Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä kouluaine on ollut sinulle turhin elämässä?
30.03.2016 |
Aloitan vastaamalla ruotsi. Olen tehnyt töitä ruotsalaisten kanssa, mutta jokainen alallani osaa englantia. En ole koskaan tarvinnut ruotsinkieltä.
Kommentit (107)
Liikunnan ilo täältäkin pilattu. Koululiikunnassa pitäisi panostaa siihen, että se olisi hauskaa ja stressitöntä, eikä henkistä kidutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika turhaa vastata täällä esim. "Matikka, en koskaan oppinut ja tarvinnut" tai "liikunta, aloin vaan vihata liikuntaa ja en edes halunnut yrittää".
Tottakai jos et osaa ruotsia/matikkaa, et sitä tarvitsekaan, koska koko loppuelämäsi välttelet sen tarvitsemista.
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvaamataito oli ihan turha. Lisaksi myos noyryyttavaa esitella niita rapellyksiaan, kun ei osannut yhtaan. En ole piirtanyt tai maalannut mitaan lukion pakollisen kuviskurssin jalkeen. Olen nyt 33v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaattiset aineet - matikka (enimmäkseen desimaali-, murtoluku-, derivaatta-, ynnä muut laskut, joita peruskoulussa ja lukiossa oli), kemia ja fysiikka. Tietenkin yhteen- ja vähennyslaskut sekä kertotaulut hallitsen ja prosenttilaskut jotenkuten, mutta muuten... Nah, ei kiitti.
Ruotsi. En tule tarvitsemaan. Koskaan. Saksalla ja englannilla pärjää ihan hyvin.
Biologia.
Käsityö/tekninen työ -tunnit
(Liikuntaa vihasin ala-asteella, mutta yläasteella aloin pitämään liikunnasta.)
Miten biologia on ollut turha? :o rtkö tarvitse muka mtn tietoa miten kroppa toimii tai esim lisääntyminen?
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ensimmäinen maailmansota syttyi? Mitä minä teen sillä tiedolla? En mitään. Se varmaan riittää tietää, että sellainen kamaluus on ollut ja että soo soo ihmiset, ei pidä aloittaa sotia. Taas ollaan menossa kohti maailmansotaa. Mutta tuleeko se, kukaan ei tiedä. Tai miten ja miksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ensimmäinen maailmansota syttyi? Mitä minä teen sillä tiedolla? En mitään. Se varmaan riittää tietää, että sellainen kamaluus on ollut ja että soo soo ihmiset, ei pidä aloittaa sotia. Taas ollaan menossa kohti maailmansotaa. Mutta tuleeko se, kukaan ei tiedä. Tai miten ja miksi.
Jatkan vielä, että sotia tai taloudellista epätasa-arvoa vastaan hyödyllisempää olisi opettaa lapsille aitoa toisten kunnioittamista ja miten puolustaa itseään vahingoittamatta muita ja itsensä rakastamista ynnä muuta vastaavaa. Tunnetaitoja siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattiset aineet - matikka (enimmäkseen desimaali-, murtoluku-, derivaatta-, ynnä muut laskut, joita peruskoulussa ja lukiossa oli), kemia ja fysiikka. Tietenkin yhteen- ja vähennyslaskut sekä kertotaulut hallitsen ja prosenttilaskut jotenkuten, mutta muuten... Nah, ei kiitti.
Ruotsi. En tule tarvitsemaan. Koskaan. Saksalla ja englannilla pärjää ihan hyvin.
Biologia.
Käsityö/tekninen työ -tunnit
(Liikuntaa vihasin ala-asteella, mutta yläasteella aloin pitämään liikunnasta.)
Miten biologia on ollut turha? :o rtkö tarvitse muka mtn tietoa miten kroppa toimii tai esim lisääntyminen?
Ihmisen biologia kiinnosti ja kiinnostaa edelleen, mutta biologian muut osa-alueet ovat minusta turhia, koska en nähnyt mitään syytä sille, mitä hyötyä minulle on tulevaisuudessa jostain solujen tutkinnasta ja kasvitieteestä. Ala-asteella biologia oli vain sitä, että opeteltiin oppikirjasta eri eläimiä ja kasveja, mikä oli ok, mutta solu- ja kasvitiede yläasteella... Huhhuh
Liikunta ja kotitalous. Koululiikunta tappoi liikunnan ilon pitkäksi aikaa. Kotitalous oli ihan turhaa ja epäkiinnostavaa, en oppinut siellä mitään ja lintsasin useimmat tunnit. Kuitenkin kun muutin 19-vuotiaanaomaan kotiin, opin helposti kaikki kodinhoitoasiat koska oli joku syy tehdä niitä ja niitä oli jopa kiva tehdä. Jos en osannut jotain tehdä, katsoin marttojen nettisivuilta neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvis! Oli aina niin häpeällistä, kun piti jotain "taiteellista" piirtää/maalata tms. ja olin aivan surkea. Kaikenlisäksi vielä saatettiin yksitellen mennä luokan eteen esittelemään teos... Ei kuviksella tee mitään oppiaineena, kun sitä voi harrastaa vapaa-ajalla jos kiinnostaa.
Ennemmin liikkunnan tunnit ja terveystiedon ymmärrän, kun vaikuttaa terveyteen.
Kuviksessa pitäis antaa enemmän vapautta, niin se ei menettäisi merkitystään. Jos kuvis on aina sitä piirtämistä, siinä ei ole mitään järkeä. Hyvät piirtäjät voisivat piirtää ja vaikka nykytaiteesta kiinnostuneet voisivat keskittyä siihen. Siinä kun ei tarvitse periaatteessa olla kovin taitava, ainakaan koulussa. Senkun ruiskii paperille värejä.
Meillä oli aivan mahtava kuvisopettaja. Oli itse taiteilija, todella hyvä piirtämään, maalaamaan ja vaikka mitä tekemään sekä lisäksi muutoinkin "taiteilija" eli sellainen boheemin elämän kannattaja. Painoi varmaan 120 kg ja ei ollut muutoinkaan mikään kaunistus, mutta aina iloinen ja todella huumorintajuinen. Oli nähnyt paljon maailmaa ja kokenut vaikka mitä eikä välittänyt pätkääkään mitä mieltä ihmiset olivat hänestä tai hänen elämäntyylistään. Kuvistunnit olivat viikon kohokohta. Jopa pojat tykkäsivät hänestä ja kaikki olivat hänen tunneillaan aina kunnolla. Me teimme kiltisti mitä hän käski ja hän kertoili välillä kaikkia juttuja elämästään tai maailmalta.
Tunnit eivät olleet mitään pakkopullaa vaan lähinnä erilaisten tekniikoiden kokeilemista. Välillä muovattiin savea, välillä kehitettiin valokuvia, välillä kokeiltiin hiilillä piirtämistä ja välillä öljyvärejä jne. Hän kierteli luokassa ja näki jokaisen työssä aina jotain taiteellista ja erikoista vaikka olisi ollut minkälainen tahansa tuherrus. Hän saattoi vetaista pari viivaa omalla liidullaan vaikka varjostukseksi tms, ei tosin koskaan ilman lupaa, hän kysyi aina että saako ehdottaa jotain. Se oma työ näytti aina paljon paremmalta kun hän teki jotain. Jopa se tylsä taidehistoriankin osuus meni kivasti siinä sivussa kun hän kertoi juttuja kaikista tauluista tai niiden tekijöistä.
Muistelen vieläkin lämmöllä vaikka en osaa vieläkään piirtää. ;-)
Mulle on kaikki oppiaineet olleet hyödyllisiä! En vois mitään niistä sanoa turhaksi, vaikka ehkä silloin koulussa saattoi siltä tuntuakin. Kyllä ne kaikki on lisänneet mun ymmärrystä maailmasta, vaikka jotain tietoa en koskaan olisi käytännössä tarvinnutkaan. Enkä siis ole nykyään ammatiltani opettaja, niin kuin ehkä vastauksesta saattaisi kuvitella :)
Täälläkin yksi, jolle jäi traumat liikunnasta. Hauska, miten koululiikunnan tavoite opetussuunnitelmassa on innostaa lapsia harrastamaan liikuntaa vapaa-ajallakin, ja suurimmalla osalla on käynyt aivan toisinpäin... Miksei vieläkään ajatella, että ehkä koululiikunnassa on jotain pielessä ja pitäisi muuttaa?
Myöskään käsityöllä en ole tehnyt yhtään mitään, olen aina ollut aivan tajuton mämmikoura ja kässätunnit olivat vain yhtä nöyryytystä. Napin osaan ommella kiinni, mutta senkin oppii nopeammin ja helpommin kotona kuin koulussa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Kuvis ja uskonto, toisaalta noiden tunneilla nukkumisesta ei tullut "penalttia". Surkein panos vs hyöty taas ylivoimaisesti eniten ruotsissa - kun ne tunnit olisi saanut käyttää saksaan. Jota siis opiskelen nyt iltaisin kansalaisopistossa 3-4.5h viikossa...
Vierailija kirjoitti:
Filosofia. Lukiossa oli yksi kurssi, ei mitään muistikuvaa enää eli en oppinut sen kurssin aikana mitään tärkeää.
Tämä mullakin. En edes muistanut että olin käynyt sen kurssin ennenkuin näin täällä. Täytyy olla silloin tosi turha. ;-)
Alue: Aihe vapaa
Kaikkein tyhmin aine oli latina. Lukiossa oli viitenä päivänä viikossa. Eihän sitä kukaan puhu. Kirjoitin sen sitten vielä ylppäreissä. Paljon järkevämpää olisi ollut opiskella vaikka espanjaa. Toivotaan, että nykyaikana jo järki voittaisi. Ruotsia oli jatkuvasti, osasin sitä ennestään aika hyvin, mitään en oppinut ruotsista koulussa. Kielistä tarvitsen nykyisin englantia ja espanjaa, joita ole sitten opiskellut koulun jälkeen.