Mikä kouluaine on ollut sinulle turhin elämässä?

musiikki

yläasteen opettaja ei antanut kenenkään opetella jotain uutta soitinta vaikka kuinka porukka pyys. aina oli yks tietty pianolla, rummuissa, bassolla ja kitaralla ja loput lauloi vuorotellen. monet valitti kyllästymistään ja opettaja antoi rytmimunan valittajille et no soita tätä

Liikunta. Vei liikkumishalut 20 vuodeksi.

Liikunta. Paitsi että tunneilla ei oppinut käytännössä mitään, niin idioottimainen opettaja onnistui myös tappamaan liikunnan ilon käytännössä kokonaan.

Ei varmaan mikään.

Luova ilmaisu. Traumat lähinnä jäi.

Uskonto (huono opettaja, joka "löi Raamatulla päähän"; eikä osannut opettaa neutraalisti eri uskonnoista ja esimerkiksi vaikutuksesta historiassa ja nykypäivänä yhteiskunnassa ja politiikassa), ruotsi (moneen otteeseen olen joutunut opiskelemaan, kertaakaan en ole tarvinnut, aina käytön puutteen vuoksi paljolti unohtanut.

Liikunta myös.. en ole tarvinnut mm. pesäpallon osaamistaitoja koskaan. Tai luistelutaitoja.

Saksa. Opiskelin viisi vuotta, kirjoitin laudaturin, enkä koskaan ole tarvinnut.

Uskonto. Niistä tarinoista ei ole ollut oikein mitään hyötyä. Saati kirkkohistoriasta, Paavalin matkoista tai erilaisten rukouksien ulkoa opettelemisesta.

Toiset turhat on kuvaamataito ja terveystieto. Kuvataiteita harrastelin ihan kotona vapaa-ajallakin ja vaikka oli kiva kouluaine, koin sen (ja käsityön) hieman turhana, kun päivät olivat pitkiä muutenkin.

Terveystietoa saa tarpeeksi mediasta (lehdet, netti, TV), kun on kiinnostunut. En kokenut valistuvani yhtään uudella tiedolla niillä tunneilla. Elän terveellisesti.

Ruotsi.

Liikunta. Oppi vaan vihaamaan montaa lajia. Liikunnanopettajiksi (koulutukseen) valitaan ihan väärät tyypit, ne jotka on itse olleet kilpaurheilijoita.

Jokaisesta aineesta on ollut jotain hyötyä, jos ei mitään konkreettista, niin ainakin on auttanut ymmärtämään monia asioita! Vähiten hyödyllinen on tosin ehkä ollut tekninen työ, vaikka senkin nojalla jotain olen osannut tehdä, jota välttämättä en ilman kyseisen aineen alkeellisia opintoja olisi saanut aikaan!

Ei pidä aliarvioida mitään kouluainetta, vaan pyrkiä hyödyntämään oppimaansa! :)

Kuvis! Oli aina niin häpeällistä, kun piti jotain "taiteellista" piirtää/maalata tms. ja olin aivan surkea. Kaikenlisäksi vielä saatettiin yksitellen mennä luokan eteen esittelemään teos... Ei kuviksella tee mitään oppiaineena, kun sitä voi harrastaa vapaa-ajalla jos kiinnostaa.

Ennemmin liikkunnan tunnit ja terveystiedon ymmärrän, kun vaikuttaa terveyteen.

Vierailija kirjoitti:

Liikunta. Paitsi että tunneilla ei oppinut käytännössä mitään, niin idioottimainen opettaja onnistui myös tappamaan liikunnan ilon käytännössä kokonaan.

Tismalleen samat sanat.

Vierailija kirjoitti:

Liikunta. Paitsi että tunneilla ei oppinut käytännössä mitään, niin idioottimainen opettaja onnistui myös tappamaan liikunnan ilon käytännössä kokonaan.

Sama. Ensimmäinen mukava ja kannustava liikunnanopettaja tuli vastaan lukiossa. Onneksi erikoislukiossa sai karsittua kursseja, enkä joutunut suorittamaan kuin yhden liikkakurssin.

Olen ollut aina vähän kömpelö ja luokkani ainoa, joka ei päässyt kiipeämään köyttä pitkin 5m korkeudelle ala-asteen liikkatunneilla. Olin myös aivan paska jalkapallossa ja kaikissa muissakin joukkuelajeissa. Luokkani hitain juoksija myös. Etenkin peruskoulussa liikunta oli pelkkää kilpailua, ja siinä huonoja katsottiin alaspäin.

Teoreettisissa aineissa olin taas parhaimmistoa, kävin ekaluokkalaisena nelosluokan äidinkielen tunneilla. Mutta sen takiahan vaan kiusattiin :)

Liikunta ei edelleenkään kiinnosta, enkä voi ymmärtää, miten jonkun mielestä on hauskaa vaikka käydä lentopallossa. Ainoa mistä nautin, on luistelu. Onneksi sentään ruokavaliolla ja hyötyliikunnalla saa pidettyä itsensä normaalipainoisena.

Ehdottomasti liikunta

Äidinkieli, Musiikki, käsityöt, kuvataide. Ei siksi, etten käyttäisi näitä joka päivä, vaan siksi, että olin jo oppinut koulussa opetettavan määrän niitä, ennen kuin se koulussa opetettiin.

Historia, englanti ja ruotsi - ei nekään siksi, että en käyttäisi niitäkin koko ajan, vaan siksi, että koulussa opetettiin niin paljon sellaista, mistä oli myöhemmin opittava pois, siis väärää tietoa.

Matematiikka, koska opiskelin koulussa pitkää matematiikkaa - siis teoriaa - ja päädyin alalle, jossa tarvitsisin juuri sitä toisenlaista matematiikkaa - siis tilastoja, prosentteja, todennäköisyyksiä, talousmatematiikkaa ja muuta epämääräistä empiiristä laskemista.

Jäljelle hyödyllisinä aineina jää siis se, missä yleistietämykseni on edelleen koulu-ja lukio-opetuksen tasolla. Muut reaaliaineet paitsi historia, sekä ranskan kieli. Niin ja se liikunta. Ei siksi, että sitä harrastaisin, mutta opettihan se, mihin en ainakaan koskaan tule ryhtymään.

Kuvaamataito. Piirtäkää nyt tämä ja maalatkaa tuo. En osaa yhtään piirtää. Ihan kidutusta. Valitsin musiikin heti kun tuli valinnaiseksi.

Uskonto ja ruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Kuvis! Oli aina niin häpeällistä, kun piti jotain "taiteellista" piirtää/maalata tms. ja olin aivan surkea. Kaikenlisäksi vielä saatettiin yksitellen mennä luokan eteen esittelemään teos... Ei kuviksella tee mitään oppiaineena, kun sitä voi harrastaa vapaa-ajalla jos kiinnostaa.

Ennemmin liikkunnan tunnit ja terveystiedon ymmärrän, kun vaikuttaa terveyteen.

Kuviksessa pitäis antaa enemmän vapautta, niin se ei menettäisi merkitystään. Jos kuvis on aina sitä piirtämistä, siinä ei ole mitään järkeä. Hyvät piirtäjät voisivat piirtää ja vaikka nykytaiteesta kiinnostuneet voisivat keskittyä siihen. Siinä kun ei tarvitse periaatteessa olla kovin taitava, ainakaan koulussa. Senkun ruiskii paperille värejä.