Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä kouluaine on ollut sinulle turhin elämässä?
30.03.2016 |
Aloitan vastaamalla ruotsi. Olen tehnyt töitä ruotsalaisten kanssa, mutta jokainen alallani osaa englantia. En ole koskaan tarvinnut ruotsinkieltä.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofia. Lukiossa oli yksi kurssi, ei mitään muistikuvaa enää eli en oppinut sen kurssin aikana mitään tärkeää.
Tämä mullakin. En edes muistanut että olin käynyt sen kurssin ennenkuin näin täällä. Täytyy olla silloin tosi turha. ;-)
Eikös siellä käyty juuri nämä perusjutut, Sokrateet, Platonit ja Aristoteleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Mitä minä teen sillä tiedolla, jos ymmärtäisin mainitsemasi asiat? Ja itse koen, että noista asioista on sen verran puhuttu kotonakin, että ne asiat, joita koulussa opetettiin olivat vain turhia. Miten esimerkiksi sen tietäminen että Suomi teollistui ööö 1800-luvun lopulla(??) auttaa mihinkään wlämässäni? Näenhän minä, että siellä täällä on entisiä suuruutensa aikaisia teollisuusrakennuksia ja niissä on josks tehty tuotteita, joita niissä ei enää tehdä ja voihan mä ihan arvata villinä veikkauksena, että Suomessa on joskus ollut maatamme vaurastuttava talous, mutta miksi minun pitäisi kiinnostua tipaakaan siitä minkälainen se oli? Ihan sama vaikka rahat Suomelle olisi hankittu strippaamalla saksalaisille ja jos luulisin niin niin ei siihen kouluhissaa tarvittaisi oikaisemaan käsitykseni.
Liikunta
Ymmärsin omissa ylioppilasjuhlissa oppineeni koululiikunnassa tasan yhden asian: käsipallon säännöt. Liikkunut olen koko ikäni, mutta en koululiikunnan ansiosta, vaan paremminkin siitä huolimatta. Moni kavereistani ei ollut yhtä onnekas: ehkä 2/3 ei ole koululiikunnan jälkeen juuri hikoillut muuta kuin saunassa ja armeija-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Liikunta. Oppi vaan vihaamaan montaa lajia. Liikunnanopettajiksi (koulutukseen) valitaan ihan väärät tyypit, ne jotka on itse olleet kilpaurheilijoita.
Amiskassa pelattiin valtavasti lentopalloa.
Sattui olemaan lentisammattilainen liikunnanmaikkana. Todella tylsää 😔
Siis nuo opettajien valitsivat...mikähän siellä vaakakupissa painaa?!!
Aivan väärät lähtökohdat. Monin verroin tärkeämpää olisi saada myönteisiä liikuntakokemuksia, kuin tuota muuta 😡
Kauaskantoiset seuraukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Ja siis mitä lähi-idän tilanteenkaan menneisyydestä tietäminen mitään mihinkään vaikuttaa?? En matkusta sinne jos ulkoministeriö kieltää tai varoittaa, ei siihen historian ymmärrystä tarvita.
Tai että miksi ne ihmiset tulevat tänne? Mitä minä siihen liittyvällä historiatiedolla teen? Minulle riittää tieto, että heillä on siellä mielestään paha olla ja haluavat parempaa elintasoa tai elämää täällä. Täysin nykyaikaa. Miten siihen historia kuuluu mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvis! Oli aina niin häpeällistä, kun piti jotain "taiteellista" piirtää/maalata tms. ja olin aivan surkea. Kaikenlisäksi vielä saatettiin yksitellen mennä luokan eteen esittelemään teos... Ei kuviksella tee mitään oppiaineena, kun sitä voi harrastaa vapaa-ajalla jos kiinnostaa.
Ennemmin liikkunnan tunnit ja terveystiedon ymmärrän, kun vaikuttaa terveyteen.
Kuviksessa pitäis antaa enemmän vapautta, niin se ei menettäisi merkitystään. Jos kuvis on aina sitä piirtämistä, siinä ei ole mitään järkeä. Hyvät piirtäjät voisivat piirtää ja vaikka nykytaiteesta kiinnostuneet voisivat keskittyä siihen. Siinä kun ei tarvitse periaatteessa olla kovin taitava, ainakaan koulussa. Senkun ruiskii paperille värejä.
Meillä oli aivan mahtava kuvisopettaja. Oli itse taiteilija, todella hyvä piirtämään, maalaamaan ja vaikka mitä tekemään sekä lisäksi muutoinkin "taiteilija" eli sellainen boheemin elämän kannattaja. Painoi varmaan 120 kg ja ei ollut muutoinkaan mikään kaunistus, mutta aina iloinen ja todella huumorintajuinen. Oli nähnyt paljon maailmaa ja kokenut vaikka mitä eikä välittänyt pätkääkään mitä mieltä ihmiset olivat hänestä tai hänen elämäntyylistään. Kuvistunnit olivat viikon kohokohta. Jopa pojat tykkäsivät hänestä ja kaikki olivat hänen tunneillaan aina kunnolla. Me teimme kiltisti mitä hän käski ja hän kertoili välillä kaikkia juttuja elämästään tai maailmalta.
Tunnit eivät olleet mitään pakkopullaa vaan lähinnä erilaisten tekniikoiden kokeilemista. Välillä muovattiin savea, välillä kehitettiin valokuvia, välillä kokeiltiin hiilillä piirtämistä ja välillä öljyvärejä jne. Hän kierteli luokassa ja näki jokaisen työssä aina jotain taiteellista ja erikoista vaikka olisi ollut minkälainen tahansa tuherrus. Hän saattoi vetaista pari viivaa omalla liidullaan vaikka varjostukseksi tms, ei tosin koskaan ilman lupaa, hän kysyi aina että saako ehdottaa jotain. Se oma työ näytti aina paljon paremmalta kun hän teki jotain. Jopa se tylsä taidehistoriankin osuus meni kivasti siinä sivussa kun hän kertoi juttuja kaikista tauluista tai niiden tekijöistä.
Muistelen vieläkin lämmöllä vaikka en osaa vieläkään piirtää. ;-)
Nyt ollaan jo oikeilla jäljillä. Jos kaikki kokivat tämän saman rentouden ja pakottomuuden ;);) 622Kouluihin enemmän tälläistä. Varmasti myönteisemmät vaikutukset 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskonto oli minulle henk koht siksi historiaakin tärkeämpi oppiaine, että olin lapsena ja nuorena ateisti joka kuuluu kirkkoon ja minua kiinnosti tietää, minkä pohjalle uskovaiset rakentavat, koska on hyvä pitää varansa, ettei tule kenenkään aivopesemäksi.
Sen sijaan historia liittyy ehkä eniten politiikkaan ja koska en ole poliittisesti vaikutusvaltainen ihminen ja minua kiinnosti poliittisesti ehkä lähinnä luonnonsuojelu niin en tee historialla melkein mitään. Elämäni olisi luultavasti eniten samanlaista kuin se on nyt jos historia olisi jätetty pois kouluaineistani kuin että jokin muu oppiaine olisi. Esim. kuvis toi mielihyvää, saksa (pitkä) jumppasi älynystyröitä jne.
Miten voi olla mahdollista että tämä keskustelu on jatkunut jo 6 sivua eikä kukaan ole maininnut kaikkien turhien oppiaineiden suvereenia kuningatarta ELÄMÄNKATSOMUSTIETOA??!!
Tämä turhake roikkui lukkareissani ala-asteesta lukioon ja kolmen eri koulun ajan enkä silti kokenut että opetukseen olisi kuulunut, no, käytännössä mitään.
Oppiainehan on väkisin väännetty vain sitä varten, ettei olisi epäreilua tavallisille tapakristittykersoille, kun jotkut saa lähteä aiemmin kotiin.
Opettajatkin olivat yleensä tasoa "koulunkäyntiavustaja" kun kukaan oikea opettaja ei jaksanut haaskata lahjojaan kahvinkeittoon ja sanomalehtien lukemiseen koulun viiden ET-opiskelijan kanssa.
Kaiken huippu oli kun sain päähäni suorittaa lukiossa itsenäisesti ET 2 kurssin (kahvinkeittoa ja lehdenlukua yksin kotona?). Opettaja ei keksinyt parempaakaan joten pyysi minua suoritukseksi kirjoittamaan yhden esseen haluamastani aineesta, jonka perusteella hän sitten antoi kurssiarvosanan.
Ymmärtääkseni jonkunlainen opetussuunnitelma tähänkin aineeseen on tosin kasassa ja vähän jotain filosofiahenkistä huttua saisi mennä aineen nimellä ylioppilaskokeisiinkin kirjoittamaan. Mitään järjen häivääkään touhussa ei kuitenkaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Ja siis mitä lähi-idän tilanteenkaan menneisyydestä tietäminen mitään mihinkään vaikuttaa?? En matkusta sinne jos ulkoministeriö kieltää tai varoittaa, ei siihen historian ymmärrystä tarvita.
Tai että miksi ne ihmiset tulevat tänne? Mitä minä siihen liittyvällä historiatiedolla teen? Minulle riittää tieto, että heillä on siellä mielestään paha olla ja haluavat parempaa elintasoa tai elämää täällä. Täysin nykyaikaa. Miten siihen historia kuuluu mitenkään?
Historiasta pitää tietää muun muassa siksi, koska sillä on tapana toistaa itseään. Voidaan estää samojen virheiden tekeminen tietämällä, miten vaikka Saksa päätyi Hitlerin vallan alle. Ei ne ihmiset olleet sen tyhmempiä kuin mekään, vaan manipuloituja ym. Pitää tietää, miten noin pääsi käymään, niin osataan katsoa, ettei käy uudestaan.
Kemia ja fysiikka. Aivan alkeellisimpia perustietoja lukuun ottamatta en ole tarvinnut. Näihin liittyvät taidot olen oppinut paremmin arjessa.
Matikasta olen myös tarvinnut vain ihan peruslaskuja, korkeintaan prosenttilaskuja silloin tällöin. Koulussa osasin asiat hyvin mutta kaikki on unohtunut. Ajattelin kertailla nyt vähän lasten kirjoista, että osaan neuvoa heitä. Itselläni ei ole mitään muistikuvia mistään laskukaavoista ym. Paljon on niitä laskujuttuja, joista "en ole ikinä kuullutkaan".
Liikunta samoista syistä kuin monella edelliselläkin. Koululiikunnan vuoksi kammoan edelleen kaikkia joukkuelajeja, kuntosaleja ja pukuhuoneita. Olen kyllä aina liikkunut paljon vapaa-ajalla yksikseni.
Kotitalous, joka oli paremminkin stressiopiskelua. Niillä tunneilla ei oppinut mitään, koska kaikki tehtiin ryhmissä ja ahtaissa tiloissa aineksia säännöstellen eikä opetuksen taso ollut kummoista, koska sijaisopettajaksi (joka sijaisti vuosia) oli laitettu yhden toisen aineen ope. Opettaja kiersi arvostelemassa nolaavasti oppilaita, jos ylipäänsä vaivautui olemaan luokassa koko tuntia (katosi usein jonnekin). Kaiken lisäksi jouduin usein erään hankalan tyypin pariksi, joka ei suostunut kuuntelemaan järkipuhetta vaan pilasi ruoat esim. kaatamalla liikaa mausteita. Sehän meni tietenkin minunkin syykseni. Ruokahommat opettelin aikuisena itsekseni ja nyt voisin opettaa sata kertaa paremmin kuin se "oikea" ope.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskonto oli minulle henk koht siksi historiaakin tärkeämpi oppiaine, että olin lapsena ja nuorena ateisti joka kuuluu kirkkoon ja minua kiinnosti tietää, minkä pohjalle uskovaiset rakentavat, koska on hyvä pitää varansa, ettei tule kenenkään aivopesemäksi.
Sen sijaan historia liittyy ehkä eniten politiikkaan ja koska en ole poliittisesti vaikutusvaltainen ihminen ja minua kiinnosti poliittisesti ehkä lähinnä luonnonsuojelu niin en tee historialla melkein mitään. Elämäni olisi luultavasti eniten samanlaista kuin se on nyt jos historia olisi jätetty pois kouluaineistani kuin että jokin muu oppiaine olisi. Esim. kuvis toi mielihyvää, saksa (pitkä) jumppasi älynystyröitä jne.
Sitäpaitsi meidän ussanmaikkamme, joka oli pullonpohjalaseja pitävä kaksimetrinen hongankolistaja-mies horinat Paavo Ruotsalaisesta yms. voittivat viihdearvossa historian mennen tullen. Samoin koearvostelu oli mielenkiintoinen; arvosana oli suoraan verrannollinen koevastausten pituuteen, olivatpa ne minkälaista toistoa tai silkkoa proosamaista höpinää ihmisten saamista näyistä sisältäviä tahansa, joten haasteena olikin osata aina kirjoittaa helvetin pitkiä vastauksia tyhjästä ja näin ansaita kohtuuhelpolla hyvä arvosana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Mitä minä teen sillä tiedolla, jos ymmärtäisin mainitsemasi asiat? Ja itse koen, että noista asioista on sen verran puhuttu kotonakin, että ne asiat, joita koulussa opetettiin olivat vain turhia. Miten esimerkiksi sen tietäminen että Suomi teollistui ööö 1800-luvun lopulla(??) auttaa mihinkään wlämässäni? Näenhän minä, että siellä täällä on entisiä suuruutensa aikaisia teollisuusrakennuksia ja niissä on josks tehty tuotteita, joita niissä ei enää tehdä ja voihan mä ihan arvata villinä veikkauksena, että Suomessa on joskus ollut maatamme vaurastuttava talous, mutta miksi minun pitäisi kiinnostua tipaakaan siitä minkälainen se oli? Ihan sama vaikka rahat Suomelle olisi hankittu strippaamalla saksalaisille ja jos luulisin niin niin ei siihen kouluhissaa tarvittaisi oikaisemaan käsitykseni.
Tolla sun argumentilla voisi väittää melkein minkä tahansa aineen opetuksen olleen turhaa. Mitä mä teen matikan opetuksella, kun mulle on opetettu matikkaa kotonakin? Mitä mä teen englannin opetuksella, kun oon oppinut englantia katsomalla leffoja? Koulussa lähtökohtaisesti oletetaan, että kotona ei ole opittu juuri mitään, koska Suomessa on myös paljon huono-osaisia lapsia, jotka todella eivät ole kotoaan saaneet minkäänlaista opetusta, heidän kanssaan ei ole keskusteltu eikä heille ole selitetty maailman tapahtumia. Monet toki osaavat paljon jo valmiiksi, mutta ei olisi osaamattomammille reilua mennä opetuksessa kaikkein osaavimpien tahdilla.
Koulussa on tarkoitus oppia yleissivistystä, johon kuuluu maailman ja erityisesti Suomen nykytilanteen ymmärtäminen, mutta jos sua ei kiinnosta ymmärtää tällaisia yleissivistykseen kuuluvia asioita, niin eihän sille sitten mitään voi. Hyvinvointivaltion (/sivistysvaltion/teollisuusmaan eli kehittyneen maan) tunnusmerkkinä pidetään sitä, että kansalaiset ovat valveutuneita ja koulutettuja, ja siihen kuuluu myös historian ymmärtäminen. Koulutettua kansaa on vaikeampi hallita propagandalla ja pelottelulla, mikä ennaltaehkäisee esimerkiksi diktaattorien valtaannousua ja totalitarismia (vertaa natsi-Saksa).
Kun Ruotsin 3op kurssi saatiin tuskalla läpi, en ole sitä kertaakaan tarvinnut, englantia käytän töissäni päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Ja siis mitä lähi-idän tilanteenkaan menneisyydestä tietäminen mitään mihinkään vaikuttaa?? En matkusta sinne jos ulkoministeriö kieltää tai varoittaa, ei siihen historian ymmärrystä tarvita.
Tai että miksi ne ihmiset tulevat tänne? Mitä minä siihen liittyvällä historiatiedolla teen? Minulle riittää tieto, että heillä on siellä mielestään paha olla ja haluavat parempaa elintasoa tai elämää täällä. Täysin nykyaikaa. Miten siihen historia kuuluu mitenkään?Historiasta pitää tietää muun muassa siksi, koska sillä on tapana toistaa itseään. Voidaan estää samojen virheiden tekeminen tietämällä, miten vaikka Saksa päätyi Hitlerin vallan alle. Ei ne ihmiset olleet sen tyhmempiä kuin mekään, vaan manipuloituja ym. Pitää tietää, miten noin pääsi käymään, niin osataan katsoa, ettei käy uudestaan.
Miten minä voin sen estää?
Ja jos ajatellaan valintoja äänestyskopissa, niin eikö oikeisiin ratkaisuihin päätymiseen riitä eettisyys? Minkä historiatiedon valossa sinä olet välttänyt huonoja äänestyspäätöksiä?
En tiedä äänestäisinkö kokoomusta, ellei ikl olisi varoittava esimerkki, mutta ehkä en kuitenkaan. Haluan jakaa rahaa tasaisemmin sanoipa historia mitä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Kemia. Olen tarvinnut niitä oppeja tasan viimeisen pakollisen kurssin loppuun saakka. Eikä se mitenkään vastenmielistä ollut.
Lukiossa piti opetella kemiaa enkä ole koskaan tarvinnut niitä oppeja. No tiedänpä että kemiallinen koostumus kuvataan semmoisella abstraktin taiteen näköisellä kuviohimmelillä. Ja että vetypommi on helppo tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi sanoa, että historia tai äidinkieli oli turhinta? Historian tuntemus on todella tärkeää. Historia kietoutuu nykyhetkeen niin tiukasti (nykyhetkeä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne lähihistoriaa). Itse kirjoitin historian lukiossa, ja minusta historian osaamisesta on ollut hyötyä. Jos ei muuten, niin ainakaan ei keskustelussa anna itsestään typerää kuvaa, kun ei tiedä minä vuonna toinen maailmansota syttyi tjms. Ja äidinkieli sitten, sitähän tarvitaan joka päivä. Se on myös pohja kaikelle muulle opiskelulle. Jos oma äidinkieli ei ole hallussa, on vaikea oppia muita kieliä. On myös nolon näköistä, jos työhakemus vilisee yhdyssanavirheitä, ja joskus näkee esim. Facebookissa sellaisia kommentteja, joista ei saa mitään selvää, kun ovat niin epäselvästi kirjoitettuja.
No voisitko vastat ketjussa esitettyihin historiaa kouluaineena kritisoiviin kysymyksiin tai kommentteihin? En näe kyllä yhtään, miten nykyhetkeä voi ymmärtää kouluhistorian valossa? Mitä menneestä on muka opittu?
Siis... mitä? Et näe miten nykyhetkeä voi ymmärtää historian valossa? Kaikki nykyhetkessä on historian tulosta. Miten suomalainen yhteiskunta on syntynyt, miksi Lähi-Idässä on sellainen tilanne kuin on (tämän ymmärtäminen liittyy kiinteästi nykyhetkeen, esim. terrori-iskut ja terrorismin pelko), hyvinvointivaltion synty (ja kuinka sitä nyt ollaan purkamassa leikkauksilla), lama ja sen vaikutukset Suomeen. Lisäksi historian ymmärrys voi auttaa meitä (kansakuntana) olemaan tekemättä menneisyydessä tehtyjä virheitä.
Mitä minä teen sillä tiedolla, jos ymmärtäisin mainitsemasi asiat? Ja itse koen, että noista asioista on sen verran puhuttu kotonakin, että ne asiat, joita koulussa opetettiin olivat vain turhia. Miten esimerkiksi sen tietäminen että Suomi teollistui ööö 1800-luvun lopulla(??) auttaa mihinkään wlämässäni? Näenhän minä, että siellä täällä on entisiä suuruutensa aikaisia teollisuusrakennuksia ja niissä on josks tehty tuotteita, joita niissä ei enää tehdä ja voihan mä ihan arvata villinä veikkauksena, että Suomessa on joskus ollut maatamme vaurastuttava talous, mutta miksi minun pitäisi kiinnostua tipaakaan siitä minkälainen se oli? Ihan sama vaikka rahat Suomelle olisi hankittu strippaamalla saksalaisille ja jos luulisin niin niin ei siihen kouluhissaa tarvittaisi oikaisemaan käsitykseni.
Tolla sun argumentilla voisi väittää melkein minkä tahansa aineen opetuksen olleen turhaa. Mitä mä teen matikan opetuksella, kun mulle on opetettu matikkaa kotonakin? Mitä mä teen englannin opetuksella, kun oon oppinut englantia katsomalla leffoja? Koulussa lähtökohtaisesti oletetaan, että kotona ei ole opittu juuri mitään, koska Suomessa on myös paljon huono-osaisia lapsia, jotka todella eivät ole kotoaan saaneet minkäänlaista opetusta, heidän kanssaan ei ole keskusteltu eikä heille ole selitetty maailman tapahtumia. Monet toki osaavat paljon jo valmiiksi, mutta ei olisi osaamattomammille reilua mennä opetuksessa kaikkein osaavimpien tahdilla.
Koulussa on tarkoitus oppia yleissivistystä, johon kuuluu maailman ja erityisesti Suomen nykytilanteen ymmärtäminen, mutta jos sua ei kiinnosta ymmärtää tällaisia yleissivistykseen kuuluvia asioita, niin eihän sille sitten mitään voi. Hyvinvointivaltion (/sivistysvaltion/teollisuusmaan eli kehittyneen maan) tunnusmerkkinä pidetään sitä, että kansalaiset ovat valveutuneita ja koulutettuja, ja siihen kuuluu myös historian ymmärtäminen. Koulutettua kansaa on vaikeampi hallita propagandalla ja pelottelulla, mikä ennaltaehkäisee esimerkiksi diktaattorien valtaannousua ja totalitarismia (vertaa natsi-Saksa).
Minuata matemaattinen ajattelu oli hauskaa, fysikaaliset ilmiöt mielenkiintoisia ja usein niin arjesta löytyviäkin jne että olisin tykännyt niistä oppiaineista jokatapauksessa, vaikken olekaan tarvinnut-tarvinnut paljoakaan kouluaineita aikuisuudessa.
Mutta historialla en tosiaan ole tehnyt mitään, mun maailmaa ei hetkauta mitä maailmalla tapahtuu vaan mun elämä jatkuu juuri sellaisena kuin jatkuu äänestinpä mä nyt ketä tahansa. Äänestäminen on minulle kansalaisvelvollisuus, ei paljon muuta.
Alue: Aihe vapaa
Kuvaamataito. Jos ei osaa, eikä ole edes mitään luovuutta ja inspiraatiota, miten siitä oli hyötyä. Taidehistoriaakin oli vasta yläasteella (vai peräti lukiossa).