Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
kun aikuiset seurustelee, kuinka usein ollaan yhteydessä toiseen?
29.02.2016 |
anteeksi vaan tyhmä kysymys, mutta nyt nelikymppisenä vasta aloin seurustelemaan piiiitkän parisuhteen kariuduttua... eli, voidaanko olla päiviä hiljaa? Vai pitääkö joka päivä jotenkin toista muistaa/huomioida? :)
Kommentit (20)
Me toivotamme vähintään huomenet ja hyvät yöt oli tilanne mikä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kai millaisia ihmisiä suhteessa on ja mistä kukin tykkää. Itse olen kaukosuhteessa ja olemme kyllä pitkin päivää yhteydessä viestein, vaikkei olisi mitään asiaakaan. Sitten illalla vielä parin tunnin puhelu. Varmaan yhteydenpito olisi vähäisempää, jos näkisi enemmän, mutta tämä toimii meillä. :)
Meillä useamman vuoden jatkunut suhde, ei asuta yhdessä. Viestejä lähetellään kymmeniä joka päivä 😊
Päivittäin useampia viestejä. Laskin juuri että tänään vaihdettu 15 viestiä whatsappissa, mikä enemmän kuin normaalisti. Luo yhteenkuuluvuutta ja toiseen tutustuu paremmin, kun jakaa arkisiakin juttuja. Hyvän yön ja huomenen toivotukset tuntuu kivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin useampia viestejä. Laskin juuri että tänään vaihdettu 15 viestiä whatsappissa, mikä enemmän kuin normaalisti. Luo yhteenkuuluvuutta ja toiseen tutustuu paremmin, kun jakaa arkisiakin juttuja. Hyvän yön ja huomenen toivotukset tuntuu kivalta.
Kääk...mä lopetin laskemisen sadan viestin kohdalla ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meillä ainakin kun on etäsuhde niin useita viestejä ja soittoja per pvä. Jaetaan sitä arkea. Usein myös skypeillään. En voisi ajatellakaan et oltais päiviä hiljaa :o
Me ollaan kaukosuhteessa, ollaan yhteydessä joka päivä vaikka pidettäisi mykkäkoulua. Ollaan kyllä alle 30 ja seurusteltu lyhyehkön aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me siis "nähdään" toisiamme muutaman kerran viikossa töissä, kyseessä on työkaveri. Mutta silloin ollaan ihan "ammatillisia", eikä siinä ole lemmestä tietoakaan.
Ja mies ei ole tekstiviestimies. Enkä minä puhelunainen.
ap
Pari kertaa viikossa nähdään (= tyhjennän pussit). En juuri soittele enkä lähetä viestejä.
t. Juha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sopimuskysymys. Me viestittelemme silloin, kun se tuntuu luontevalta. Kummallakin on oma elämänsä, oma työnsä, lapsensa, ystävänsä, sukulaisensa ja harrastuksensa ja kumpikin tarvitsee myös omaa aikaa. Sovimme jo suhteen alussa, että jos suhde alkaa kyllästyttää, sanomme sen ääneen. Ei tarvitse joka päivä pohtia, että eilen se vielä halusi olla mun kanssa, haluaakohan olla vielä tänään. Yleensä viestitellään silloin, kun sovitaan tapaamisesta tai jos on jotain muuta asiaa. Emme tarvitse toisiamme varmistamaan, olemmeko vielä hengissä.
Me ollaan samassa työpaikassa ja nähdään joka arkipäivä siellä. Vapaalla sitten 2-5 päivää viikossa riippuen siitä, miten mulla on lapset.
Jos ei olla illalla yhdessä, viestitellään vähintään hyvät yöt (jos on kiirettä mulla lasten kanssa tms), usein enemmän. Joskus soitellaan, harvemmin tosin. Meillä onnistuu kommunikointi parhaiten kasvotusten tai viesteillä. Viikonloppuna jos ei olla yhdessä, viestitellään pitkin päivää, mitä puuhaillaan ja mitä kuuluu muuten. Ei olla ikinä päivää "hiljaa".
3 vuotta yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse seurustele tällä hetkellä, mutta tämä aihe on pohdituttanut mua tosi paljon. Edellinen suhteeni ehkä saattoi osittain jopa kaatua tähän, en tiedä. Olen siis lähes nelikymppinen nainen, enkä ole koskaan "tajunnut", miten ihmiset soittevat ja viestittelevät niin paljon, kuin tässäkin ketjussa on kerrottu. Haluaisin siis osata tämän itsekin! Ex-puolisoni kertoi, että olin hänestä omituinen ja kylmä, kun minusta ei välttämättä kuulunut koko päivänä mitään. Hän oli aikaisemmassa suhteessaan tottunut, että esim työpäivänkin aikana soitellaan useamman kerran, ja myös että joka päivä sanotaan että rakastaa toista. Tällainen on mielestäni aivan ihanan kuuloista, mutta minulle se ei vain käytännössä ole jotenkin luontevaa...eihän minulle edes yleensä ehdi tapahtua yhden tavallisen arkipäivän aikana mitään ihmeellistä! Rakastin exääni myös yli kaiken, mikä ei kuitenkaan lopulta ilmeisesti välittynyt hänelle. Yritin kyllä muuttua, mutta viestittely ilman mitään erityistä asiaa tuntui tosi keinotekoiselta, en vaan oppinut sitä millään. :(
Riippuu ihan ihmisistä. Kyllä me vietettiin tiiviisti aikaa yhdessä seurustelun alkuaikoina, tosin oltiin nuorempia, vähän alle kolme kymppisiä, aikuisiksi kuitenkin lasken. Jos ei nähty niin tekstailtiin vähän, mies vähän lyhyempiä vastauksia, mutta kertoili kuitenkin päivästään yms, vaikka ei mikään tekstailijaluonne olekaan. Minä taas en tykkää soitella. Työpäivän aikana ei juurikaan viestitelty kyllä, illemmalla sitten vasta, jos ei nähty.
Vierailija kirjoitti:
En itse seurustele tällä hetkellä, mutta tämä aihe on pohdituttanut mua tosi paljon. Edellinen suhteeni ehkä saattoi osittain jopa kaatua tähän, en tiedä. Olen siis lähes nelikymppinen nainen, enkä ole koskaan "tajunnut", miten ihmiset soittevat ja viestittelevät niin paljon, kuin tässäkin ketjussa on kerrottu. Haluaisin siis osata tämän itsekin! Ex-puolisoni kertoi, että olin hänestä omituinen ja kylmä, kun minusta ei välttämättä kuulunut koko päivänä mitään. Hän oli aikaisemmassa suhteessaan tottunut, että esim työpäivänkin aikana soitellaan useamman kerran, ja myös että joka päivä sanotaan että rakastaa toista. Tällainen on mielestäni aivan ihanan kuuloista, mutta minulle se ei vain käytännössä ole jotenkin luontevaa...eihän minulle edes yleensä ehdi tapahtua yhden tavallisen arkipäivän aikana mitään ihmeellistä! Rakastin exääni myös yli kaiken, mikä ei kuitenkaan lopulta ilmeisesti välittynyt hänelle. Yritin kyllä muuttua, mutta viestittely ilman mitään erityistä asiaa tuntui tosi keinotekoiselta, en vaan oppinut sitä millään. :(
En mä ainakaan osaa soitella jatkuvasteen mitä olen tehnyt tai jutella oikein mistään. Viesti on lyhyt ja ytimekäs, ei tule hiljaisia hetkiä :D Naamatusten ei ole tätä ongelmaa, en vain osaa jutella puhelimessa oikein. Ex-mies soitteli töistäkin juorutakseen jotain turhaa ja joka päivä kertoi kuinka rakastaa jne, oli minusta aika kylmä ja itsekäs ihminen. Nykyinen mies ei soittele, viestittelee jos on pakko, eikä toitotella rakkuttakaan kuin ehkä kerta vuoteen, mutta on oikein empaattinen, huomaavainen ja rakastava mies. Eli ei ole siis siitä kiinni, paljonko soittelee.
Öööö... Itse olen sitten kai outo. Voi mennä 2-3 päivää helposti etten laita edes viestiä.
Olen kyllä tosi kiireinen (monta lasta ja paljon sairauksia joiden vuoksi runsaasti menoja plus tavallinen arki).
Niin ja tarvitsen omaa tilaa.
On eri kysyä mitä kuuluu ja miten päivä on mennyt ja lähettää pusit ja halit kun tivata koko ajan milloin nähdään. Kohdallani käy niin heti suhteen alussa, että ollaan valmiita liimautumaan heti kiinni ja muuttamaan yhteen. Miksi ei voi ihan rauhassa edetä. Joo ja olen sanonut toivomukseni ääneen, mutta silti miehet loukkaantuu kun haluan olla itsekseni.
Mulle kävis useamminkin näkeminen jos se sisältäisi ihanaa seksiä ja sit voitas nähdä jossain muualla kun mun luona välillä eli lähtee leffaan tms.
Ja ehkäpä tulla toisinaan vaikkapa hoivaamaan mua kun oon flunssassa JOS pyydän. Siitä saisi isot propsit ja voisin tehdä sit samoin.
Noilla keinoilla saisi tapaamisia 1-3 lisää/viikko kun muuten saatan uhrata vaan yhden päivän viikossa näkemiselle.
Ongelma on ehkäpä se, että viihdyn itsekseni tosi hyvin ja lapsilta jää muutenkin vähän sitä omaa aikaa niin ei huvita sitä jakaa ellei se tosiaan tuo jotain kannattavaa ja parempaa tilalle.
Mulle siis riittäs oikein mainiosti joku fuckbady, jota kiinnostaisi minä myös ihmisenä eli pulassa ystävä tunnetaan, vaikka muuten ei tarttekaan arjessa vastuuta kantaa. Mut jotain sen seksinkin eteen ois yritettävä. ;)
Mistähän semmosen löytäs?
Ja aidosti aikuisen. Jostain syystä kun minusta kiinnostuu tosimielessä mua n.10v nuoremmat. Ei mee tasan onnenlahjat kun jotkut taas toivoo nuoremman miehen. Pöh.
meillä etäsuhde, kaikki viikonloput ja lomat ollaaan kuitenkin yhdessä. Muutama tekstari päivässä, illalla jutellaan tunteroinen päivän kuulumiset. Molemmille sopii tuo. Kummallakin haastava työ, keskellä päivää ei kerkeäisi juttelemaan, voi jonkun tekstarin lähettää. Ei varmasti ole mitään oikeaa tapaa, oikea on se mikä hyvältä tuntuu. Toivottavasti molemmilla samanlainen viestittelyn tarve, edellisessä liitossa kärsin, kun exä ei viestitellyt viikkoihin kun ennen lapsia oli reissussa, lasten syntymän jälkeen soitteli useammin työreissuiltaan.
Alue: Aihe vapaa
Siitä voi myös sopia tai siis kysyä että mihin sä olet tottunut tai mitä odotat. Toiset tykkää jakaa kaiken, toiset ei. Ei oo mitään yksiselitteistä vastausta.
Aloita vaikka kertomalla että susta on kiva kuulla miten päivä on mennyt / on ihan ok että ollaan yhteydessä kun on asiaa. Sit kysy että mitä se ajattelee.