Haluan eron mutta ensin toisen lapsen
Ekaks, en oo kalastelemassa elareita. Haluan vain sisaruksen samalle isälle mahd. Pienellä ikäerolla.
Tapellaan mieheni kanssa jatkuvasti vähäpätöisistä asioista. Kuten toissailtana suuttui kuin pikkulapsi kun mainitsin pöydälle jääneestä maitopurkista. Ei puhunut koko iltana mitään. Yritin lepytelläkin, mutta turhaan. Ikää ukolla +40
Minä teen ihan kaiken kotona. Mies ei laita tikkua ristiin. Kun jäin äitiysvapaalle, tein mielelläni kotitöitä. Tottakai, kun toinen tekee pitkää päivää töissä. Mutta vauvan synnyttyä, on kaikki jäänyt minun harteilleni. Vauvan hoito, ruoan laitto, tiskit, pyykit jopa remontoinnin teen itse. Yksin.
Miehellä on myös 2 vanhempaa lasta edellisestä suhteesta. Lasten ollessa meillä, mies ei laita ruokaa muuta kuin joinakin aamuina puuron. Eikä touhua lasten kanssa mitään. Istuu vain kaljatölkki kädessä ja toljottaa telkkaria. Saattaa ottaa kaljan jo aamupäivästä, kun tietää että ei olla lähdössä mihinkään. Itse en tykkää yhtään lasten nähden juoda, pari voi ottaa mutta humalahakuisesti ei. Ja sitäkin olen miettinyt, dttä viimeistään kun meidän lapsi alkaa tajuta asioita, en voi katsoa miehen juomista läpi sormien. (Isäni joi kun olin lapsi, enkä halua että lapseni joutuu katteleen samaa)
Myönnän, dttä minussakin on vikaa, en sopeudu mieheni lapsiin. He kyllä pitävät minusta, mutta en vain jotenkin jaksa passata isoja penskoja(9v ja 14v) Siivota jälkiä yms.
Miehen kanssa ei voi keskustella mistään normaalisti kun suuttuu heti ja tekee musta syyllisen kaikkeen. Aluksi ajattelin, että se on vain stressiä(takana konkurssi)mutta tämä on vain pahentunut.
Oon nyt miettiny tätä eroamista, mutta rakastan miestäni ylikaiken. Hän vain tekee asiat niin hankalaksi. Olen yrittänyt puhua kotitöiden jakamisesta yms mutta suuttuu vain ja haukkuu prinsessaksi jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. Hän ei anna mitään arvoa teoilleni.. ajattelee vaan kun tekee rahaa niin saa kelvata.
Kommentit (22)
Kyllästynyt piika kirjoitti:
Ekaks, en oo kalastelemassa elareita. Haluan vain sisaruksen samalle isälle mahd. Pienellä ikäerolla.
Tapellaan mieheni kanssa jatkuvasti vähäpätöisistä asioista. Kuten toissailtana suuttui kuin pikkulapsi kun mainitsin pöydälle jääneestä maitopurkista. Ei puhunut koko iltana mitään. Yritin lepytelläkin, mutta turhaan. Ikää ukolla +40
Minä teen ihan kaiken kotona. Mies ei laita tikkua ristiin. Kun jäin äitiysvapaalle, tein mielelläni kotitöitä. Tottakai, kun toinen tekee pitkää päivää töissä. Mutta vauvan synnyttyä, on kaikki jäänyt minun harteilleni. Vauvan hoito, ruoan laitto, tiskit, pyykit jopa remontoinnin teen itse. Yksin.
Miehellä on myös 2 vanhempaa lasta edellisestä suhteesta. Lasten ollessa meillä, mies ei laita ruokaa muuta kuin joinakin aamuina puuron. Eikä touhua lasten kanssa mitään. Istuu vain kaljatölkki kädessä ja toljottaa telkkaria. Saattaa ottaa kaljan jo aamupäivästä, kun tietää että ei olla lähdössä mihinkään. Itse en tykkää yhtään lasten nähden juoda, pari voi ottaa mutta humalahakuisesti ei. Ja sitäkin olen miettinyt, dttä viimeistään kun meidän lapsi alkaa tajuta asioita, en voi katsoa miehen juomista läpi sormien. (Isäni joi kun olin lapsi, enkä halua että lapseni joutuu katteleen samaa)
Myönnän, dttä minussakin on vikaa, en sopeudu mieheni lapsiin. He kyllä pitävät minusta, mutta en vain jotenkin jaksa passata isoja penskoja(9v ja 14v) Siivota jälkiä yms.
Miehen kanssa ei voi keskustella mistään normaalisti kun suuttuu heti ja tekee musta syyllisen kaikkeen. Aluksi ajattelin, että se on vain stressiä(takana konkurssi)mutta tämä on vain pahentunut.
Oon nyt miettiny tätä eroamista, mutta rakastan miestäni ylikaiken. Hän vain tekee asiat niin hankalaksi. Olen yrittänyt puhua kotitöiden jakamisesta yms mutta suuttuu vain ja haukkuu prinsessaksi jolle kaikki pitää tehdä valmiiksi. Hän ei anna mitään arvoa teoilleni.. ajattelee vaan kun tekee rahaa niin saa kelvata.
Minusta teet jopa rikoksen sekä miestä että tulevaa lasta kohtaan jos teet lapsen tietäen että haet eroa sen jälkeen.
Aikuistu ja kanna vastuu niin kuin aikuisen kuuluukin. Toivon hartaasti että miehesi saa tietää suunnitelmastasi. Ja olen niitä naisia joiden mielestä sinä olet kotona ja hän tienaa rahat sinulle ja perheelle. Joten vähin mitä voit tehdä on hoitaa koti ja lapset. Sitten on eri asia kun sinä menet töihin. Sanoisin minäkin sinua prinsessaksi.
Olisit sitten kahden lapsen yh jossain kämäsessä vuokrayksiössä. Onko se tosiaan sen arvoista. Toivottavasti mies pääsee sinusta eroon ennenkuin peruuttamatonta tapahtuu.
Mitä jos eron jälkeen tapaatkin kivan miehen jonka kanssa vakiinnut.
Itse erosin kahden lapseni isästä kun olin viimeisilläni raskaana. Jäin sitten kahden lapsen yksinhuoltajaksi. Ja siis totaali yh ksi. Isä ei enää ollut kiinnostunut lapsistaan.
Tapasin sitten nykyisen mieheni jonka kanssa ollaan oltukin jo kohta kymmenen vuotta. Meillä yksi yhteinen lapsi ja nuo kaksi vanhempaa joita mies pitää ominaan.
Voi kun kaikki olisikin biologisesti tämän nykyisen miehen!
Älä tee huonoon suhteeseen lasta. Ei se ainakaan lapsen etu ole.
Itse kadun että tein huonossa suhteessa yhtään lasta kun olisin voinut kokea sen perheonnen myöhemminkin oikean miehen kanssa!
Miehen kanssa ei voi keskustella. Mies istuu vaan kaljaa kitaten sohvalla ja katsoo telkkaria. Mies ei tee mitään kotona, ei edes remppahommia. Mies ei ota mitään kontaktia lapsiinsa. Mies ei anna mitään arvoa teoillesi.
Ja sä sanot, että rakastat ylikaiken miestäsi, miksi?
Mä niin tajuan sua! Ekaksi, kyllä se on työpäivä kotiäidilläkin, kun mies tulee kotiin palkkatöistä, on toki annettava aikaa levätä mutta ei se koti mikään hotelli ole. Illat hoidetaan yhdessä. Onko sulla aikaa päivisin lojua sohvalla? Tuskinpa vaan.
Ok, mulla on vähän samantyyppinen mies, toi lapselliset kiukkupuuskatkin täsmää. Kauan on ollut ero mielessä, jo ennen vauvan syntymää, mutta mä myös halusin kokosisaruksen esikoiselle. Toki toivoin että uusi vauva myös lähentäis meitä. No eipä lähentänyt ja nyt tajuan kuinka vaikeaa tulisikaan olla kahden pienen yh...
Vauvakuume on kaikensyövä tunne mutta mun mielestä jos oot varma erosta, etsi uudelle vauvalle uusi isä ja toimiva parisuhde 😊
In my defence. Jos joskus voisi pyytämättä laittaa tiskit koneeseen ei ole minusta prinsessamaisuutta. Tein meidän yläkerran remontin käytännössä itse. Loppuvaiheessa mies auttoi koska olin jo raskaana. Talolaina pelköstään mun nimissä, me jäätäis tähän jos ero tulee.
Saatoin muotoilla asioita väärin, koska en nyt oo päättänyt dttä heti ku plussa tulee erotasn, vaan oon miettinyt sitä, että jos ei asiat muutu en näe muuta vaihtoehtoa.
onko teidtä normaalia miehen käytöstä että suututaan jos pyydän tehdä jotain? En ole nalkuttaja tyyppiä, ja yleensä puren hammasta ja teen itse jos ei toinen tajua tehdä.
Mikähän mahtoi olla miehen edellisen suhteen eron syy...
Jos kykenet ajattelemaan yhtään toisia ihmisiä, niin mietipä miehesi asemaa? Jos tiedät jo puolivarmasti aikovasi erota, niin kyllä se ero sieltä on tulossa. Lapsen saaminen tällaiseen tilanteeseen on miehen näkökulmasta kohtuutonta (kokee tulleensa petetyksi) ja vaimon mieli voi aina muuttua elareiden suhteen. Jos mies ehtii kiintyä lapseen on ero raskas prosessi vaikka ei sitä osaa tai halua näyttää.
Parisuhdeneuvojalle ja jos siellä ei sopua löydy niin hautaat avioliiton ja lapsihaaveet nykyisen miehesi kanssa. Löytyy tietysti niitä harvoja miehiä, joille voisi sopia sellainen järjestely että eroatte sovussa ja saatte vielä yhden lapsen ja osallistutte yhdessä lasten hoitamiseen. Mutta sellaisen löytäminen on jo lottovoitto.
On meillä hyviäkin aikoja ja ollaan kuin vastarakastuneita. Mutta tää on nyt jatkunut vähä pitempään.. siksi kai sitä rakastankin, kun osaa myös olla ihanakin. Mutta oon mä miettinyt että miks mä sitä rakastan...
Ap
Anteeksi, mutta en ymmärrä. Haluat lisää lapsia, joilla on juopotteleva isä ja jolla ei ole ensimmäisen liittonsakaan lapsiin juurikaan kiinnostusta. Sä haluaisit näitä lapsia vielä lisää???
siskoni ex oli samanlainen. Meillä meni melkein välit poikki kun ihmettelin miksei mies tee mitään kun sisko teki ihan kaikki, jopa hoiti miehen lapset, silloin harvoin kun tulivat käymään.
Siinä vaiheessa kun sisko jäi kotiin lapsen kanssa ja yhteisestä sopimuksesta jäi hoitovapaalle, mies alkoi peräämään puolia lainasta. Sisko yritti lainaa minulta rahaa, menin sinne huutamaan ja mies sai kuulla kunniansa.
No, riitahan siitä tuli, mutta sisko oli kuun ja puun välissä, kun rahaa ei ollut maksaa puolia kaikesta kun tulot olivat pienet ja mies vaati siskon osuutta.
Aika pian tämän jälkeen ero sitten tulikin.
Paitsi sisko oli siinä vaiheessa jo uudestaan raskaana, mutta yh.na synnytti toisen lapsen.
Oli sitten kotona 3 vuotta, meni takaisin töihin, otti elämänsä haltuun ja pärjää nyt todella hyvin. Onni että sai 2 kilttiä tyttöä.
Isää ei tietenkään näy missään. Vanhemmat lapset ovat jo muuttaneet pois äitinsä luota, näkee heitä pari kertaa vuodessa, ei tietenkään tue millään tavalla ja samanlainen luuseri on nuorempia lapsiaan kohtaan.
Aika sekopäistä luettavaa.... Sinä (minulle kaikki heti) haluat erittäin itsekkäästi lapsia. Mies on saamaton juoppo, josta haluat erota, mutta kuiteski rakastat.
Mitä sinä siis HALUAT ? Tykkäyksiä, huomioo, sääliä.
Lähinnä halusin vain avautua. En mitään muuta. Mutta avaa mun silmiä kun lukee toisten ajatuksia tästä.
Ap
Kyllä suosittelisin, että haette apua tuohon tilanteeseenne, kerta rakkauttakin on jäljellä! Kyllä teidän avioliitto vielä kuntoon saadaan! Kalja on paha juttu.
Toivottavasti miehesi suostuisi lähtemään keskustelemaan perheasiainneuvottelukeskukseen. Siellä asioista voi puhua niin, että kumpikin ymmärtää toistaan. Kannattaa lähestyä miestä sillä tavalla kotosalla, että kehut ja sanot, mistä tykkäät ja että tykkäät hänestä mutta että nämä asiat hiertää. Joskus se, miten asiat sanoo, voi olla ratkaisevaa. Kyllä miehenkin pitäisi ymmärtää osallistua hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä miehessä sitten on, kun häntä rakastat niin paljon?
Juurikin näin, konkurssin tehnyt juoppo. Selkeää roskaa.
Masentunut? JosOnko kauankin aikaa konkurssista? Jos sen vaikeus iski vasta nyt tajuntaa? Jut? Onko yhtään koskaan tehnyt mitään kotitöitä?
Mä itse asiassa tein viel vauvan aika samanlaiseen tilanteeseen.. ja nyt menee paremmin kuin juurmaar koskaan.. tosin kuulin totuuksia miehen äidistä enkä ihmettele yhtään että mies käyttäytyi niin..! Ymmärrän nyt paremmin miestäni, mutta mä taas halusin muutoksen positiiviseen suuntaan ja ihanaa nähdä kuinka mies höpisee vauvalle ja on ihan sekaisin hyvällä tavalla tästä vauvasta!♡
Masennustakin olen miettinyt.
Olisko siitä nyt 5-6vuotta aikaa. Vielä vuosi sitten teki. Kokkaili paljon, kävi pyytämättä kaupassa, nykyään käy harvoin. Ja sen jälkeen ku tää tölli ostettiin kohta 2v sitten on kaikki alkanut kaatua mun niskaan pikkuhiljaa.
En kalastele elareita.... En ole kostonhimoinen.... En ole rasisti... Mutta...
Mistä näitä sikiää???
Mikä siinä miehessä sitten on, kun häntä rakastat niin paljon?