vauvalla ravistelun oireet mutta mitään ei löytynyt
Tiedän, olen tehnyt aikaisemminkin aloituksen aiheesta. Jäänyt vaan vaivaamaan asia ja olen ihan paniikissa. Vauvalta otettiin siis aivosähkökäyrä, magneettikuva ja röntgenit ja kaikki oli ok. Ravistelun oireita vaan on edelleen ja olen lähes varma että jotain vaurioita on. Miten on mahdollista että mitään ei löytynyt mistään?
Kommentit (371)
Ravistelitko kuinka monta kertaa? Esim. 10 kertaa edestakas?
Jos ravistelit 10 kertaa niin tuli ihan varmasti vammoja. Jos ravistit 1-2 kertaa niin ei välttämättä käynyt mitenkään!
Vierailija kirjoitti:
Ravistelitko kuinka monta kertaa? Esim. 10 kertaa edestakas?
Jos ravistelit 10 kertaa niin tuli ihan varmasti vammoja. Jos ravistit 1-2 kertaa niin ei välttämättä käynyt mitenkään!
No ehkä 2 tai kolme kertaa maksimissaan.
Ap
Luulen, että ei tullut pysyviä haittoja mutta nyt vauvan niskat on kipeät ja sitä harmittaa ja se on vähän vaisu säryn takia. Oletko antanut särkylääkettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravistelitko kuinka monta kertaa? Esim. 10 kertaa edestakas?
Jos ravistelit 10 kertaa niin tuli ihan varmasti vammoja. Jos ravistit 1-2 kertaa niin ei välttämättä käynyt mitenkään!
No ehkä 2 tai kolme kertaa maksimissaan.
Ap
Ja en edes koko voimillani.
Ap
En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta tämä tuli mieleen:
Oletko nyt itse niin hajalla ja huolissaan, ettet jaksa samalla tavoin vauvalle hymyillä ja puhella? Vauvathan aistii myös äidin ahdistuksen, voiko kyse olla siitä?
Mutta varmasti saat näihinkin vastauksia kun pääset asiantuntijoiden juttusille ja kenties vauvan osalta uusiin tutkimuksiin.
Toivon sinulle valtavasti voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravistelitko kuinka monta kertaa? Esim. 10 kertaa edestakas?
Jos ravistelit 10 kertaa niin tuli ihan varmasti vammoja. Jos ravistit 1-2 kertaa niin ei välttämättä käynyt mitenkään!
No ehkä 2 tai kolme kertaa maksimissaan.
ApJa en edes koko voimillani.
Ap
No jos olisit ravistellut koko voimillasi, emme nyt kirjoittelisi tässä aiheesta. Toivottavasti joku muukin ottaa tästä ketjusta opikseen.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta tämä tuli mieleen:
Oletko nyt itse niin hajalla ja huolissaan, ettet jaksa samalla tavoin vauvalle hymyillä ja puhella? Vauvathan aistii myös äidin ahdistuksen, voiko kyse olla siitä?
Mutta varmasti saat näihinkin vastauksia kun pääset asiantuntijoiden juttusille ja kenties vauvan osalta uusiin tutkimuksiin.
Toivon sinulle valtavasti voimia!
En tiedä, voihan se toki olla mahdollista että aistii mielialani. Kieltämättä en ole jaksanut hymyillä ja jutella juurikaan vauvalle tämän takia.
Ap
Ap, viikonloppu on tulossa. Soita vielä tänään terveysasemalle tai neuvolaan, että saat heti varattua ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle itseäsi varten. Ja vauva tarvitsisi myös apua, vaikka oireilu olisi vain traumasta johtuvaa.
Päättyikö ravistelu ilmassa vai laskitko vauvan pään alustalle?
Vierailija kirjoitti:
Ap, viikonloppu on tulossa. Soita vielä tänään terveysasemalle tai neuvolaan, että saat heti varattua ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle itseäsi varten. Ja vauva tarvitsisi myös apua, vaikka oireilu olisi vain traumasta johtuvaa.
Päättyikö ravistelu ilmassa vai laskitko vauvan pään alustalle?
Päättyi ilmassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, viikonloppu on tulossa. Soita vielä tänään terveysasemalle tai neuvolaan, että saat heti varattua ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle itseäsi varten. Ja vauva tarvitsisi myös apua, vaikka oireilu olisi vain traumasta johtuvaa.
Päättyikö ravistelu ilmassa vai laskitko vauvan pään alustalle?
Päättyi ilmassa. Ap
Ehkä sulla on ollut onni onnettomuudessa ja nyt olet sitten elämäsi ensimmäisessä haasteessa äitinä tsempata täysillä ja keskittää tunteesi ja tarmosi vauvaan ja lakata vellomasta ahdistuksessa ja itsesyytöksissä. Vauvalle pitää olla normaali, turvallinen, ystävällinen. Ei ahdistunut, väsynyt, pelokas, välttelevä. Se on ainoa keino, jolla saat kierteen poikki. Voimaannut itsekin siitä, kun vauvan vointi alkaa kohentua.
Toivotaan parasta.. ei tässä muu auta.
Ap
Olet rohkea, jos uskalsit kertoa mitä tapahtui ja vauva tutkittiin perusteellisesti. Moni pieni jää ilman apua, kun vanhempi/vanhemmat yrittävät peitellä mitä on tapahtunut eikä vauva saa oikeaa apua ajoissa (huomataan esim. aivoverenvuoto liian myöhään).
Uneliaisuus, syömättömyys ja oksentelu eivät kuulosta kovin hyviltä vaan aivotärähdyksen oireilta... Saitko mitään seurantaohjeita tai opastuksen mitä pitää tehdä, jos tiettyjä oireita ilmaantuu? Joko vauva painaa 5kg - saitko mitään ohjetta kipulääkkeen antamisesta (meillä on lääkitty jo 6 vkon ikäistä Panadolilla lääkärin ohjeiden mukaan).
Olen hoitanut muutamaa ravisteltua vauvaa (osan kohdalla kyse oli myös muusta pahoinpitelystä epäily) - toimimme kriisiperheenä eli meille sijoitetaan kiireellisesti huostaanotettuja lapsia. Yleensä vauvat ovat selvinneet ilman ongelmia, jos kyseessä on ollut yksittäinen teko ja lievä ravistelu. Vakavammat seuraukset sekä muutaman kuvaamat trauman "oireet" tulevat yleensä vasta pidempiaikaisen laiminlyönnin ja pahoinpitelyn seurauksena - yksittäisestä ei noin pieni vauva yleensä henkisesti järky vaikka säikähtääkin (voihan vauva vaikka pudota vahingossa sängyltä/hoitopöydältä tms. eikä sellaiset yleensä johda mihinkään traumaperäiseen käytökseen, masentuneisuuteen tms.). Noin pieni vauva ei voi eritellä asioita eikä hän esim. pelkää äitiään tai käyttäydy eri tavoin juuri häntä ravistellutta ihmistä kohtaan (kun puhutaan 2kk ikäisestä).
Olet hyvä äiti, jos otat tästä opiksesi ja varmistat ettei näin pääse enää ikinä käymään. Hae apua syyllisyyteen ja samalla toimintamalleja niihin hankaliin väsyneisiin hetkiin, joita on luultavasti luvassa myöhemminkin. Kaikkea hyvää sinulle!
Anna lapsi pois ennekuin tapat sen.
Vierailija kirjoitti:
Olet rohkea, jos uskalsit kertoa mitä tapahtui ja vauva tutkittiin perusteellisesti. Moni pieni jää ilman apua, kun vanhempi/vanhemmat yrittävät peitellä mitä on tapahtunut eikä vauva saa oikeaa apua ajoissa (huomataan esim. aivoverenvuoto liian myöhään).
Uneliaisuus, syömättömyys ja oksentelu eivät kuulosta kovin hyviltä vaan aivotärähdyksen oireilta... Saitko mitään seurantaohjeita tai opastuksen mitä pitää tehdä, jos tiettyjä oireita ilmaantuu? Joko vauva painaa 5kg - saitko mitään ohjetta kipulääkkeen antamisesta (meillä on lääkitty jo 6 vkon ikäistä Panadolilla lääkärin ohjeiden mukaan).
Olen hoitanut muutamaa ravisteltua vauvaa (osan kohdalla kyse oli myös muusta pahoinpitelystä epäily) - toimimme kriisiperheenä eli meille sijoitetaan kiireellisesti huostaanotettuja lapsia. Yleensä vauvat ovat selvinneet ilman ongelmia, jos kyseessä on ollut yksittäinen teko ja lievä ravistelu. Vakavammat seuraukset sekä muutaman kuvaamat trauman "oireet" tulevat yleensä vasta pidempiaikaisen laiminlyönnin ja pahoinpitelyn seurauksena - yksittäisestä ei noin pieni vauva yleensä henkisesti järky vaikka säikähtääkin (voihan vauva vaikka pudota vahingossa sängyltä/hoitopöydältä tms. eikä sellaiset yleensä johda mihinkään traumaperäiseen käytökseen, masentuneisuuteen tms.). Noin pieni vauva ei voi eritellä asioita eikä hän esim. pelkää äitiään tai käyttäydy eri tavoin juuri häntä ravistellutta ihmistä kohtaan (kun puhutaan 2kk ikäisestä).
Olet hyvä äiti, jos otat tästä opiksesi ja varmistat ettei näin pääse enää ikinä käymään. Hae apua syyllisyyteen ja samalla toimintamalleja niihin hankaliin väsyneisiin hetkiin, joita on luultavasti luvassa myöhemminkin. Kaikkea hyvää sinulle!
Eli meinaat että vauvalle EI olisi jäänyt mitään pysyviä vammoja? Oli kuitenkin lievää ravistelua. Ja vauva ei paina vielä 5 kiloa. Ei annettu sairaalasta seurantaohjeita..
ap
Minun on pakko sanoa, että tämä kosketti. Et ole silmissäni paha ihminen, vaikka teit virheen lapsesi kustannuksella. Se, että pelästyit ja kadut on mielestäni ihan tarpeeksi antamaan anteeksi tuon virheesi. Pystyt myöntämään sen ja nyt teet kaikkesi jotta lapsella olisi kaikki hyvin. Nämä kivittäjät ovat nimenomaan perseestä; kaikki tekee virheitä! Isoja tai pieniä. Joskus saattaa jopa tappaa ihmisen vahingossa (auto-onnettomuudet ym) ja siltikään ei voi ihmistä tuomita pahaksi. Pääpointti tässä on se että ap katuu ja etsii kuumeisesti keinoa auttaa lastaan. Hän on todella huolissaan vauvasta. Eikös se jos mikä tee hyvän vanhemman? Syyllisyys ei auta enää ketään.
Voimia. Seurasin myös aiempaa keskustelua. Nyt sinun täytyy katkaista tuo syyllisyyden kierre ja alkaa jutella ja hymyillä vauvalle. Katso häntä, rakasta lastasi, miten suloinen hän onkaan ja sinun ikioma rakas vauvasi. Hymyile ja juttele hänelle, pidä paljon sylissä ja silittele. Kun alat hymyillä enemmän, hänkin varmasti hymyilee sinulle enemmän :)
Kiitos paljon. Voimia tässä tarvitaan. Miten on onko tuo magneettikuvaus miten luotettava vai voiko tosiaan olla että sielläkään ei kaikki näkyisi?
Ap
Lapsiraukka. Toivottavasti otetaan sinulta pois ennen kuin käy pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon. Voimia tässä tarvitaan. Miten on onko tuo magneettikuvaus miten luotettava vai voiko tosiaan olla että sielläkään ei kaikki näkyisi?
Ap
Se kuvaaminenkin on iso säteilyannos ja vauvan solut jakautuvat koko ajan kovaa vauhtia. Jos ekassa kuvauksessa ei löydetty mitään, älä vaan vaadi uutta ellei lääkäri sitä suosittele. Onko vauvan kivut selvitetty? Kovat kivutkin voivat tehdä käytöksen tuollaiseksi.
Vauvat nyt yrjöää maitoa aina välillä, niiden kuuluu tehdä niin.