Lue keskustelun säännöt.
1v 8kk tyttö hakkaa, potkii, repii hiuksia jne mikä avuksi
02.03.2016 |
Lyö ja heittää tavaroilla päin naamaa myös. Kaksi kertaa minulla ollut huuli auki tämän takia. Hiuksia repii kunnolla nyrkkiotteella ja kun komentaa ja kieltää nätisti taikka vihaisesti alkaa tyttö nauramaan. Mikään komentamisen muoto ei siis tepsi. Ei tottele ketään. Mikä ihme neuvoksi?
Leikki paikalla menee myös läpsimään muita ja repimään hattuja pois. Silloin kyllä ärähdin kunnolla ja lapsi kyllä lopetti, mutta nauroi päälle. Menee sitten kuitenkin läpsimään seuraavaa lasta. Mistä voi johtua?
Kommentit (9)
Siis taas tuli mieleen että pitäisi olla joku "lupa" hankkia lapsia.
Koska et itse osaa kasvattaa lastasi niin tilaa heti aika perheneuvolaan niin opettavat sinulle keinot jolla saat lapsesi käyttäytymään normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei alle kaksivuotias lapsi reagoi nauramalla kieltoihin tai muutenkaan uhmaa äitiään tuolla tavalla. En usko tätä avausta.
Kokeilee rajojaan. Nauraa, kun ei saa tuollaisesta käytöksestä kunnon seurausta vaan kokee voivansa tehdä mitä haluaa.
Siirrä pois tilanteesta, jossa on väkivaltainen. Omaan huoneeseen tms. Pois siitä mitä haluaa tehdä. Anna huutaa ja raivota ihan rauhassa.
Kehitysvaihe, lapsi testailee kuinka pitkälle saa mennä. Jokaiseen välivallantekoon tiukka ei ja näytä selkeästi tunteesi että tämä sattuu, tekee kipeää ja on kiellettyä. Jos huomaa lapsen tekevän pahaa jollekin toiselle, välitön puuttuminen ja kielto. Tuon ikäiset saatavat hyvinkin nauraa päälle, ovat niin pieniä että vasta opettelevat tätä elämää.
Johdonmukaisuutta ja lempeää päättäväisyyttä, joskus tiukkaakin. Lapsi oppii toimimaan kuten opetetaan ja oppii myös mallista.
Vaatii malttia ja aikaa, mutta kyllä siitä lapsesta hyvä tulee, ei onneksi noilla ennusmerkeillä tuon ikäiseen voi vielä missään tapauksessa laittaa ns. epänormaalin leimaa :)
Vierailija kirjoitti:
Ei alle kaksivuotias lapsi reagoi nauramalla kieltoihin tai muutenkaan uhmaa äitiään tuolla tavalla. En usko tätä avausta.
Höpö höpö, näitä on nähty päiväkodissa vaikka kuinka. Valitettavasti usein taustalla on vanhemmat, joiden sanavarastossa on "ei" korvattu sanoilla "No mutta Hillevi, ei saa purra äitiä, sattuu ja tulee paha mieli... älä nyt.."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohjaa lapsi kieltämisen jälkeen muuhun kiinnostavaan leikkiin, jossa olet siis aktiivisesti mukana, joten lapsen ei tarvitse muilla keinoilla etsiä huomiota. Kun kiellät, opeta samalla keino mikä on sallittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minunkin kaksivuotiaani pyrkii toisinaan koettelemaan, uhmaamaan ja näyttää pettymyksensä kieltoihin avoimesti.
Hän tosin ei ole yhtään väkivaltainen, kumma kyllä saattaa todeta "haluu lyödä äitiä" ja kysyttäessä "no saako lyödä" toteaa "ei saa" ja jatkaa elämäänsä ihan normaalisti. Jotenkin siis haluaisin uskoa, että lapsella on kyky tunnistaa jonkinasteisesti edes osa tunneskaalaansa, mutta se rajumpi reagointi asettuukin enimmäkseen tilanteisiin, jossa asiat ei menekään hänen tavallaan.
Tällöin siis heittäytyy maahan, kirkuu, hokee "eeei" ja siinäpä sitten huutaa. Kun kiukku laantuu, käydään tilanne läpi rauhassa ja selitetään ja sanoitetaan. Sama nyt toistuu toki useita kertoja päivässä, mutta olen jämpti ja jos jotain sanon, siitä pidän kiinni AINA.
Ja uhkaukset toteutan joka ikinen kerta, jos sanon vaikkapa "jos vielä tönit äitiä niin sitten äiti laittaa sut pois siitä" - jos jatkuu, niin todellakin lapsi menee kauemmaksi. Itkekööt, mutta kun jotain sanon niin se pitää ja siinä vaiheessa ei enää itkut auta.
Tarkoittaa sitä että sinun kasvatuksessasi on jokin helvetin pahasti pielessä. Onko suvussa mielisairautta ja onko isä kuvioissa? Psykiatrin paikka.