mielenkiintoisen aiheen vaiko onko yliopistossa joku, joka päättää mistä kandi- ja gradutyö tehdään?

En tiedä nykyistä käytäntöä, mutta entisaikaan perus- ja aineopinnot+ palkolliset muut opinnot jostakin aineesta riittivät kandiin , mutta avoimen väylä kautta tarvittiin silloin joissakin aineissa yli 100 ov ja eräät olivat todistuksen kirjoittamista vaille maistereita jo silloin, kun saivat opiskeluoikeuden.

Kandityön ja gradun aiheen saa itse päättää ( poikkeuksia ehkä on?), mutta on myös tarjolla aiheita ja toisinaan valmista aineistoakin.

Vierailija kirjoitti:

Avoimessa on tarjolla lähinnä perus- ja aineopintoja. Ei paljon järkeä opiskella, jos on jo maisterintutkinto. Mitä hyötyä on jostain kasvatustieteen approsta, joka avoimen opintoina on lähinnä kirjatenttejä ja pari massaluentoa? Saman opin saa ihan itse opiskelemalla.

Järkeä on opiskella silloin, jos avoimen opinnoilla täydentää aiempaa tutkintoa saadakseen kelpoisuuden johonkin. Esimerkiksi aineenopettaja opiskelee uuden opetettavan aineen tai joku opiskelee saadakseen opettajan pätevyyden. Opettajan pedagogisiin sisältyy aika paljon kasvatustiedettä, ainakin ennen joitakin perus- ja aineopintojen jaksoja sellaisenaan. Sosiaalityötä lyhyenä sivuaineena opiskellut pääsee ainakin sijaiseksi, kun suorittaa avoimessa aineopinnot + harjoittelut, jos ei omalla pääainealalla ura urkene.