Ahdistaa huominen kun tiedän ettei mua muisteta taaskaan mitenkään :(

Pidempään?

Tidät asian jo valmiiksi?

Varaa yö kylpylästä. Menkää jo tänään

Tai varaa huomiseksi lounas. Osta itsellesi jotain

Älä odota mitään

Suu auki ja sanot,että haluat huomiota muistamista äitienpäivänä! Jos ei sanomisellakaan auta niin sitten kuvittelisin,että olet tiennyt miestä valitessasi se olevan moukka.

Sun täytyy puhua tuosta miehesi kanssa, annat raiderin käteen sun vaatimuksista äitienpäivänä. Mun mies on perheestä jossa ei ole annettu lahjoja tai muuten juhlittu äitien- ja isänpäiviä. Äitinsä nöyränä on odottanut huomiota vuosikaudet mutta ei ole sitä saanut. Mä alkuun tein selväks että mut täytyy muistaa merkiipäivinä, nyt jo osaa oma-aloitteisesti. Ei kovin romanttista, mutta joskus on pakko tehdä näinkin.

Äitienpäivämarttyyrit <3 Kuinkahan monella on "ihania" muistoja siitä kun yritti olla äidille mieliksi äitienpäivänä mutta mikään ei kelvannut, herätettiin liian aikaisin tai myöhään, kahvi oli liian kuumaa, keittiössä on hirveä sotku lasten ja isän jäljiltä ja kukahan nekin saa taas siivota kun ei kukaan koskaan auta. Sitten pillitetään marttyyrina ja jätetään se lasten ja isän vaivalla väkertämä aamupala syömättä ja nakerretaan jotain kuivaa leipää ja taas on vaikeaa.

Saat kukkia kun ostat ja osta itsellesi. Mene lapsen kaa tekemään jotain kivaa ja unohda moikka mies.

Ehkä voisit vihjata asiasta miehelle, että mitä toivot. Vaikka että "huomenna on äitienpäivä, olisi kiva, jos kävisit ostamassa jotain leivoksia tms. niin ei tarvitse itse leipoa. Kukkiakin saa tuoda :)"

Ei kaikkien perheessä vietetty äitienpäivää mitenkään perheen miehen taholta (oma mieheni), lapset olivat tehneet kortit yms. koulussa.

Nämä neuvot sopii muillekin

Muuten huomenna on taas kymmeniä pettyneitä äitejä (tai provoilijoita) valittamassa huonosta äitienpäivästä

Ai jaa, itse en kyllä välitä koko päivästä. Jokainen päivä on äitien ja isien päivä. Kaupallista hapatusta, sanon minä.

Oletko koskaan puhunut tästä miehellesi? On kyllä totta että tällainen juttu aikuisen ihmisen kuuluisi kyllä tajuta sanomattakin.

Onko miehesi muissakin asioissa moukka ja itsekäs? Vaikea uskoa että teillä on muuten tasavertainen suhde.

Vittu ei mitään vihjailua. Vaan suorat sanat mitä tahdotte:huomenna sinä heräät aikaisin ja teet aamupalan ja viet meidät pizzalle/hampurilaisille/ABClle/hienoon ravintolaan. Tuot ruusuja ja hajuvettä

Kyllä se viiden vuoden jälkeen muistaa itsekunnioituksen. Nyhveröäidit pettyy.

Minä olen järjestänyt joka vuosi itse itselleni kakun. Lahjoja en haluakaan. Laste ollessa pieniä minä päätin, että nyt lähdetään laavulla makkaranpaistoon. En jäänyt odottelemaan mitään valmista, kun mies on aika huono sellaisissa. Toivoisin, että pojat, jotka ovat jo omillaan opiskelemassa, laittaisivat tekstarit, se riittää. Mutta voi olla, etteivät muista, kun itseni siitä pitäisi muistuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Äitienpäivämarttyyrit <3 Kuinkahan monella on "ihania" muistoja siitä kun yritti olla äidille mieliksi äitienpäivänä mutta mikään ei kelvannut, herätettiin liian aikaisin tai myöhään, kahvi oli liian kuumaa, keittiössä on hirveä sotku lasten ja isän jäljiltä ja kukahan nekin saa taas siivota kun ei kukaan koskaan auta. Sitten pillitetään marttyyrina ja jätetään se lasten ja isän vaivalla väkertämä aamupala syömättä ja nakerretaan jotain kuivaa leipää ja taas on vaikeaa.

En ole koskaan tällaisesta äidistä kuullutkaan. Tämä ei liity aloittajan tilanteeseen, hän olisi iloinen pienestäkin muistamisesta.

Ette sano vaan odotatte ihmettä että osaa lukea ajatuksia. Viette liittoa kohti tuhoa

Tee lapsesi kanssa kahden jotain.

Ei ne lahjat äitienpäivää tee.

Jos rahat antavat myöden lähde heti aamusta lapsen/lasten kanssa jonnekin. Tehkää jotain kivaa.

Sääkin on puolellanne :)

Menkää ja ostakaa isot jäätelöt.

Missä päin ap asut? Jos pääkaupunkiseudulla niin mars keskustaan ja vaikka Seurasaareen, Korkeasaareen.

Tai jos asutte muualla Suomessa niin varmasti teilläkin päin on jotain mukavaa paikkaa mihin mennä.

Anna lapsillesi ihana teidän yhteinen äitienpäivä.

Anna semmoinen päivä, että lapset muistavat sen.

Ihanaa äitienpäivää ap sulle kaikesta huolimatta huomiselle! Olet tärkein äiti omille lapsillesi <3

Anna miehen olla ja unohda hänet kokonaan huomisen ajaksi.

Joo. Viime vuoden vuodatukset oli kyllä kauheita. Pettymystä kaikesta. Joillain oli perhe yrittänyt parhaansa mutta ei riittänyt. Vääränlainen sormus. Huonoa ruokaa ym.

Katsokaa nyt äidit peiliin.

Jos jo nyt odottaa pettymystä, kannattaa tehdä jotain.

Ellei siis halua olle pettynyt ja vihainen

Vain itseään voi muuttaa

Omaa käytöstä muuttamalla muuttuu lopputulos

Vierailija kirjoitti:

Nämä neuvot sopii muillekin

Muuten huomenna on taas kymmeniä pettyneitä äitejä (tai provoilijoita) valittamassa huonosta äitienpäivästä

Mammat ovat ensin kuukauden toitottaneet miten äitienpäivä on jenkkiläistä hapatusta ja ettei tarvitse muistaa mitenkään. Sitten äitienpäivän jälkeen itketään kun mies ei sitten muistanut mitenkään.

Luulin että sinulla on synttärit huomenna. Ketä kiinnostaa joku kalenteriin läntätty pakkojuhlapäivä vailla päätä ja häntää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitienpäivämarttyyrit <3 Kuinkahan monella on "ihania" muistoja siitä kun yritti olla äidille mieliksi äitienpäivänä mutta mikään ei kelvannut, herätettiin liian aikaisin tai myöhään, kahvi oli liian kuumaa, keittiössä on hirveä sotku lasten ja isän jäljiltä ja kukahan nekin saa taas siivota kun ei kukaan koskaan auta. Sitten pillitetään marttyyrina ja jätetään se lasten ja isän vaivalla väkertämä aamupala syömättä ja nakerretaan jotain kuivaa leipää ja taas on vaikeaa.

En ole koskaan tällaisesta äidistä kuullutkaan. Tämä ei liity aloittajan tilanteeseen, hän olisi iloinen pienestäkin muistamisesta.

Ei pidä paikkaansa. Hän tahtoo toisenlaisen miehen kuin minkä valitsi.

Olen puhunut. Vauva oli vasta pari kuinen kun eka äitienpäivä oli joten pistin alkujärkytyksen piikkiin. Miehen äiti kauhisteli kun poikansa ei mua ollu mitenkään muistanut, äitiään kyllä muisti. Sanoin myöhemmin että vaikka en hänen äitinsä olekaan, olisin toivonut muistamista häneltä koska lapsemme nyt ei itse siihen vielä pariin v pysty. Ei kuitenkaan ole sanallakaan maininnut äitienpäivästä muuten kuin että pitäisi hänen äidillään käydä. En halua olla marttyyri mutta sellainen taidan olla :D