'Lasten' seurustelusuhteista
Kysymys: minkä ikäisen lapsen kohdalla suhtaudutte seurustelukumppaniin joka käy kotonakin tyttö-tai poikakaverina, joka todennäköisesti vuosien varrella vaihtuu, ja minkäikäisen kohdalla miniä- tai vävyehdokkaana, joka vähän kerrassaan otetaan perheeseen mukaan, vai onko sillä merkitystä?
Itse ajattelen, että jonkun 15v seurusteluja en ota hirveän vakavasti, vaikka en sitä lapselle sanokaan, mutta olisiko 18-vuotiaan seurustelukumppaniin jo tutustuttava paremmin?
Kommentit (40)
Omituinen asenne. Mitä väliä, loppuuko suhde ennemmin tai myöhemmin vai jatkuuko se hamaan loppuun asti? Oleellista on, että seurustelukumppani on sillä hetkellä lapselle/nuorelle läheinen ja tärkeä ihminen, miksi en siis olisi kiinnostunut tutustumaan?
Ap jatkaa, että merkitystä mielestäni on jo jostain synttäreiden huomioimisesta lähtien perhejuhlien järjestämiseen sillä, kuka kuuluu oikeasti porukkaan, ja kuka on vain kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa, että merkitystä mielestäni on jo jostain synttäreiden huomioimisesta lähtien perhejuhlien järjestämiseen sillä, kuka kuuluu oikeasti porukkaan, ja kuka on vain kaveri.
Kyllähän sen tietää, kuka kuuluu porukkaan ja kuka ei. Mielestäni on huomioitava suhteen kesto ja tiiviys, ei se kuinka kauan se mahdollisesti jatkuu.
Omituinen asenne sinulla ap. Itse olen alkanut seurustella 15v (nyt tosin 23v. + sama kumppani edelleen), ja isoin juttu oli tuoda poika kotiin näytille. Meillä perhe osoitti kiinnostustaan ja poikaystäväni oli mukana monissa perhejutuissa (juhlat, kesäretket, lomat) alusta asti. Ehkä osaltaan äitini ja sisarusten avoin suhtautuminen ja uteliaisuus tekikin seurustelusta helppoa :) Minä ainakin tykkäsin että oltiin niin meillä kun pojankin kotona. Ei yläasteikäiset enää ole mitään lapsia, toisilla on jo tuolloin "vakavempaa" seurustelua :)
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa, että merkitystä mielestäni on jo jostain synttäreiden huomioimisesta lähtien perhejuhlien järjestämiseen sillä, kuka kuuluu oikeasti porukkaan, ja kuka on vain kaveri.
Minä kysyisin siltä omalta lapselta, että mitä on mieltä, että tuleeko poikakaveri vai ei.
En kyllä ajattele noin. Lapsen kavereistakin tulee osasta läheisiä.
Ja siis kutsutaan perhejuhliin niitä kavreitakin joskus. Mutta aina pidempiaikaiset tyttöystävät, vanhemmatkin jos ovat kivoja. On kivempi ottaa nuo asiat rennosti.
Niin kauan menee hyvin kunnes samaan sänkyyn änkeävät, sitten on tosi kyseessä ja vanhemmilla sydän syrjällään.
Alle 39-vuotiaiden seurustelusuhteita en kauhean vakavasti ota.
Onhan tämän superiMarjon nuorempi tyttö seurustellut jo kolmatta vuotta ja ikää 11v.
Eikä edes peittele kun ask täynnä siitä.
Poika useamman vuoden vanhempi.
Meillä anoppi oli vielä viiden vuoden seurustelun jälkeen sitä mieltä, että minä en kuulu kalustoon, koska nuoruusiän parisuhteiden ei kuulu kestää. Ja se kyllä jätti pysyvän jäljen miniä-anoppisuhteeseen. Asialliset välit meillä on, mutta mielelläni en pidä anoppiin yhteyttä enempää kuin tarvitsee eli henkilökohtainen suhde anoppiin on jäänyt aika viileäksi koska en yhtään osaa rentoutua hänen seurassaan. Toki omien lasteni isovanhempisuhdetta tuen parhaani mukaan.
Siinä vaiheessa, kun tyttö- tai poikaystävä voi itse päättää, kenen juhliin osallistuu. Ei kaikkien 15-vuotiaiden vanhemmat hyväksy sitä, että oma lapsi lähtisi vaikkapa 500 km päähän tyttö/poikaystävän isomummun synttäreille tai viettäisi joulua muualla kuin omien vanhempiensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tyttö- tai poikaystävä voi itse päättää, kenen juhliin osallistuu. Ei kaikkien 15-vuotiaiden vanhemmat hyväksy sitä, että oma lapsi lähtisi vaikkapa 500 km päähän tyttö/poikaystävän isomummun synttäreille tai viettäisi joulua muualla kuin omien vanhempiensa kanssa.
Itse ymmärsin, että perhejuhlilla tarkoitettiin sen oman perheen järjestämiä juhlia, ei suinkaan sukulaisten järjestämiä juhlia tai joulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tyttö- tai poikaystävä voi itse päättää, kenen juhliin osallistuu. Ei kaikkien 15-vuotiaiden vanhemmat hyväksy sitä, että oma lapsi lähtisi vaikkapa 500 km päähän tyttö/poikaystävän isomummun synttäreille tai viettäisi joulua muualla kuin omien vanhempiensa kanssa.
Itse ymmärsin, että perhejuhlilla tarkoitettiin sen oman perheen järjestämiä juhlia, ei suinkaan sukulaisten järjestämiä juhlia tai joulua.
Oman perheen juhlat kuten synttärit, joita järjestetään kotona, niin niihin voi kaiketi kutsua ihan minkäikäisen tyttö- poikaystävän tahansa. Mä en tosin ole erikseen kutsunut, koska tytön poikaystävä on käytännöllisesti katsoen joka päivä meillä. Kuuluu jo kalustoon :D Yleiset juhlapyhät sekä kodin ulkopuolella vietettävät juhlat ovat siis tuo, mitä edellisessä viestissäni tarkoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tyttö- tai poikaystävä voi itse päättää, kenen juhliin osallistuu. Ei kaikkien 15-vuotiaiden vanhemmat hyväksy sitä, että oma lapsi lähtisi vaikkapa 500 km päähän tyttö/poikaystävän isomummun synttäreille tai viettäisi joulua muualla kuin omien vanhempiensa kanssa.
Itse ymmärsin, että perhejuhlilla tarkoitettiin sen oman perheen järjestämiä juhlia, ei suinkaan sukulaisten järjestämiä juhlia tai joulua.
Oman perheen juhlat kuten synttärit, joita järjestetään kotona, niin niihin voi kaiketi kutsua ihan minkäikäisen tyttö- poikaystävän tahansa. Mä en tosin ole erikseen kutsunut, koska tytön poikaystävä on käytännöllisesti katsoen joka päivä meillä. Kuuluu jo kalustoon :D Yleiset juhlapyhät sekä kodin ulkopuolella vietettävät juhlat ovat siis tuo, mitä edellisessä viestissäni tarkoitin.
Olettaisin, että yleisistä juhlapyhistä ainakin joulun nuoret viettävät omissa kodeissaan omien perheiden kanssa, vaikka suhde olisi kuinka vakava. Kodin ulkopuolella vietettävien juhlien vieraslistan päättää kutsuja, eli niihin ei oteta mukaan lasten seurustelukumppaneita ellei heitä ole kutsuttu. Jos taas esimerkiksi isovanhemmat ovat olleet tekemisissä lastenlasten tyttö- ja poikaystävien kanssa, he voivat aivanmainiosti kutsua nämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun tyttö- tai poikaystävä voi itse päättää, kenen juhliin osallistuu. Ei kaikkien 15-vuotiaiden vanhemmat hyväksy sitä, että oma lapsi lähtisi vaikkapa 500 km päähän tyttö/poikaystävän isomummun synttäreille tai viettäisi joulua muualla kuin omien vanhempiensa kanssa.
Itse ymmärsin, että perhejuhlilla tarkoitettiin sen oman perheen järjestämiä juhlia, ei suinkaan sukulaisten järjestämiä juhlia tai joulua.
Oman perheen juhlat kuten synttärit, joita järjestetään kotona, niin niihin voi kaiketi kutsua ihan minkäikäisen tyttö- poikaystävän tahansa. Mä en tosin ole erikseen kutsunut, koska tytön poikaystävä on käytännöllisesti katsoen joka päivä meillä. Kuuluu jo kalustoon :D Yleiset juhlapyhät sekä kodin ulkopuolella vietettävät juhlat ovat siis tuo, mitä edellisessä viestissäni tarkoitin.
Olettaisin, että yleisistä juhlapyhistä ainakin joulun nuoret viettävät omissa kodeissaan omien perheiden kanssa, vaikka suhde olisi kuinka vakava. Kodin ulkopuolella vietettävien juhlien vieraslistan päättää kutsuja, eli niihin ei oteta mukaan lasten seurustelukumppaneita ellei heitä ole kutsuttu. Jos taas esimerkiksi isovanhemmat ovat olleet tekemisissä lastenlasten tyttö- ja poikaystävien kanssa, he voivat aivanmainiosti kutsua nämäkin.
Totta, mutta toisaalta taas hyvinkin nuoret saavat itse päättää, missä viettävät vaikkapa joulunsa. Ikävä kyllä kaikkia vanhempia ei omat nuoret kiinnosta eikä heitä kiinnosta, onko teini joulun kotonaan pienempien sisarusten kanssa katsomassa isäpuolen juopottelua vai kenties tyttö- poikaystävänsä perheen luona. Mä ajattelen nämä kutsumiset niin, että olipa kutsuja sitten seurustelevan nuoren äiti, mummi, kummi tai kuka tahansa muu, niin jos tyttö- tai poikaystävän ei tarvitse kysyä lupaa osallistumiseen omilta vanhemmiltaan, niin voi kutsua. 18-vuotiaan voi aina kutsua ja hän itse päättää, osallistuuko vai ei.
15- ja 18-vuotiaiden välinen seurustelusuhde on hyvin helposti törkeä lasten hyväksikäyttö, josta siitä pitäisi saada aina vähintään 2 vuotta ehdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan menee hyvin kunnes samaan sänkyyn änkeävät, sitten on tosi kyseessä ja vanhemmilla sydän syrjällään.
Ei mun lasteni kumppanit ole kyllä meidän kanssa samaan sänkyyn ängenneet :D
Vierailija kirjoitti:
15- ja 18-vuotiaiden välinen seurustelusuhde on hyvin helposti törkeä lasten hyväksikäyttö, josta siitä pitäisi saada aina vähintään 2 vuotta ehdotonta.
Miksi alapeukutus? Luuletteko että tämä on joku vitsi? Tästä ollaan ihan oikeasti säätämässä lakia Suomeen.
Ei mitään merkitystä. En oleta kenestäkään minkä tuovat kotiin mitään, enkä veikkaile suhteiden kestoja.