Lähihoitaja yliopistoon opiskelemaan äidinkieltä, miltä kuulostaa?
Tällainen haave on minulla noussut yhtäkkiä pintaan. Äidinkieli oli peruskoulussa aina yksi lemppariaineitani mm. ruotsin ohella, ja menestyinkin kummassakin hyvin. Muissa aineissa en oikein menestynyt, enkä oikein jaksanut yrittääkään, silloin vielä kun valitettavasti kiinnosti enemmän viina ja pojat.
Hain sitten yläasteen jälkeen vaatimattomasti opiskelemaan lähihoitajaksi, olinhan aina halunnut lastenhoitajaksi. Haaveena tuolloin oli jatkaa sitten myöhemmin lastentarhanopettajaksi.
No, nyt olen pienen lapsen äiti ja tullut siihen tulokseen, etten ehkä enää halua palata päiväkotiin hoitamaan muiden lapsia ja työpäivän jälkeen tulla kotiin hoitamaan omia lapsiani.
Äidinkielen opinnot ei ole koskaan aiemmin käynyt minulla mielessäkään, ainakaan kovin tosissaan. Olen aina ajatellut, ettei minusta olisi siihen. Enhän ole käynyt edes lukiota.
Löysin kuitenkin netistä vanhan äidinkielen pääsykokeen, ja aloin pohtia, että jos rakastin äidinkieltä koko peruskoulun ajan niin paljon, että luin innolla aina kokeisiin, ja sain niistä hyviä numeroita, sekä sain hyviä arvosanoja kirjoittamistani aineista, niin miksi minulla ei riittäisi motivaatiota päntätä pääsykokeisiin niin paljon, että pääsisin sisään ihan pelkän pääsykokeen perusteella.
Kuulostaako tämä ihan naurettavalta vai löytyykö täältä joku, joka uskoisi, että minusta voisi olla siihen? :)
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ammattikoulutaustallakin voi päästä yliopistoon ja pärjätä siellä, jos motivaatiota riittää. Tiedän itsekin tällaisia tapauksia.
Oletko miettinyt, millaisiin töihin haluaisit opiskelujen jälkeen hakeutua ja minkä tyyppisiä sivuaineita hakisit?
(Ainakaan minun tietämissäni yliopistoissa ei muuten opiskella äidinkieltä vaan suomen kieltä. Kannattaa käydä myös yliopistojen sivuilla tutustumassa siihen, mitä opinnot käytännössä sisältävät, koska ne eroavat jonkin verran koulun äidinkielen tunneista.)
Kiitos vastauksestasi! Minulla olisi tähtäimessä tulla äidinkielen opettajaksi, mikäli pääsisin sisään yliopistoon. :)
Ap
Suomen kielen opiskelu ei tarkoita, että opiskellaan vain kielioppia, oikeinkirjoitusta yms. Sinun pitää oppia myös opiskelutaitoja, kriittisyyttä, tutkimusmenetelmiä, toista kotimaista kieltä, ainakin yhtä vierasta kieltä ym.
Miksi et aloittaisi opintoja avoimessa yliopistossa? Siellä voit keskittyä alkuun pelkkään suomen kieleen ja miettiä yleisopintoja ja sivuaineopintoja vasta kun huomaat olevasi kiinnostunut ja kykenevä yliopisto-opiskeluun.
No kyllä todellakin kannattaa yrittää. Eikä kuulosta mitenkään tavattomalta, nykymaailmassa pikemminkin yhä normaalimmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ammattikoulutaustallakin voi päästä yliopistoon ja pärjätä siellä, jos motivaatiota riittää. Tiedän itsekin tällaisia tapauksia.
Oletko miettinyt, millaisiin töihin haluaisit opiskelujen jälkeen hakeutua ja minkä tyyppisiä sivuaineita hakisit?
(Ainakaan minun tietämissäni yliopistoissa ei muuten opiskella äidinkieltä vaan suomen kieltä. Kannattaa käydä myös yliopistojen sivuilla tutustumassa siihen, mitä opinnot käytännössä sisältävät, koska ne eroavat jonkin verran koulun äidinkielen tunneista.)
Kiitos vastauksestasi! Minulla olisi tähtäimessä tulla äidinkielen opettajaksi, mikäli pääsisin sisään yliopistoon. :)
Ap
Mitä teet sitten kun lapsesi ovat kouluikäisiä ja sama ongelma kun nyt lastenhoitajana?
Kuulostaa ihan kivalta. Ammatinvalintaa kannattaa miettiä kyllä ennen sitä. Sinun täytyy olla myös kiinnostunut kirjallisuudesta ja lukea paljon.
Oletko katsonut lukion äidinkielen ja kirjallisuuden materiaaleja? Antaisi sinulle vähän vihiä ainakin siitä, miltä tietopohjalta muut tulevat.
T. Myös lähihoitaja yliopistossa, en tosin humanisti.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen opiskelu ei tarkoita, että opiskellaan vain kielioppia, oikeinkirjoitusta yms. Sinun pitää oppia myös opiskelutaitoja, kriittisyyttä, tutkimusmenetelmiä, toista kotimaista kieltä, ainakin yhtä vierasta kieltä ym.
Miksi et aloittaisi opintoja avoimessa yliopistossa? Siellä voit keskittyä alkuun pelkkään suomen kieleen ja miettiä yleisopintoja ja sivuaineopintoja vasta kun huomaat olevasi kiinnostunut ja kykenevä yliopisto-opiskeluun.
Hieman alentuva kommentti puettuna hyväntahtoisuuden kaapuun? Se että on nuorena opiskellut ' vain ' lähihoitajaksi, ei tarkoita yksinkertaisuutta ja osamattomuutta. Ammattikoulutus on valinta siinä missä muukin. Tervetuloa opiskelemaan yliopistoon!
- PersjalkainenAkateemisestiKouluttautunut
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen opiskelu ei tarkoita, että opiskellaan vain kielioppia, oikeinkirjoitusta yms. Sinun pitää oppia myös opiskelutaitoja, kriittisyyttä, tutkimusmenetelmiä, toista kotimaista kieltä, ainakin yhtä vierasta kieltä ym.
Miksi et aloittaisi opintoja avoimessa yliopistossa? Siellä voit keskittyä alkuun pelkkään suomen kieleen ja miettiä yleisopintoja ja sivuaineopintoja vasta kun huomaat olevasi kiinnostunut ja kykenevä yliopisto-opiskeluun.
Kiitos vastauksestasi! Olen perehtynyt siihen, mitä kyseiset opinnot yliopistossa kutakuinkin sisältävät, ja olen tietoinen siitä, ettei siellä opiskella samanlaisia asioita kuin peruskoulussa ja lukiossa (tämä tiedoksi myös edelliselle vastaajalle). Sillä ajattelinkin, että miksen minäkin voisi pärjätä pääsykokeissa ja itse koulussa, jos en kerran ole jäänyt mistään paitsi jätettyäni lukion käymättä.
Suunnitelmissani olisi, että kävisin jo tänä keväänä pääsykokeissa, vähän kuin katsomassa, minkälaiset ovat. Toki lukisin niihin silti tosissani, mutta jos en pääsisi vielä sisään, niin hakeutuisin avoimeen yliopistoon odottelemaan seuraavia hakuja.
Ap
Paskaltahan tuo idea kuulostaa suoraan sanottuna. Aineenopettajia on työttömänä ihan helvetisti. Jos ala kiinnostaa, niin harrastuksena kannattaa osallistua avoimen kursseille. Urahaaveet hylkäisin samantien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai ammattikoulutaustallakin voi päästä yliopistoon ja pärjätä siellä, jos motivaatiota riittää. Tiedän itsekin tällaisia tapauksia.
Oletko miettinyt, millaisiin töihin haluaisit opiskelujen jälkeen hakeutua ja minkä tyyppisiä sivuaineita hakisit?
(Ainakaan minun tietämissäni yliopistoissa ei muuten opiskella äidinkieltä vaan suomen kieltä. Kannattaa käydä myös yliopistojen sivuilla tutustumassa siihen, mitä opinnot käytännössä sisältävät, koska ne eroavat jonkin verran koulun äidinkielen tunneista.)
Kiitos vastauksestasi! Minulla olisi tähtäimessä tulla äidinkielen opettajaksi, mikäli pääsisin sisään yliopistoon. :)
Ap
Mitä teet sitten kun lapsesi ovat kouluikäisiä ja sama ongelma kun nyt lastenhoitajana?
Heh, varmaan palaan sitten lastenhoitajan hommiin ;)
Ap
Yliopiston suomen kielen oppiaine on aika eri asia kuin yläasteen tai lukion äikäntunnit. Ainekirjoitusten, musavideoanalyysin ja romaanien lukemisen sijaan suomen kielen opintoihin kuuluu mm. paljon erilaisten kielitieteellisten teorioiden käsittelyä, murretutkimusta, syntaksia, semantiikkaa jne. Kannattaa ehdottomasti tutustua yliopistojen opinto-oppaisiin ennen kuin vetää mitään johtopäätöksiä opinnoista :)
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielen opiskelu ei tarkoita, että opiskellaan vain kielioppia, oikeinkirjoitusta yms. Sinun pitää oppia myös opiskelutaitoja, kriittisyyttä, tutkimusmenetelmiä, toista kotimaista kieltä, ainakin yhtä vierasta kieltä ym.
Miksi et aloittaisi opintoja avoimessa yliopistossa? Siellä voit keskittyä alkuun pelkkään suomen kieleen ja miettiä yleisopintoja ja sivuaineopintoja vasta kun huomaat olevasi kiinnostunut ja kykenevä yliopisto-opiskeluun.
Esimerkiksi Jyväskylän avoimessa liopistossa voi aloittaa suomen kielen opinnot joustavasti koska tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston suomen kielen oppiaine on aika eri asia kuin yläasteen tai lukion äikäntunnit. Ainekirjoitusten, musavideoanalyysin ja romaanien lukemisen sijaan suomen kielen opintoihin kuuluu mm. paljon erilaisten kielitieteellisten teorioiden käsittelyä, murretutkimusta, syntaksia, semantiikkaa jne. Kannattaa ehdottomasti tutustua yliopistojen opinto-oppaisiin ennen kuin vetää mitään johtopäätöksiä opinnoista :)
Vastasinkin jo aikaisemmin, mutta olen perehtynyt asiaan. Kuulostaa niin kiinnostavalta! :)
Ap
Yliopisto-opiskelu on todella erilaista kuin yläasteella. Vanhat opiskelutapani lukiosta olen joutunut heittämään romukoppaan ja samoin on käynyt monen muunkin kohdalla. Opiskelu on hyvin itsestä kiinni, opittavaa on paljon ja vain pieni osa kokonaisuuksista käsitellään luennoilla. Mitään yli-ihmisiä yliopisto-opiskelijat eivät ole, vaan tiedonhakuun, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja tiedon soveltamiseen kasvaa ajan myötä. :)
Jos aikaisemmista opinnoistasi on aikaa, opiskelun aloittaminen ei välttämättä tunnu helpolta. Oletko miettinyt avointa yliopistoa? Saisit kokeilla opiskelua sitä kautta ilman pääsykokeita, ja jos ala tuntuu omalta, voit hakea pääaineopiskelijaksi.
Ei yliopistossa voi opiskella "äidinkieltä". Päästäksesi äikän opeks sun täytyy lukea pääaineena joko suomen kieltä tai kirjallisuutta ja sitten sivuaineena sitä toista, tämän lisäks sun täytyy suorittaa opettajan pedagogiset opinnot.
Yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu on aivan erilaista kuin peruskoulussa ja lukiossa, joten tutustu aiheeseen. Opiskele esim. avoimessa enSin
Aika haasteellista jos ei ole edes itsekseen harrastanut lukemista/kirjoittamista (en tiedä oletko). Ei riitä että osaa kieliopin, pitää osata myös soveltaa sitä. Lukiossa harjoitellaan paljon vastaustekstejä ja ylipäänsä tekstitaitoa, mistä epäilen, että sinulla ei ole hajuakaan?
Ja vaikka suomea/kirjallisuutta pääsisitkin lukemaan, se opelinja on suositumpi ja sinne otetaan myös vain ne siihen soveltuvimmat. Tätä on vielä vaikeampi "pänttäämällä pääsykoekirjaa" opiskella, ellei jopa mahdotonta.
Aina voi yrittää, mutta aika kovaa saa kyllä yrittää.
Opettajaksi haluavan tulee myös opiskella kirjallisuustiedettä 60 op (=lukea aivan helvetillinen määrä kirjoja, ainakin Tampereella on keskimäärin 6-12 kpl romaaneja luettavana per kurssi, teoriat päälle...) ja tietenkin suorittaa kasvatustieteitä saman verran. Opekoulutukseen ei vain kävellä sisään, vaan sinne on joinakin vuosina tosi vaikea päästä.
Olen tavannut pari äidinkielenopettajaa, jotka ovat vaihtaneet sinne sairaanhoitajakoulutuksesta.
Kannattaa käydä pääsykokeissa jo tänä keväänä. Jos pääset, niin hyvä on ja jos et, niin seuraavana vuonna on kuitenkin helpompaa kun tiedät, mitä siellä on ja ehdit vaikka avoimessa yliopistossa suorittaa jotain.
Ammattikoulupohjalla yliopistossa opiskelevien kompastukseksi voivat muodostua vieraskieliset tenttikirjat ja matematiikka sekä kirjoitustaito, mutta sinulle ei varmaan ainakaan viimeksimainittu tule olemaan ongelma. Kirjallisilla lahjoilla minäkin selvitin ne ulkomaankieliset kirjat, joista en mitään ymmärtänyt ja tilastomatematiikasta suorastaan pidin ja muistin taas, että taisin olla matemaattisesti aika hyvä peruskoulussa. Lukioa en ole käynytkään.
Vierailija kirjoitti:
Opettajaksi haluavan tulee myös opiskella kirjallisuustiedettä 60 op (=lukea aivan helvetillinen määrä kirjoja, ainakin Tampereella on keskimäärin 6-12 kpl romaaneja luettavana per kurssi, teoriat päälle...) ja tietenkin suorittaa kasvatustieteitä saman verran. Opekoulutukseen ei vain kävellä sisään, vaan sinne on joinakin vuosina tosi vaikea päästä.
Tuo olisi ihan ok jos palkinto olisi varma hyväpalkkainen työpaikka, kuten vaikka lääkäreillä. Mutta kun pääsee hyvällä tuurilla tekemään jotain pätkiä tai sijaisuuksia ja huonolla tuurilla ei mihinkään... noh jokainen tekee omat valintansa, mutta minun mielestä ei mitään järkeä.
Totta kai ammattikoulutaustallakin voi päästä yliopistoon ja pärjätä siellä, jos motivaatiota riittää. Tiedän itsekin tällaisia tapauksia.
Oletko miettinyt, millaisiin töihin haluaisit opiskelujen jälkeen hakeutua ja minkä tyyppisiä sivuaineita hakisit?
(Ainakaan minun tietämissäni yliopistoissa ei muuten opiskella äidinkieltä vaan suomen kieltä. Kannattaa käydä myös yliopistojen sivuilla tutustumassa siihen, mitä opinnot käytännössä sisältävät, koska ne eroavat jonkin verran koulun äidinkielen tunneista.)