Miten reagoisit jos lapsesi tulisi sinulle ulos kaapista homoseksuaalina tai transsukupuolisena?
Hyväksyisitkö? Tukisitko? Toivoisitko salaa mielessäsi että on vain joku vaihe? Päästäisitkö transsukupuolisen tutkimuksiin ja kustantaisit sukupuolenkorjausleikkauksen?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin sanoa että riippuu tapauksesta.
Mistä kokemuksesta?
Homoseksuaalisuus ei varmaankaan olisi sen suurempi uutinen, mutta transsukupuolisuudessa olisi kyllä sulateltavaa siinä mielessä, että jos sukupuolenkorjaustoimenpiteisiin ryhdytään, niin prosessissa toisenlaiseksi muuttuva ulkonäkö varmaan vaatisi totuttelemista. Olisi varmaankin outoa, jos esim. oman pojan kasvonpiirteet muuttuisivat vähitellen naisen kasvoiksi. Aluksi kasvot varmaan tuntuisivat "vierailta". Mutta tukisin, kannustaisin, hyväksyisin ja rakastaisin ilman muuta.
Miksen hyväksyisi? Omituista, että on mukavanhempia, jotka arvottavat lapsiaan.
Pojallani on poikaystävä, enkä ole joutunut mitään uhrauksia tekemään. Olen onnellinen, että hän on saanut puolison jota rakastaa.
Niin kuin vanhemmat yleensä, olen onnellinen, että hänellä on tasapainoinen parisuhde, eikä äidin tarvitse murehtia minkään huithampun takia.
Uskoisin olevani aluksi hieman harmissani tai hämilläni, mutta ehdottomasti hyväksyisin ja tukisin. Enkä näyttäisi tietenkään harmistustani.
Lapseni yritti teininä väittää olevansa lesbo, kun yksi lesbo oli sitä vähän manipuloinut. Sanoinkin tytölle heti että hetero se on, aina ollut poikien perässä ja pojat sen. Niinpä se lesbo antoi sitten tytölleni turpiin, kun selvisikin, että tyttöni oli koko ajan harrastanut seksiä yhden tutun pojan kanssa sen lesbon selän takana. Että semmosta. Tyttö seurusteli pari vuotta sen pojan kanssa. Nytkin aikuisena tytöllä poikaystävä. Ei ole edes bi, vaikka mitä lesbo"kaveri" yritti siitä leipoa.
Tämän tapauksen myötä aloin ekan kerran elämässä ymmärtää homovihaa.
Ainoastaan osan hoidoista maksaa yhteiskunta, mutta esim. kasvojen leikkaukset on kustannettava itse.