Miten reagoisit jos lapsesi tulisi sinulle ulos kaapista homoseksuaalina tai transsukupuolisena?

Totta kai hyväksyisin ja tukisin!

Koen (tai ainakin toivon) olevani sen verran avoin, että hyväksyisin ja tukisin lastani - nyt minulla ei vielä lapsia ole. Tutkimuksia, psykologin käyntejä ym. voisin maksaa, mutta vasta täysi-ikäisenä saisi lapsi varmaan itse kustantaa leikkaukset. Hormonihoitoja ja -estoja voisin myös kustantaa sitä ennen .

Hyväksyisin, tukisin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Mutta samaan aikaan olisin sisimmässäni vähän surullinen lapsen puolesta. Ei ole helppoa olla erilainen.

Kokemuksesta voin sanoa että riippuu tapauksesta.

Olisin helpottunut ja oikein tyytyväinen jos nyt 9-vuotias poikani kertoisi olevansa homo sitten aikanaan. Ei tarvitsisi huolehtia tyttöystävien vahinkoraskauksista, aborteista tai muistakaan asioista. 

Ensimmäinen ajatukseni taisi olla "JES, ei teiniraskautta!!" ja sitten pyysin häntä tuomaan tyttöystävänsä käymään jossain vaiheessa. Ja tytär oli kovin hämmentynyt kun en ollutkaan vihainen tai pettynyt.

Oma lapseni tuli 17-vuotiaana ulos kaapista lesbona. Olihan siinä vähän sulateltavaa mutta lastani en koskaan ole lakannut rakastamasta. Silloinen tyttöystävä on vieläkin kuvioissa ja odotan innolla että pääsen heidän häihinsä kunhan avioliitto laillistetaan.

Homoseksuaalisuus ei olisi paha, mutta kyrpätyttöys kyllä. Hyi vi

Hyväksyisin ja tukisin, mutta maksaisi kyllä itse leikkauksensa jos sellaiseen haluaisi. Ja terapiassa saisi käydä tottakai, jos kokee sen tarpeellisena vaikka kiusaamisen takia. Itse tosin toivon, että kasvattaisin lapsestani henkisesti tasapainoisen ihmisen, jotta hänen ei tarvitsisi käydä terapiassa.

Olisin ollut hyvin hämmästynyt, jos en olisi huomannut asiaa jo ennenkuin lapseni tuli kaapista ulos. Mä en halunnut kysellä vaan päätin, että lapseni saa itse kertoa sitten, kun tuntee olevansa siihen valmis. Enemmän hän hämmästyi, kun sanoin, että olen tiennyt asian jo pitkään. Ja tietenkin hyväksyin ja tuin.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni tuli 17-vuotiaana ulos kaapista lesbona. Olihan siinä vähän sulateltavaa mutta lastani en koskaan ole lakannut rakastamasta. Silloinen tyttöystävä on vieläkin kuvioissa ja odotan innolla että pääsen heidän häihinsä kunhan avioliitto laillistetaan.

Tämä on hieno juttu! Onnea tyttärellesi, että hän on kieltäytynyt alistumasta patriarkaatin ikeen alle.

Hyväksyisin, mutta olisin salaa pettynyt.

Hyväksyisin ja tukisin. EI ole koskaan ollut perinteinen tyttö, joten minulla on ollut aikaa varautua tuohon vaihtoehtoon. Jos asia tulisi ihan puskista, olisin varmaan ensin pettynyt, eli tarvitsisin sopeutumisaikaa.

Miksen hyväksyisi? Hassu kysymys.

Hoitojen kustannuksissa auttaisin sen, minkä pystyisin.

Hyväksyisin tietenkin ja tukisin. Mutta eipä noita leikkauksia itse makseta, ellei nyt sairaalapäiviä sitten lasketa. Ihan julkisella sektorilla pääsee leikkaukseen tarvittavien psykologisten arviointien jälkeen.

PäteväPirkko kirjoitti:

Hyväksyisin, mutta olisin salaa pettynyt.

Miksi olisit pettynyt? Kokisitko menettäneesi jotakin?

Homoseksuaalisuudesta tuskin olisin erityisesti mitään mieltä. Iloitsisin kun tytär löytäisi ihmisen joka rakastaa ja kunnioittaa häntä , olipa kumppani nainen tai mies.

Jos tytär kertoisi olevansa transsukupuolinen, niin olisin varmaan pahoillani siitä mitä tyttäreni joutuu käymään läpi kokiessaan elävänsä väärän sukupuolen ruumiissa ja pyrkisin auttamaan kaikin mahdollisin tavoin. Toivottavasti pystyisin myös tukemaan rahallisesti.

Toivon, että lapsistani tulee onnellisia, ihan sama mikä seksuaalinen suuntaus. En tietenkään kustantaisi mitään leikkauksia, ei mulla ole sellaisiin rahaa.

Kyllä veisin nurkan taakse saman tien tälläistä ei voi suvaita sillä homoseksuaalisuus on sairaus ja se pitää kitkeä heti pois!

Vierailija kirjoitti:

Toivon, että lapsistani tulee onnellisia, ihan sama mikä seksuaalinen suuntaus. En tietenkään kustantaisi mitään leikkauksia, ei mulla ole sellaisiin rahaa.

Millä lailla "kustantaisi"? Leikkaushoidon (myös sukupuolen korjaukset) kustantaa Suomessa yhteiskunta. Potilas itse maksaa vain nimellisen sairaalan hoitopäivämaksun. Jos ihmisellä itsellään ei ole varaa edes siihen, sossu maksaa.