vauvalla ravistelun oireet mutta mitään ei löytynyt
Tiedän, olen tehnyt aikaisemminkin aloituksen aiheesta. Jäänyt vaan vaivaamaan asia ja olen ihan paniikissa. Vauvalta otettiin siis aivosähkökäyrä, magneettikuva ja röntgenit ja kaikki oli ok. Ravistelun oireita vaan on edelleen ja olen lähes varma että jotain vaurioita on. Miten on mahdollista että mitään ei löytynyt mistään?
Kommentit (371)
Olet siis ravistellut vauvaa ja nyt kuvittelet ne oireet - tyypillistä. Sinuna hakisin apua, ensi kerralla ei ehkä olekaan hyvä tuuri..
ET KAI VAAN MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE VAARASSA RAVISTAA VAUVAA UUDELLEEN?
Kerroitko avoimesti ravistaneesi lasta? Vai kuvailitko oireita muuten vaan?
MItä ihmeen oireita? Jos mitään ei löytynyt niin mitään oireitahan ei ole. Ettet nyt vain siirtäisi vauvaan omia harhojasi/traumojasi.
Oletko ravistellut vauvaasi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä oireita tarkalleen ottaen?
On tosi unelias ja nukkuu TODELLA paljon, syö huonommin kun ennen, yhdessä vaiheessa taisi puklalla/oksennella mutta nyt ei ole enää sitä ja on tosi vaisu, ei siis itke juuri ollenkaan. Ennen tätä oli paha koliikki ja ei nukkunut päivällä melkein ollenkaan.
ap
Ja uudelleen ravistelun vaaraa ei ole! Sen verran tuo säikäytti että ei varmasti käy niin.
Ap
Ja apua olen saamassa. Käyn juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja sosiaalityöntelijöiden ja perhetyöntekijä alkaa käymään aktiivisesti. Onko mitenkään mahdollista että vammat ei vain jostain syystä näkynyt näissä tutkimuksissa? Ainiin unohdin sanoa että silmänpohjatkin katsottiin ja niissäkään ei ollut poikkeavaa.
Ap
Kai kerroit nuo kaikki lääkärissä?
Vierailija kirjoitti:
Kai kerroit nuo kaikki lääkärissä?
Kyllä kerroin sillon kaikki oireet. Ja tosiaan kaikki nuo tutkimukset tehtiin ja mitään ei ollut.
Ap
Osaako kukaan sanoa että onko mahdollista että vammat eivät vain näkyneet tutkimuksissa ja vammoja voi silti olla? Vienkö uudestaan lääkäriin?
ap
Rajan ylitettyä ei voi muuta kuin elää tekojensa ja syyllisyyden kanssa. Toivon pienen vauvasi puolesta, että ravistelu ei pilaa hänen terveyttään ja elämäänsä. Kaipa lääkäri olisi asiasta maininnut, jos jotain jälkiseuraamuksia olisi odotettavissa. Hyvä että aiot ottaa apua vastaan, nyt on pakko tehdä iso ryhtiliike, oikeesti!
En tiedä fyysisistä vammoista mutta entä psyykkinen puoli? Kyllä vauvatkin voi saada traumoja.
Niinpä. Vauva voi olla masentunut ja sulkeutunut henkisesti. Ei uskalla enää itkeä ja on vain käpertynyt sisäänpäin. Millainen vuorovaikutus hereillä ollessaan?
Jos lapsen itkuun ei vastata (ei hoivata tai lohduteta), lapsi lakkaa lopulta pyytämästä apua.
Vierailija kirjoitti:
Rajan ylitettyä ei voi muuta kuin elää tekojensa ja syyllisyyden kanssa. Toivon pienen vauvasi puolesta, että ravistelu ei pilaa hänen terveyttään ja elämäänsä. Kaipa lääkäri olisi asiasta maininnut, jos jotain jälkiseuraamuksia olisi odotettavissa. Hyvä että aiot ottaa apua vastaan, nyt on pakko tehdä iso ryhtiliike, oikeesti!
No ei ainakaan sanottu että olisi mitään odotettavissa. Täytyy siis vaan kestää tämä syyllisyys ja toivoa että vauva on kunnossa. Ja apua on tosiaan tulossa ja tämä ei varmasti toistu!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Vauva voi olla masentunut ja sulkeutunut henkisesti. Ei uskalla enää itkeä ja on vain käpertynyt sisäänpäin. Millainen vuorovaikutus hereillä ollessaan?
Jos lapsen itkuun ei vastata (ei hoivata tai lohduteta), lapsi lakkaa lopulta pyytämästä apua.
No siis hereillä kun on niin välillä seurailee ja ottaa katsekontaktia ja hymyileekin mutta ei ehkä samalla tavalla ja yhtä paljon kun aikaisemmin. Eniten tässä huolestuttaa tuo unisuus kun nukkuu melkein koko ajan ja todella sikeästi, hyvä kun edes reagoi kosketukseen. Ikää siis vajaa 2 kk.
Ap
Ota yhteyttä lääkäriin vaan, kyllä sun huoli on ihan hyvä syy ja noi oireetkin. Voit yrittää kysyä myös että jos kyse on henkisestä traumasta, niin mitä voisit tehdä asialle.
Siis ravistelitko sä vauvaa? Minkä ikäistä? ÄLÄ TEE SITÄ ENÄÄ IKINÄ!
Jos hermot meinaa mennä niin menet äkkiä eri huoneeseen. Laitat vauvan lattialle ettei voi pudota tai sänkyynsä ja menet vaikka vessaan tai partsille rääkymään ja hakkaamaan seiniä.
Mänkkipyyhe kirjoitti:
Siis ravistelitko sä vauvaa? Minkä ikäistä? ÄLÄ TEE SITÄ ENÄÄ IKINÄ!
Jos hermot meinaa mennä niin menet äkkiä eri huoneeseen. Laitat vauvan lattialle ettei voi pudota tai sänkyynsä ja menet vaikka vessaan tai partsille rääkymään ja hakkaamaan seiniä.
No ei todellakaan tule toistumaan tuollainen! Nyt vaan haluaisin tietää että onko siis mahdollista että tutkimuksissa olisi jääneet löytymättä mahdolliset vammat? Oireet ovat niin selkeät että näin luulen olevan. Vauvalla oli kyllä pari päivää sitten neuvolalääkäri ja hän teki sen perus tarkastuksen ja ei sanonut että olisi mitään poikkeavaa mutta eihän se pään sisälle näe ja oli muutenkin tosi työhönsä kyllästyneen oloinen. Vienkö uudestaan kuvattavaksi?
Ap
Pari ehdotusta ja kysymystä.
Oletko myös huutanut, ollut tyly, hoitanut mekaanisesti tai kovakouraisesti vai vain yksi (todellakin liikaa) ravistelu? Onko vauvalla kummia, isovanhempaa tms joka voisi nyt olla tosi paljon vauvan kanssa?
Vauvalla on koliikki? Voi myös nukkua kipujensa vuoksi, koska ei uskalla huutaa enää ja on muutenkin menettänyt toivonsa apuun.
Vauvat huonoissa lastenkodeissa nukkuvat tai kököttävät flegmaattisina, koska tarpeisiin ei voida vastata. Sun vauvalle olis tärkeää saada kosketusta, turvaa, lempeitä sanoja, syliä. Vauvaa voisi pitää päivällä nukkuessaankin sylissä, jotta tuntee toisen hengityksen ja sydämenlyönnit ja vauvaa pitäisi silitellä ja jutella tai laulella lempeästi. Anna jonkun toisen tehdä, jos sulla vaara menettää hermot. Yöllä voisi laittaa unipussiin, se tuo fyysistä turvaa.
Mitä oireita tarkalleen ottaen?