Alakoululaisten vanhemmat: mitä haluaisit tietää koulun kieli-illassa?
Mitä haluaisit, että esimerkiksi englannin opiskelusta kerrotaan alakoulun vanhempainillassa? Kyseessä infoilta, jossa kerrotaan eri kielten opiskelusta ja alakoulun kielivalinnoista.
Kommentit (31)
Itseäni kummastuttaa A2 kielten opiskelulla pelottelu. On muka vaikeaa ja liian raskasta. Eikö kielten opiskelu pitäisi olla iloinen ja positiivinen satsaus tulevaisuuteen?
Kuinka paljon kyseistä kieltä voi opiskella A-kielenä eri paikkakunnilla? Jos siis ottaa muun A-kielen kuin englannin. Itsellä oli ruotsi A-kielenä, mutta perhe muutti peruskoulun aikana useita kertoja. Niinpä jouduin vaihtamaan A-kieltä kesken peruskoulun.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon kyseistä kieltä voi opiskella A-kielenä eri paikkakunnilla? Jos siis ottaa muun A-kielen kuin englannin. Itsellä oli ruotsi A-kielenä, mutta perhe muutti peruskoulun aikana useita kertoja. Niinpä jouduin vaihtamaan A-kieltä kesken peruskoulun.
Luin aloituksen huonosti eli ilmeisesti oletuksena, että ensimmäinen kieli olisi englanti.
Haluaisin tietää, milloin pakkoruotsi poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluaisit, että esimerkiksi englannin opiskelusta kerrotaan alakoulun vanhempainillassa? Kyseessä infoilta, jossa kerrotaan eri kielten opiskelusta ja alakoulun kielivalinnoista.
Ei ole enää mitään alakoulun kielivalintoja, koska RKP päätti jo puolestamme, että kaikki lukevat ala-asteella pakkoruotsia ensi syksystä lähtien.
Kiinnostaa että opetaanko enemmän britti- vai jenkkienglantia vai molempia yhtä paljon.
Ei englannin opetuksesta tarvitse mitään kertoa, sillä se nyt on käytännössä itsestäänselvyys (okei, tiedän että A1 kieleksi voi joskus ottaa jonkin muun, mutta se on todella harvinaista ja harvoin järkevää).
Mieluusti tietysti kaikista mahdollisuuksista mitä voi valita, voiko valita useamman kielen kuin kaksi ja esim. miksi juuri nämä tietyt kielet ovat valikoituneet opetettaviksi? Yleensä tuo A2 on saksa tai ranska, harvoin myös venäjä tai espanja, mutta en ole missään nähnyt valikoimassa esimerkiksi kiinaa, arabiaa tai japania, vaikka ovat hyvinkin oleellisia kieliä nykyään, ja varmasti löytyy myös opettajia.
On pitkän kielen valinta. Kolmoselta asti kaikki aloittavat vieraan kielen, kutoselta kaikki aloittavat ruotsin. Ruotsin voi kuitenkin valita myös ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, joka siis alkaa jo kolmosella. Monissa kouluissa voi valita myös esim saksan, ranskan tai venäjän.
A2-kieli sopii joillekin, ei kaikille. Joskus yhdessä vieraassa kielessä on lapselle ihan tarpeeksi haastetta ja työtä. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, että kieltenopiskelu teettää työtä (esim läksyjä on enemmän). Lasta ei välttämättä kiinnosta opiskella vapaaehtoista kieltä, ja kovin hyviä tuloksia ei silloin kyllä yleensä synny.
T. Kieltenopettaja
Varmaan olisi hyvä ihan rehellisesti kertoa, että A2-kielten ryhmiä tuskin enää syntyy, koska poliittisista syistä kaikki lukevat jatkossa pakkoruotsia ala-asteella ja tällöin A2-kieltä suunnitellut jättää sen ottamatta, koska kolme vierasta kieltä ala-asteella koetaan liian suureksi määräksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon kyseistä kieltä voi opiskella A-kielenä eri paikkakunnilla? Jos siis ottaa muun A-kielen kuin englannin. Itsellä oli ruotsi A-kielenä, mutta perhe muutti peruskoulun aikana useita kertoja. Niinpä jouduin vaihtamaan A-kieltä kesken peruskoulun.
Tämä kyllä kannattaa ottaa esiin, ettei tule yllätyksenä. Esim meidän kunnassa vaikka pääkaupunseudun keyskunta ollaan luetaan A1 kielenä ainoastaan ja vain enkkua.
Vierailija kirjoitti:
On pitkän kielen valinta. Kolmoselta asti kaikki aloittavat vieraan kielen, kutoselta kaikki aloittavat ruotsin. Ruotsin voi kuitenkin valita myös ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, joka siis alkaa jo kolmosella. Monissa kouluissa voi valita myös esim saksan, ranskan tai venäjän.
A2-kieli sopii joillekin, ei kaikille. Joskus yhdessä vieraassa kielessä on lapselle ihan tarpeeksi haastetta ja työtä. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, että kieltenopiskelu teettää työtä (esim läksyjä on enemmän). Lasta ei välttämättä kiinnosta opiskella vapaaehtoista kieltä, ja kovin hyviä tuloksia ei silloin kyllä yleensä synny.
T. Kieltenopettaja
Miten teillä suhtaudutaan ruotsin aikaistukseen? En ole meillä kuullut yhdenkään opettajan pitävän sitä hyvänä asiana.
Mielestäni se on hyvä asia. Mitä aiemmin, sen parempi. Lisäksi on parempi, että uuden kielen aloitus ei tapahdu samaan aikaan kun siirrytään ala-asteella yläasteelle ja monilla alkaa murrosikä.
T. nro 9
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni se on hyvä asia. Mitä aiemmin, sen parempi. Lisäksi on parempi, että uuden kielen aloitus ei tapahdu samaan aikaan kun siirrytään ala-asteella yläasteelle ja monilla alkaa murrosikä.
T. nro 9
Mutta eikö se ole huono asia, että A2-kielten opiskelu vähenee eli käytännössä kielten opiskelu yksipuolistuu, kun kaikki lukevat vain englantia ja ruotsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon kyseistä kieltä voi opiskella A-kielenä eri paikkakunnilla? Jos siis ottaa muun A-kielen kuin englannin. Itsellä oli ruotsi A-kielenä, mutta perhe muutti peruskoulun aikana useita kertoja. Niinpä jouduin vaihtamaan A-kieltä kesken peruskoulun.
Tämä kyllä kannattaa ottaa esiin, ettei tule yllätyksenä. Esim meidän kunnassa vaikka pääkaupunseudun keyskunta ollaan luetaan A1 kielenä ainoastaan ja vain enkkua.
Täälläkin eräässä n. 20 000 asukkaan kunnassa ei yhdessäkään koulussa voi lukea muuta kuin enkkua vaikka miltei naapurissa on ruotsinkielisiäkin kuntia.
Vierailija kirjoitti:
On pitkän kielen valinta. Kolmoselta asti kaikki aloittavat vieraan kielen, kutoselta kaikki aloittavat ruotsin. Ruotsin voi kuitenkin valita myös ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, joka siis alkaa jo kolmosella. Monissa kouluissa voi valita myös esim saksan, ranskan tai venäjän.
A2-kieli sopii joillekin, ei kaikille. Joskus yhdessä vieraassa kielessä on lapselle ihan tarpeeksi haastetta ja työtä. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, että kieltenopiskelu teettää työtä (esim läksyjä on enemmän). Lasta ei välttämättä kiinnosta opiskella vapaaehtoista kieltä, ja kovin hyviä tuloksia ei silloin kyllä yleensä synny.
T. Kieltenopettaja
Tää on just tätä. Ei saisi opiskella A2-kieltä jos ei ole mahdottoman hyvä koulussa ja tuo läksyjen määrällä pelottelu on nykyisin ihan vakiokamaa. Ei sitten tarvitse ihmetellä kun kukaan ei valitse A2-kieltä kun kaikki on peloteltu valmiiksi sen ylivoimaisella vaikeudella ja hirveällä työmäärällä.
Opetetaanko tällainen negatiivinen ajattelu kieltenopettajille jo yliopistossa???
Itse kysyisin opettajien pätevyydestä. Onko kieltä opettava opettaja aineenopettaja tai vain luokanopettaja. Siinä on vissi ero!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon kyseistä kieltä voi opiskella A-kielenä eri paikkakunnilla? Jos siis ottaa muun A-kielen kuin englannin. Itsellä oli ruotsi A-kielenä, mutta perhe muutti peruskoulun aikana useita kertoja. Niinpä jouduin vaihtamaan A-kieltä kesken peruskoulun.
Tämä kyllä kannattaa ottaa esiin, ettei tule yllätyksenä. Esim meidän kunnassa vaikka pääkaupunseudun keyskunta ollaan luetaan A1 kielenä ainoastaan ja vain enkkua.
Täälläkin eräässä n. 20 000 asukkaan kunnassa ei yhdessäkään koulussa voi lukea muuta kuin enkkua vaikka miltei naapurissa on ruotsinkielisiäkin kuntia.
Ei ole järkevää tarjota ruotsia A-kieleksi, koska se tulee kuitenkin pakolla ala-asteella.
Haluaisin kysyä opettajan koulutuksesta. Onko hän pätevä opettamaan kyseistä kieltä? Lisäksi olisi kiva kuulla, millaisia opetusmenetelmiä hän käyttää.
Käytännössä Suomessa on myös pakkoenglanti. Jos ottaa A1-kieleksi ruotsin on pakko opiskella A2-kielenä englantia.
Kuinka paljon nykyään opiskelussa keskitytään puhumiseen suhteessa kielioppiin.