Miksi teidän miehenne lähtevät kävelemään ja jättävät perheensä?
Miksi he luulevat että jos on lapsia tehnyt on ok lähteä ja kävellä pois?
Kommentit (68)
Sanopa se.
Minun nelikymppinen mieheni ihastui kaksikymppiseen ja poistui selittelemättä. Yhteisiä vuosia oli siihen mennessä takana jo yli kaksikymmentä.
Lähdin kävelemään kun ilmeni, että ex-vaimolla oli suhde työkaverinsa kanssa. Lapset olisi ottanut mukaani, mutta sosiaalitätien mielestä äidillä on aina parempi oikeus lapseen.
M
Se on aika tylyä huomata, että lasten syntymän jälkeen ei parisuhteesta ole jäljellä mitään.
Itse lähdin käveleen kun ei seksiä saanut, lapset vein mukana.
Nyt minulla on 25v nainen ja elämä loistaa.
Onneksi oli aivoehto ex jäi nuolemaan näppejään vaikka kuinka yritti saada lapset ja asunnon itselleen.
Meillä oli kolme alle kouluikäistä lasta. Mies uratykki ja johtaja, minä perustyössä täysipäiväisesti ja hoidin lisäksi kodin ja lapset koska mies teki pitkää päivää. Kuulemma kerran viikossa seksiä oli liian vähän, olisi pitänyt saada kerran päivässä että paine ei kerry. Ja kuulemma ei sietänyt sitä että kohdistin pieniin lapsiin enemmän huomiota kuin häneen. Ilmoitti tästä siis samalla kun halusi erota, olin luullut että kaikki on ok ja mies vaan tyytyväinen kun saa huoletta keskittyä uraan ja kotonakin sai tulla valmiiseen pöytään pitkän päivän jälkeen.
M48 kirjoitti:
Itse lähdin käveleen kun ei seksiä saanut, lapset vein mukana.
Nyt minulla on 25v nainen ja elämä loistaa.
Onneksi oli aivoehto ex jäi nuolemaan näppejään vaikka kuinka yritti saada lapset ja asunnon itselleen.
Outoa että te miehet aina luulette että nainen haluaa erossa lapset.
Eka mies lähti, koska halusi vapautta. Tehdä asioita ennenkuin on liian myöhäistä. Siitä 2kk kihlasi toisen naisen. Sanoi miten lapsi on hänelle kaikki kaikessa, kumminkin ei voinut häntä nähdä kuin 2h vierailullaan. Sit ilmoitti yks päivä, että olet omillas ei halua enää olla lapsen kanssa tekemisissä. Kyseessä vielä alle vuosikas. Minulla on nyt hyvä olla, sillä elämämme on paljon vakaampaa. Hän tulee olee tässä joka kärsii sillä joku päivä, jos hän päättääkin ilmestyä saattaa lapsi sanoa ettei tunnusta häntä isäkseen, sillä ei ollut paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Se on aika tylyä huomata, että lasten syntymän jälkeen ei parisuhteesta ole jäljellä mitään.
Se on vain luonnollista, geeneihin sisäänrakentunut ominaisuus. Ei eläinnaaraskaan päästä urosta lähelle, kun jälkeläiset ovat pieniä. Mutta kun ne kasvavat, uros taas kelpaa.
Ihminen on eläin muiden joukossa. Tämän kun ymmärtää, tietää että parisuhde ei ole lasten synnyttyä tuhoutunut, vaan ns. katkolla. Muutaman vuoden päästä kipinä löytyy taas. Sen ajan jaksaa odottaa.
Vierailija kirjoitti:
M48 kirjoitti:
Itse lähdin käveleen kun ei seksiä saanut, lapset vein mukana.
Nyt minulla on 25v nainen ja elämä loistaa.
Onneksi oli aivoehto ex jäi nuolemaan näppejään vaikka kuinka yritti saada lapset ja asunnon itselleen.
Outoa että te miehet aina luulette että nainen haluaa erossa lapset.
Sehän on täysin naisen päätettävissä, kenelle ne lapset menee. Yhteiskunta on naisen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kolme alle kouluikäistä lasta. Mies uratykki ja johtaja, minä perustyössä täysipäiväisesti ja hoidin lisäksi kodin ja lapset koska mies teki pitkää päivää. Kuulemma kerran viikossa seksiä oli liian vähän, olisi pitänyt saada kerran päivässä että paine ei kerry. Ja kuulemma ei sietänyt sitä että kohdistin pieniin lapsiin enemmän huomiota kuin häneen. Ilmoitti tästä siis samalla kun halusi erota, olin luullut että kaikki on ok ja mies vaan tyytyväinen kun saa huoletta keskittyä uraan ja kotonakin sai tulla valmiiseen pöytään pitkän päivän jälkeen.
Kannattas oikeesti kysyä, että mitä toinen haluaa ja mitä parisuhteessa arvostaa. Tämä mies, niinku suurin osa miehistä, arvostaa enemmän sitä, et parisuhteessa on toimiva seksielämä kuin että ruoka on valmiina kotiin tullessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aika tylyä huomata, että lasten syntymän jälkeen ei parisuhteesta ole jäljellä mitään.
Se on vain luonnollista, geeneihin sisäänrakentunut ominaisuus. Ei eläinnaaraskaan päästä urosta lähelle, kun jälkeläiset ovat pieniä. Mutta kun ne kasvavat, uros taas kelpaa.
Ihminen on eläin muiden joukossa. Tämän kun ymmärtää, tietää että parisuhde ei ole lasten synnyttyä tuhoutunut, vaan ns. katkolla. Muutaman vuoden päästä kipinä löytyy taas. Sen ajan jaksaa odottaa.
Harvemmin se kipinä enää löytyy. Sitäpaitsi miehen geeneihin on sisäänrakentunu voimakas lisääntymisvietti, eikä se mitään katkoja tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aika tylyä huomata, että lasten syntymän jälkeen ei parisuhteesta ole jäljellä mitään.
Se on vain luonnollista, geeneihin sisäänrakentunut ominaisuus. Ei eläinnaaraskaan päästä urosta lähelle, kun jälkeläiset ovat pieniä. Mutta kun ne kasvavat, uros taas kelpaa.
Ihminen on eläin muiden joukossa. Tämän kun ymmärtää, tietää että parisuhde ei ole lasten synnyttyä tuhoutunut, vaan ns. katkolla. Muutaman vuoden päästä kipinä löytyy taas. Sen ajan jaksaa odottaa.
Harvemmin se kipinä enää löytyy. Sitäpaitsi miehen geeneihin on sisäänrakentunu voimakas lisääntymisvietti, eikä se mitään katkoja tunne.
Niinpä. Elämän kestävä parisuhde on ihmiselle luonnoton elintapa, joka keksittiin siirryttäessä metsästäjä-keräilijäyhteisöistä paikallaan pysyviin yhteiskuntiin. Ihmisen elinajan pidetessä tuo luonnottomuus vain korostuu.
Mies ei koskaan ollut sanonut että avioliitossa on mitään vikaa tai että toivoisi jotain muuta parisuhteen . Olisi ollut reilua, että olisi antanut minulle mahdollisuuden muuttaa asioita. Olisin voinut palkata siivoojan ja mll hoitajan lapsille, jos olisin tiennyt. Rahasta ei ollut pulaa, olisi voitu ostopalveluita käyttämällä saada parisuhteeseen aikaa, jos olisi vain kertonut. Mielestäni miehen olisi pitänyt ilmaista tyytymättömyytensä, en osaa lukea toisen ajatuksia jos kaikki näyttää olevan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kävelemään kun ilmeni, että ex-vaimolla oli suhde työkaverinsa kanssa. Lapset olisi ottanut mukaani, mutta sosiaalitätien mielestä äidillä on aina parempi oikeus lapseen.
M
Sosiaalitädit ei päätä kenen luokse lapsi jää eron jälkeen asumaan ellei ole kyseessä lastensuojelutapaus, jossa toinen vanhempi on esim. päihdeongelmainen. Olisit taistellut lapsistasi ja vienyt asian oikeuteen. Mutta nähtävästi et oikeasti edes halua lapsia itsellesi, kun tyydyt vain ulisemaan nettipalstalla.
Sellainen, jolle se perhe ei lopulta ollutkaan tärkein
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kävelemään kun ilmeni, että ex-vaimolla oli suhde työkaverinsa kanssa. Lapset olisi ottanut mukaani, mutta sosiaalitätien mielestä äidillä on aina parempi oikeus lapseen.
M
Sosiaalitädit ei päätä kenen luokse lapsi jää eron jälkeen asumaan ellei ole kyseessä lastensuojelutapaus, jossa toinen vanhempi on esim. päihdeongelmainen. Olisit taistellut lapsistasi ja vienyt asian oikeuteen. Mutta nähtävästi et oikeasti edes halua lapsia itsellesi, kun tyydyt vain ulisemaan nettipalstalla.
Ei (käräjä)oikeus sen loppukädessä päättää, mutta arvaa keitä siinä prosessissa kuullaan asiantuntijoina ja jonka mielipiteille tuomari päätöksensä lähinnä perustaa.
M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kävelemään kun ilmeni, että ex-vaimolla oli suhde työkaverinsa kanssa. Lapset olisi ottanut mukaani, mutta sosiaalitätien mielestä äidillä on aina parempi oikeus lapseen.
M
Sosiaalitädit ei päätä kenen luokse lapsi jää eron jälkeen asumaan ellei ole kyseessä lastensuojelutapaus, jossa toinen vanhempi on esim. päihdeongelmainen. Olisit taistellut lapsistasi ja vienyt asian oikeuteen. Mutta nähtävästi et oikeasti edes halua lapsia itsellesi, kun tyydyt vain ulisemaan nettipalstalla.
Ei (käräjä)oikeus sen loppukädessä päättää, mutta arvaa keitä siinä prosessissa kuullaan asiantuntijoina ja jonka mielipiteille tuomari päätöksensä lähinnä perustaa.
M
Kyllä. Mutta sosiaaliviranomaisen lausunnoilla on vaikutusta lähinnä vain, jos tiedossa on toisen vanhemman päihdeongelma, mt-ongelma tai väkivaltaisuus tms. Sitten myös lapsen oma mielipide vaikuttaa, jos on riittävän isosta lapsesta kyse.
Sellainen, jolle uuden haluaminen ja "saaliin" nappaaminen on tärkeämpää kuin siihen tyytyminen, minkä jo omistaa.
Mulla aviomies lähti kävelemään ihan yllättäin, ilman selitysten antamista. Pettämisen kielsi jyrkästi, mutta arvata saattaa, että uskoton oli ollut.
Perheensä hylkäävät miehet/naiset ovat itsekkäitä ja omahyväisiä. Jos ei halua sitoutua perheeseen, ei kannata mennä naimisiin/hankkia lapsia.
Tästä kokemuksesta oppineena olen todella kriittinen enkä enää katsele sellaista miestä, jolle oma napa on tärkein.
Aika harvoin lapsiperheestä mies lähtee itse, ellei ole toista naista. Sen sijaan nainen laittaa miehen ulos, jos parisuhde ei toimi, on jatkuvaa riitelyä tai jos on alkoholismia/päihteiden käyttöä tai väkivaltaa.
Miehet pakenevat huonoa parisuhdetta ja velvollisuuksiaan päihteisiin, eivätkä lähde.