Törkykotitarinoita taas

Aloitan: Olin muutaman yön eräässä paikassa, en kerro sen tarkemmin. Vanha talo keskellä ei mitään. Minulle oltiin kerrottu, ettei paikassa ole kovin siistiä, mutta totuus oli karmea. Huoneilmaa olisi voinut leikata veitsellä, ensimmäinen ajatukseni oli: "Täällä on hometta..."

Joka paikassa oli likaista, ikivanhaa, haisevaa.. Talo oli tyyliin hajoamassa joka puolelta. Eristeitä näkyvissä jne. Eläimet hyppivät pöydillä luvan kanssa...

Lakanat, joissa nukuin... En halua edes tietää, kuinka kauan ne olivat olleet jonkun käytössä. Ne haisivat ummehtuneelta ja reilulla kädellä lorautetulta huuhteluaineelta. Ne olivat KOSTEITA, siis se huoneilma oli jotain aivan uskomattoman kamalaa. Ikkunat vuotivat pahasti...
Henkeäni suorastaan ahdisti talon huoneilma, eikä minulla edes pitäisi olla astmaa.

Minulla oli aivan kamala olo siellä. Vaikka kuinka yritin viihtyä, oli minulla kaikin puolin epämukava fiilis ja halusin vain kotiin... Tunnelma oli jollain tapaa teennäinen ja synkkä, en tuntenut yhteenkuuluvuutta kenenkään kanssa enkä nähnyt kerrotuissa asioissa mitään hauskaa. Silmäni avautuivat täysin, ja tiesin, etten tule kuulumaan siihen porukkaan ikinä... Ja parempi niin. Vaikka omalla tavallaan asia on toki haikea.

Mutta nyt: teidän vuoronne kertoa kaameista kodeista!