Mikä kouluaine on ollut sinulle turhin elämässä?

Historian mielekkyys riippuu tosi paljon opettajasta. Oma opettajani otti usein käsittelyyn jonkun nykypäivän tapahtuman esim. jokin konflikti ja sitten käytiin läpi siihen johtaneet historialliset tapahtumat. Oppi ymmärtämään ihan toisella tapaa maailmanmenoa. Oppikirjat on usein ihan syvältä, vanhojen ukkojen tekeleitä, korostetaan just vaan jotain valtiomiehiä ja niiden tekemisiä ja muuta tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Koulun historia opetus on ihan outoa, lähinnä jotain valtiohistoriaa, suurmiehiä ja jauhetaan kaikki sodat juurta jaksain läpi. Yliopistossa historia on monin verroin mielenkiintoisempaa, oppii oikeasti ymmärtämään mennyttä maailmaa (ja siten nykyisyyttä), enemmän käsitellään ihan tavallisten ihmisten historiaa, arjen historiaa jne. Sellaista saisi ollu peruskoulussa ja lukiossakin enemmän.

Juuri näin. Tuosta lopusta ei ole tosin mielipidettä/kokemusta, mutta koulussa opin nippelitietoa, joka oli suunnilleen yhtä mielenkiintoista kuin maailman tylsin romaani sillä erotuksella että se oli (jonkun näkemys siitä mitä oli) tapahtunut oikeasti.

Liikunta minullakin, koska opettajalle ei riittänyt se, että olin aktiivisesti mukana, yritin parhaani ja olin varustautunut kunnollisesti. Ehei, kymppejä sateli heille, jotka jo valmiiksi olivat mukana jossain urheilulajissa. Minulle sitten seiskaa, ehkä joskus kasia. Traumat jäi myös siitä, että olin aina viimeisten joukossa, kun valittiin joukkueet. Todella toivon, että tuosta käytännöstä on luovuttu.

Musiikki, ruotsinkieli, äidinkieli paitsi ei lukeminen ja kirjoittaminen mutta ne osasin jo ennen kuin koulu ( ala-aste) alkoi vuonna 1983 elokuussa

Kemia. Olen tarvinnut niitä oppeja tasan viimeisen pakollisen kurssin loppuun saakka. Eikä se mitenkään vastenmielistä ollut.

Filosofia. Lukiossa oli yksi kurssi, ei mitään muistikuvaa enää eli en oppinut sen kurssin aikana mitään tärkeää.

Herkuttelija kirjoitti:

Musiikki, ruotsinkieli, äidinkieli paitsi ei lukeminen ja kirjoittaminen mutta ne osasin jo ennen kuin koulu ( ala-aste) alkoi vuonna 1983 elokuussa

Olisit saanut ekaluokkalaisena laudaturin yo-ainekirjoituksessa (oikeinkirjoituksessa)?

Musiikki. Kun ei ole yhtään musikaalinen, ei se opettamalla siitä miksikään muutu. Mutta - oma poikani sai kipinän kitaran soittoon koulun musiikin tunnilta, onneksi on perinyt ukkinsa musikaalisuuden. Hänestä tuli taitava ja on nyt soittanut vuosia. Opettaja oli vaan hoksannut, että sinähän olet lahjakas, ostimme meille alkuun halvan akustisen kitaran ja nyt pojalla on jo kolme sähkökitaraa. Eli toiselle turha voi olla toiselle jotain ihan muuta. 

Saksa. Luin sitä 3 vuotta lukiossa ja pärjäsinkin ihan kohtalaisen hyvin. Kerran on työelämässä ja elämässä sen jälkeen tullut vastaan tilanne, että olisi jotain pitänyt osata keskustella saksalaisen ummikon kanssa. En osannut sanoa sanaakaan.

Olisinpa valinnut kotitalouden.

Ei kokonaisia aineita mutta joitakin osa-alueita.

1) Matematiikasta vektorialgebra ja sarjaoppi. En ymmärrä kertakaikkiaan mihin niitä tarvitaan ja oli helkkarin vaikeaa

2) Uskonnosta varhaiskirkon historia

3) Organinen kemia. Etylialkoholin kaavan muistan mutta mitä noilal tiedoilla tekee normaali-ihminen, en ymmärrä.

3) Liikunnasta eri pallopelit ja yleisurheilun heitto- ja hyppylajit

4) Terveysoppi, itsestäänselviä asioita

Liettuan kieli. En ole tarvinnut sitä yhtään missään.

Vierailija kirjoitti:

Liikunta. Paitsi että tunneilla ei oppinut käytännössä mitään, niin idioottimainen opettaja onnistui myös tappamaan liikunnan ilon käytännössä kokonaan.

Sama täällä.

Vierailija kirjoitti:

Liettuan kieli. En ole tarvinnut sitä yhtään missään.

Oletko Liettuasta kotoisin vai missä sitä on voinut opiskella?

Ala-asteen liikunta oli kyllä kamalaa.. Suunnistusta, kilpailuja, pallopelejä. Pesäpalloa, hiihtoa.. Ja sekin kun viimeisenä valittiin joukkueeseen. Todella kannustavaa... Ainoa mistä pidin oli telinevoimistelu, tykkään yksilölajeista.

Mitenköhän kouluissa nykyään valitaan joukkueet?

Musiikki. Soitin joskus monta vuotta pianoa myös harrastuksena, nykyisin ei muuta hyötyä kuin että osaa ehkä trivial pursuitissa vastata pariin kysymykseen enempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liettuan kieli. En ole tarvinnut sitä yhtään missään.

Oletko Liettuasta kotoisin vai missä sitä on voinut opiskella?

Meillä oli 90-luvulla yläasteella ja lukiossa liettuasta kotoisin ollut matematiikanopettaja, joka opetti tuota kieltä siellä halukkaille jollain valinnaiskursseilla.

Matemaattiset aineet - matikka (enimmäkseen desimaali-, murtoluku-, derivaatta-, ynnä muut laskut, joita peruskoulussa ja lukiossa oli), kemia ja fysiikka. Tietenkin yhteen- ja vähennyslaskut sekä kertotaulut hallitsen ja prosenttilaskut jotenkuten, mutta muuten... Nah, ei kiitti.

Ruotsi. En tule tarvitsemaan. Koskaan. Saksalla ja englannilla pärjää ihan hyvin.

Biologia.

Käsityö/tekninen työ -tunnit

(Liikuntaa vihasin ala-asteella, mutta yläasteella aloin pitämään liikunnasta.)

Vierailija kirjoitti:

Musiikki. Soitin joskus monta vuotta pianoa myös harrastuksena, nykyisin ei muuta hyötyä kuin että osaa ehkä trivial pursuitissa vastata pariin kysymykseen enempi.

Tai oikeastaan uskonto. Se OLISI voinut olla hyödyllistä, jos olisi opetettu esim maailman uskonnoista, moraalia, anteeksiantoa, kiitollisuutta... Mutta yläasteellakin vielä askarreltiin jeesus piirustuksia ja opettaja haukkui homoja ja eronneita minkä ehti.

Liikuntatunnit saivat minut vihaamaan kaikenlaista liikuntaa, ja vielä lähes 20 vuotta myöhemmin liikkuminen on pitkälti pakkopullaa. Koululiikunnassa oli pääasiassa joukkuepelejä koska opettaja niitä harrasti, ja yksilölajeissa (silloin harvoin kun niitä ylipäätään oli) oppilaat pistettiin aina paremmuusjärjestykseen mikä ei varmasti lisännyt muiden kuin niiden parin urheilijalahjakkuuden motivaatiota. Pallopelejä harrastamattomana tuli kyllä vuosien saatossa harvinaisen selväksi ettei minusta ole yhtään mihinkään.

Filosofia oli myös aika turhaa, mutta siitä ei sentään jäänyt mitään koko elämän pituisia jälkiä.

Fysiikka ja kemia. En ole koskaan tarvinnut enempää tietoa, kuin aivan perustietoja (lämpöasteet, kiehumiset, sulamiset yms.) Kaikki hyödyllinen oli opittu ensimmäisenä vuotena.

Yhteiskuntaoppi oli sivistävää, mutta tietoni ovat jo osittain vanhentuneet, perusjutut tietysti pysyneet samoina. 

Terveystieto. Meillä oli kyllä melkein koko ajan pelkästään sukupuolitaudeista ja sukupuolielämästä. 

Filosofia, aivan turha. En muista vieläkään edes perusteita. Historian tunneilta olen oppinut sitten ne tärkeimmät nimet ja ajatukset.

Ruotsi. Puhun englantia ruotsalaisten ja ruotsinkielisten kanssa.

Oikeastaan, jos oikein tarkasti ajattelen, ala-aste oli kokonaisuudessaan melko hyödyllinen. Kaikki tarvittavat perustiedot opin siellä (+ sitten yläasteella alkaneista hyötyä on ollut yhteiskuntaopin ja Fy/Ke- perusteista ja itselleni yläasteen historiasta) Muuten lähes kaikki yläasteella ja lukiossa on ollut täysin turhaa. Toisaalta, olen nyt yliopistossa ja yhä edelleen kyseenalaistan tiettyjen opintojen tärkeyttä.