Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sukulainen antoi suunnittelemamme nimen lapselleen
11.01.2016 |
Biologisesti vähän kaukaisempi sukulaiseni, jonka kanssa olemme kuitenkin paljon ja jatkuvasti tekemisissä, sai loppuvuodesta lapsen. Oma la on tässä alkuvuonna ja olimme jo aivan alkuraskaudesta sopineet mieheni kanssa, että poikamme tulee saamaan minun isäni melko harvinaisen nimen. Nimi on mielestäni ehdottomasti kivoin pojan nimi ja mieheni ehdotti, että voisimme nimetä pojan isäni (joka on ollut todella suuri apu, tuki ja turva perheellemme) mukaan. Mielestäni idea oli hyvä ja nimi olisi tuttu, mutta myös vähän erikoisempi, sillä en tunne ketään toista samannimistä lasta.
Nyt olimme viikonloppuna kuitenkin tuon sukulaislapsen juhlissa ja aivan puulla päähän lyötynä kuuntelimme, kuinka lapsi kastettiin tällä samalla nimellä. Tilaisuudessa lapsen isä vielä moneen kertaan hehkutti, että on mahtavaa kun lapsella on suvussa niin hieno ja upea kaima kun minun isäni.
Nyt tuntuu tosi hölmöltä. Olisi todella outoa nimetä ihan peräkkäin syntyneet lapset samalla nimellä (vielä kun tuo ei nyt isää lukuunottamatta ole edes mikään suvussa kulkenut nimi), mutta toisaalta olimme jo ehtineet tottua siihen nimeen omalla pojallamme. Tiedän että on täysin naurettavaa ajatella näin, mutta vähän tuntuu kuin tuo sukulainen olisi varastanut sekä meille kuuluvan nimen kuin kunnioituksemme isääni kohtaan. Tietenkään asia ei näin ole emmekä puolin ja toisin tienneet suunnitelmistamme, mutta silti. Ärsyttää.
Sukulaisten onnea hyvästä nimestä sen enempää kuin isän kiitollisuutta kehuista ja "kunnianosoituksesta" emme tietenkään aio pilata tällä asialla. Kunhan nyt vähän saa ajatuksia jonnekin tuulettaa.
Kommentit (7)
Kurja tilanne ja ymmärrän kyllä tunteesi, vaikka eihän nimiä kukaan voi omistaa.
Ehdottaisin, että odotatte kunnes lapsenne syntyy ja sitten mietitte hänelle sopivan nimen. Jos se on tuo isäsi nimi, niin sitten se on se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko harkita isäsi nimeä lapsen toiseksi nimeksi? Joko sellaisenaan tai hieman muunnettuna? Olisihan se myös käytännössä aika hankalaa, jos samassa perheessä olisi kaksi saman nimistä (kokemusta on, siskonpoika on enonsa kaima).
Oi kuinka hankala tilanne teille :/
Meillä miehen velipuolen poika sai melkein saman nimen kuin meidän poika (ikäeroa 4 kk). Tyyliin toni - tomi.
Vähän ihmetytti aluksi, mutta nopeasti tottui. Nyt vaan meinaa isovanhemmilla mennä nimet sekaisin kun puhutaan "tonista" ja "tomista"
Jos muokkaisitte nimeä tai antaisitte sen 2. tai 3. nimeksi?
Kiitos vastauksista :) Tosiaan me eikä kukaan muukaan nimeä omista, eikä noilla sukulaisilla varmasti ollut aavistusta että aiomme sen antaa, joten tietenkään heitä ei voi tästä syyttää. Ärsyttää vaan niin paljon, eikä tätä oikein kehtaa niin purkaakaan kenellekään.
Mietimme myös, että antaisimme nimen toiseksi nimeksi, mutta se on tyyliä Mika, joka kuulostaa taas melkein nimen kuin nimen kanssa hassulta, kun haluaisimme nimestä vain kaksiosainen. Nimestä on myös olemassa vastaava, pidempi versio, mutta se ei sitten tunnu enää ollenkaan "meidän nimeltä". Äh. -ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista :) Tosiaan me eikä kukaan muukaan nimeä omista, eikä noilla sukulaisilla varmasti ollut aavistusta että aiomme sen antaa, joten tietenkään heitä ei voi tästä syyttää. Ärsyttää vaan niin paljon, eikä tätä oikein kehtaa niin purkaakaan kenellekään.
Mietimme myös, että antaisimme nimen toiseksi nimeksi, mutta se on tyyliä Mika, joka kuulostaa taas melkein nimen kuin nimen kanssa hassulta, kun haluaisimme nimestä vain kaksiosainen. Nimestä on myös olemassa vastaava, pidempi versio, mutta se ei sitten tunnu enää ollenkaan "meidän nimeltä". Äh. -ap
Laittakaa se isäsi nimi etunimeksi, ja ottakaa toinen nimi kutsumanimeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista :) Tosiaan me eikä kukaan muukaan nimeä omista, eikä noilla sukulaisilla varmasti ollut aavistusta että aiomme sen antaa, joten tietenkään heitä ei voi tästä syyttää. Ärsyttää vaan niin paljon, eikä tätä oikein kehtaa niin purkaakaan kenellekään.
Mietimme myös, että antaisimme nimen toiseksi nimeksi, mutta se on tyyliä Mika, joka kuulostaa taas melkein nimen kuin nimen kanssa hassulta, kun haluaisimme nimestä vain kaksiosainen. Nimestä on myös olemassa vastaava, pidempi versio, mutta se ei sitten tunnu enää ollenkaan "meidän nimeltä". Äh. -ap
Laittakaa se isäsi nimi etunimeksi, ja ottakaa toinen nimi kutsumanimeksi?
Eih. Jos on ihan mikä muu vaihtoehto, niin älkää laittako toista nimeä kutsumanimeksi. Mulla on, ja se on ärsyttävää (Esimerkiksi allekirjoituksissa ihmetellään, kun allekirjoittanut onkin eri nimi tai aina saa selitellä että "olen toinennimi enkä etunimi"...)
Alue: Aihe vapaa
Kukaan ei omista nimeä. En kyllä kehtaisi laittaa samaa nimeä.